Aalto-yliopiston uudisrakennuksen taide puhuu tasa-arvon puolesta

5.10.2018Kirjoittaja: Nelli TuominenValokuvaaja: Nelli Tuominen
Väre avautui syyskuussa. Hieman yli 110 miljoonan euron rakennushanke on alueen suurin sitten Teknillisen korkeakoulun siirtämisen Otaniemeen. Kuvassa etualalla näkyy Kirsi Kaulasen Lumen-teos.

Espoon Otaniemeen noussut Väre-rakennus saattaa kaikki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitokset saman katon alle ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston historiassa. 110 miljoonan euron rakennushanke kattaa korkeakoulun uusien tilojen lisäksi runsaasti julkista taidetta.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampus alkaa hiljalleen valmistua. Uuden metroaseman ja kauppakeskuksen lisäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre-rakennus avautui syyskuussa. Aalto on ensimmäinen taiteen prosenttiperiaatteeseen sitoutunut yliopisto Suomessa, ja näyttävään uudisrakennukseen onkin hankittu runsaasti taideteoksia. Taidekokonaisuuden teema, Global Equality, viittaa koulun kansainvälisyyden lisäksi taiteen vallitsevia käsityksiä kyseenalaistavaan luonteeseen sekä suomalaiseen tasa-arvoon.

Tasa-arvoa ja moninaisuutta korostava konsepti on vaikuttanut monella tapaa Väreen taiteilija- ja teosvalintoihin. Marja Helanderin valokuvat käsittelevät saamelaisuutta ja Silja Purasen tekstiiliteos vammaisuutta. Sasha Huberin teokset nostavat esille väkivallan ja tappoyritysten uhreja, kun taas Otto Karvosen veistoksissa pohditaan Euroopan pakolaispolitiikkaa. Lotta Mattilan veistos käsittelee naisten ja miesten rooleja, ja Teemu Mäen Transgender-kokoelman valokuvat puolestaan seksuaalisuutta.

Vaikka Outi Turpeinen kuratoi teoskokonaisuuden yksin, konsultoi hän prosessissa opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kuvassa hänen kanssaan Lotta Mattilan Leijonan osa -veistos.

Kokonaisuuden on kuratoinut Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen, ja lopulliset valinnat hankinnoista teki vararehtori Anna Valtonen. Turpeinen pyrki valinnoillaan tuomaan mahdollisimman monipuolisen kattauksen taiteilijoita Aallon tiloihin.

”Minulle on tosi tärkeää, että täällä on sekä nais- että miestaiteilijoita, ja myös eri-ikäisiä ja ei-länsimaalaisia. On myös tärkeää, että materiaalit heijastavat kaikkea sitä, mitä täällä opiskellaan ja tutkitaan. On tekstiilitaidetta, valokuvaa, maalausta, veistoksia ja sekatekniikkaa”, Turpeinen kertoo.

Kaikkia Väreeseen valittuja taiteilijoita yhdistää suhde Aalto-yliopistoon. Mukana on entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, professoreja ja alumneja.

Kilpailut tiukalla aikataululla

Suurimmat teokset Väreeseen valittiin kahdella kilpailulla, joiden juryjen kokoonpanossa aaltolaisuus myös painottui. Kutsukilpailun voittivat kaksi teosta. Petteri Nisusen ja Tommi Grönlundin teos Insight koostuu peilimäisistä pinnoista. Taiteilijat ottivat lähtökohdakseen Aalto-yliopiston monikulttuurisen yhteisön. He halusivat teoksen pinnan heijastavan, mitä ympäristössä tapahtuu.

”Ajattelimme, että kun teemme tilausteosta taidekouluun, taidekonseptin teemaa voi lähestyä sen kautta, miten monikulttuurisuus toteutuu koulun sisällä. Siksi teos kääntää huomion itsestään sitä ympäröivään tilaan ja elää sen mukana”, Nisunen kertoo.

”Myös auringonvalo oli yksi lähtökohta. Lisäksi oli tärkeää, että mukana ei ole mitään virtuaalista, mitään sellaista, mikä ei konkreettisesti tapahdu ympäristössä ja reaaliajassa. Teoksen idea on se, että ympäristön oppii näkemään uudesta näkökulmasta”, Grönlund jatkaa.

Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen 13,5 metriä korkea teos Insight riippuu Väreen toisen klusterin katosta. Sen hitaasti pyörivä liike peilaa ympäristöä monelta kantilta.

Kutsukilpailun toinen voittaja, Kirsi Kaulasen Lumen-teos käsittelee luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja suomalaista mytologiaa uhanalaisten kasvien kautta. Kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille avoimen taidekilpailun voitti Gloria Lauterbachin teos Kreutzstrasse. Teos saa pohtimaan luonnon voimaa, sillä se on toisinto kuparikatosta, jonka vuonna 2015 riehunut Niklas-myrsky repi alas Zürichissa.

Aallon järjestämien taidekilpailujen aikataulu oli tiukka. Tommi Grönlund muistelee, etteivät he ole uransa aikana törmänneet yhtä nopeaan prosessiin: teoksen toteutukseen jäi aikaa vain pari kuukautta. Taiteilijat huomioivat aikataulun tekemällä sellaisen ehdotuksen, jonka tiesivät valmistuvat ajallaan. Teos ripustettiin Väreen avajaisia edeltävällä viikolla. Outi Turpeisen mukaan kilpailujen poikkeuksellinen vauhti johtui rakennushankkeen tiukasta aikatauluista.

Luvassa taidetapahtumia ja näyttelyitä

Väreen julkinen taide pääsee kunnolla esille tulevana viikonloppuna, kun Otaniemessä järjestetään ensimmäistä kertaa taidefestivaali Otaniemen yö lauantaina 6.10. Samalla uusista taideteoksista julkaistaan katalogi sekä tekoprosesseista kertovat neljä videota. Lauantaina Väreessä voi osallistua Outi Turpeisen vetämälle taidekierrokselle, joita on tarkoitus järjestää säännöllisesti myös vastaisuudessa. Rakennukseen tulee esille myös vaihtuvia näyttelyitä, jotka järjestetään kaikille avoimissa galleriatiloissa.

”Otaniemen kampusaluetta kehitetään koko ajan myös taiteen ja luovuuden näkökulmasta. Nyt kun Väre, metro ja kauppakeskus ovat avautuneet haluamme, että tämä on taiteen keskus kaikille, ei vain aaltolaisille”, Turpeinen sanoo.

 

Lue lisää Global Equality -taideohjelmasta

Väreeseen teoksia on valittu seuraavilta taiteilijoilta: Petteri Nisunen ja Tommi Grönlund, Kirsi Kaulanen, Gloria Lauterbach, Marja Helander, Sasha Huber, Otto Karvonen, Lotta Mattila, Teemu Mäki, Silja Puranen, Perttu Saksa, Vidma Saymya, Kim Soohyun ja Tapio Yli-Viikari.

Taiteen prosenttiperiaate tarkoittaa, että rakennuskustannuksesta noin prosentti käytetään taiteen hankkimiseen.