AVEKin tukipotti kasvoi 1,3 miljoonaa euroa viime kaudesta

29.6.2016
Anna Estarriola: Ventriloquized. Kuva: Antti Ahonen

2015 AVEK-palkinnon sai Anna Estarriola. Kuvassa Estarriolan teos Ventriloquized. Kuva: Antti Ahonen

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tuki kesäkuun lopussa päättyvällä toimikaudellaan kotimaista av-kulttuuria yhteensä yli 3,6 miljoonalla eurolla. Jaettu kokonaissumma on noin 1,3 miljoonaa enemmän kuin edellisellä kaudella. Mediataiteen tuki kasvoi vuodessa kolmanneksella.

Hakemuksia käsiteltiin kaudella 2015–2016 kaiken kaikkiaan 1274, ja niistä hyväksyttiin 518, eli 41 %.

AVEK kertoo, että sen päättyvä kausi oli taloudellisesti hyvä. Viime kaudella jäädytettynä ollutta lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantotukea voitiin taas jakaa, ja kauden aikana sitä myönnettiin yhteensä 770 000 euroa. Kaiken kaikkiaan lyhyt- ja dokumenttielokuvia tuettiin 1,6 miljoonalla eurolla. Tämä on noin kolme kertaa suurempi summa kuin edellisellä kaudella. Myös kehittelytuki Vieteri palautettiin tukimuotojen repertuaariin, ja sitä jaettiin reilut 130 000 euroa. Mediataiteen tukea jaettiin kauden aikana lähes 300 000 euroa, mikä on noin 30 % enemmän kuin edellisellä kaudella.

 

Israel–Palestiina-konflikti ja terrorismi näkyvät mediataiteessa

Mediataiteen hakemusten määrä kasvoi noin kolmanneksen edellisestä kaudesta. Kauden 2015–2016 aikana hakemuksia käsiteltiin 145, joista myönteisen tukipäätöksen sai 77. Edellisellä kaudella hakemuksia tuli 110, ja niistä hyväksyttiin 61. Kaikkiaan mediataiteelle myönnettiin kaudella 2015–2016 lähes 300 000 euroa, mikä on noin 30 % enemmän kuin edellisellä kaudella.

”Tällä kaudella tuettujen teosten aiheet liikkuivat yhteisöllisistä teemoista historiallisiin ja ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin”, AVEKin mediataiteen tuotantoneuvoja Elena Näsänen kertoo tiedotteessa.

Pekka Niskasen Kotiin on vaikea tulla käsittelee viime vuoden marraskuun terrori-iskun seurauksia Bataclan-teatterin viereisellä kujalla. Henna Riikka Halosen 12 Yellow Stars kertoo eurooppalaisten taiteilijoiden työskentelystä keskellä Irael–Palestiina-konfliktia. Molempien teosten käsikirjoitus perustuu taiteilijoiden omakohtaisiin kokemuksiin.

Mediataiteen merkittävin tunnustus Suomessa on 15 000 euron arvoinen AVEK-palkinto. Se myönnettiin syyskuussa 2015 kuvataiteilija Anna Estarriolalle. Kiasman kanssa yhteistyössä toteutetussa ARS17-hankkeessa etsittiin uutta mediataideteosta maaliskuussa 2017 Kiasmassa avautuvaan ARS17-näyttelyyn. Yhteistuotantohankkeen taiteilijaksi valittiin Tuomas A. Laitinen.

AVEKin mediataiteen tuotantoneuvoja vaihtuu. AVEKin uuden kauden alkaessa Elena Näsäsen seuraajana aloittaa tuottaja, TaM Tuuli Penttinen-Lampisuo.

Vieteri-tukea Eija-Liisa Ahtilalle ja keinotodellisuuden kehittämiseen

Kaudella 2015–2016 AVEK myönsi jälleen Vieteri-tukea, joka on tarkoitettu audiovisuaalisen ilmaisun eri osa-alueiden kehittämiseen. Tukea sai mm. Marcos Correan työryhmä tutkiakseen keinotodellisuuden luomia mahdollisuuksia sadunkerronnassa. Eija-Liisa Ahtila työstää tulevan elokuvansa visuaalista ilmettä trikkejä ja kuvan käsittelyä hyväksi käyttäen. Yhteensä Vieteri-tukea myönnettiin reilut 130 000 euroa.

Tuotantotukien lisäksi AVEK myönsi kaudella 2015–2016 150 000 euroa kulttuurivientitukea, 70 000 euroa koulutusapurahoja, 60 000 euroa kurssitukea ja 100 000 euroa festivaalitukea sekä muuta av-kulttuuritukea.

Suurin osa elokuvatuesta dokumenttielokuville

AVEK tuki lyhyt- ja dokumenttielokuvia käsikirjoitustuella, ennakkovalmistelutuella, tuotantotuella ja jälkituotantotuella yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. 358 hakemuksesta myönteisen tukipäätöksen sai 150. Myönnetyn tuen kokonaissummasta dokumenttielokuville ohjautui 86 %, lyhytelokuville 10 % ja animaatiotuotannoille 4 %.

Kansainvälisillä festivaaleillakin nähtyjä dokumentteja ovat mm. Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa, Virpi Suutarin Eleganssi ja Rax Rinnekankaan essee-dokumentti Ympyrät ja Kivet. Ajankohtaiseen pakolais-aiheeseen paneutui Hamy Ramezan yhdessä Ali Jahangirin kanssa elokuvassa Tuntematon pakolainen. Fiktiivisiä lyhytelokuvia ovat mm. Mika Taanilan lettristinen elokuva Mannerlaatta, joka ensiesitettiin Berlinalen elokuvafestivaalilla 2016.

AVEKin varat ovat pääasiassa peräisin yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta. Hyvitysmaksuvaroin audiovisuaalista kulttuuria tuettiin reilulla 2,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi myönnettiin yhteensä 1,2 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoja kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen. Näissä tukimuodoissa hakemuksia käsiteltiin yhteensä 503, ja niistä hyväksyttiin 123, eli 24 %.

AVEKin toimikausi alkaa heinäkuussa ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone