CHECKPOINT HELSINKI – Taiteilijalähtöisesti taiteen puolesta

13.12.2012

 

Checkpoint Helsinki tapaaminen Kiasmassa kesäkuussa 2012.

TEKSTI: SARI NOKKANEN

 

Checkpoint Helsinki -projekti elää ja voi hyvin! Guggenheim-keskustelun tiimellyksessä syntynyt yhteisö ja ajatus kansainvälisesti kiinnostavasta kulttuuri-Helsingistä ei hajonnutkaan omaan utopistisuuteensa. Se on kehittynyt ja organisoitunut, tuottanut suunnitelmia ja luonut uudenlaisia toimintatapoja, mutta onnistunut myös löytämään tukea ja tukijoita, joiden avulla tulevaisuus näyttää varovaisestikin sanoen lupaavalta.

Mutta mikä parasta: vauhdikkaasti edennyt projekti ei ole menettänyt avoimuuttaan ja demokraattisuuttaan. Alkuperäisen ajatuksen epäitsekkyys on säilynyt. Yllättäen ei vaaditakaan aina jotain itselle tai omalle ryhmälle, vaan rakennetaan ylisukupolvista, kansainvälistä ja sisältövetoista taidehanketta, jonka hyötyjät ovat vuosikymmenien päässä, mutta jonka sydän on tänään asialle omistautuneissa taiteilijoissa ja muissa Checkpoint Helsingin puhuttelemissa ihmisissä.

Eräitä heistä ovat juttuun haastatellut:

Terike Haapoja, Helsingissä pääsääntöisesti asuva ja työskentelevä kuvataiteilija

Tellervo Kalleinen, kuvataiteilija, joka tekee erilaisia osallistavia teoksia

Markus Kåhre, kuvataiteilija, joka on tähän asti tehnyt lähinnä isohkoja tilataideteoksia ja välillä vähän opettanut, vaikka aika ei oikein siihen riitä.

Vesa-Pekka Rannikko, kuvataiteilija joka tekee installaatioita, veistoksia, maalauksia, videoita ja on kiinnostunut fiktiivisen ja konkreettisen rajapinnasta.

Taiteen sisällön puolesta

Tellervo: Innostun helposti, kun ihmiset itseorganisoituvat jonkun hyvän asian edessä – kuvataiteilijoiden kohdalla se on aina erityisen tervetullutta, koska alalta puuttuu selkeä työyhteisö ja yhdessä tekemisen kulttuuri. CPH:ssa kiinnosti alusta asti sen visionäärisyys ja sisältöön uskominen. On tuntunut tosi hyvältä olla toitottamassa taiteen itsearvoisuuden ja sisällön puolesta aikana, jolloin kulttuurimäärärahoja leikataan ja taide tungetaan väkivaltaisesti tulosvastuullisuuden kapeanäköiseen mittariin.

Terike: Eräs suuri hankkeen merkitys on siinä, että se ei ole perinteistä eturyhmätaistelua, vaan se on koonnut ihmisiä yhteen jonkin yhteiseksi koetun päämäärän taakse. Päämääränä on taiteen tukeminen laajasti ja sitä kautta koko kaupungin (ja myös muun Suomen) rikastuttaminen, ei välitön itselle koituva hyöty. Kokemus siitä, että taiteen kentän toimijoiden ammattitaidolle on käyttöä kaupunkisuunnitteluntasolla, on tärkeä, samoin hankkeen avoimuus ja jaetun omistajuuden tunne.

Markus: Alkusysäys monelle oli se, että Guggenheim-hankkeen keskustelemattomuus tuntui väärältä. Visio, että Helsinki nousee kulttuurin avulla, oli loistava, mutta toteutus epäonninen. Toisaalta ei tuntunut mielekkäältä vastustaa vastustamisen takia.

Checkpoint Helsinki yhdistää ja herättää

Vespi: Henkilökohtaisesti olen oppinut, että lähes mahdottomilta kuulostavat ideat ovat mahdollisia toteuttaa. Olen oppinut myös poliittisen päätöksenteon rakenteista, ja että niille on myös vaihtoehtoja. On mahdollista toimia myös eri tavalla. Suurin yllätys on ollut kuitenkin se, että CPH otti niin vahvasti tulta alleen. Viime keväänä ensimmäistä ehdotusta tehdessä ei olisi uskonut että nyt ollaan jo suunnittelemassa ensimmäistä taideprojektia. Hyvin positiivinen yllätys on ollut se, että yleensä varsin riitainen taidemaailma tuntuu olevan CPH myötä hyvin yksimielinen.

Terike: Positiivinen yllätys on ollut se, että hankkeen potentiaali on niin nopeasti nähty myös poliittisella ja päättäjien rintamalla. Ehkä aika oli oikea tällaiselle.

Markus: Yllättävintä on ollut nähdä, miten monelta eri suunnalta on tultu mukaan ja koettu hanke omaksi. Hienointa on ollut se, että aina kun on tullut joku ongelma, on löytynyt innokas pätevä ihminen, joka on ottanut kopin ja tehnyt todella hienoa työtä.

Checkpoint Helsinki on onnistunut jo nyt

Markus: Uskon, että jotain on jo muuttunut taidemaailmassa Checkpointin ansiosta, koska yhteishenki eri toimijoiden välillä on kasvanut. Onnistumiset mitataan sillä, miten CPH pystyy tuomaan Helsinkiin kiinnostavia taidekokemuksia. Suurin haaste on ylläpitää monimuotoisuutta ilman että terävyys kärsii. Siksi pitää rakentaa yhteisö, jossa jokainen kohdallaan määrittelee uudestaan, mitä Checkpoint voisi olla ja rakentaa sitä puolta intohimolla eteenpäin.

Tellervo: CPH on herättänyt julkista tietoisuutta siitä, kuinka päteviä toimijoita meillä Helsingissä on jo nyt, ja kuinka todellinen kulttuurikaupunki voi syntyä ainoastaan paikallisen taideinfrastruktuurin kehittämisen ja olemassa oleviin toimijoihin uskomisen kautta. Eli se on nostanut kollektiivista omanarvontunnetta niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin.

Puheet kulttuurikaupungista muuttuvat todeksi

Vespi: Tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada tuotantomalli nopeasti käyntiin, jolloin saamme itse CPH rakenteen rullaamaan. Nyt on hyvin ratkaisevaa lähteä työskentelemään taiteen tuottamisen puolelle suunnittelun ja visioinnin sijaan. On saatava toteutetuksi taiteellisesti korkeatasoinen pilottiprojekti, joka myös antaisi vauhtia koko tuotantojärjestelmän käynnistämiselle.

Terike: Rahoitus on hieno näyttö siitä, että kaupungin puhe kulttuuriin satsaamisesta on otettu oikeasti vakavasti. Taloudellinen tuki mahdollistaa hankkeen kehittämisen tasolla, joka ei olisi ilman rahoitusta mahdollista, mutta ehkä vielä tärkeämpää on kaupungin näyttämä periaatteellinen vihreä valo ja halu kehittää hanketta yhteisesti.

Keinot tukevat päämäärää

Markus: Avoimuus tuli aluksi luonnostaan, eikä me silloin sitä ajateltu. Kun hanke eteni, ymmärrettiin jo paremmin, että se on olennainen asia, eikä Checkpoint olisi mitään ilman sitä. On huikeata ajatella, että esityksen tekemiseen on eri tavalla osallistunut yli kaksisataa taiteen ammattilaista. Checkpoint ei ole kehittynyt mitenkään yhden tai kahden ihmisen ansiota, vaan ison ryhmän panostuksen tuloksena.

Tellervo: Hyppäsimme mukaan Guggenheim-keskusteluun ja tarjosimme aivan erilaisen mallin niin uuden taideorganisaation ideaksi kuin tavaksi, jolla haluamme keskustelua käydä. Jos haluaa oikeasti tehdä jotain uuttaluovaa, pitää innovatiivisuus ja hankkeen arvot näkyä jo suunnitteluvaiheessa.

Checkpoint Helsinki vuonna 2025?

Vespi: Se tarkoittaa ympärivuotisia taideprojekteja Helsingissä ja täällä tuotettujen teosten kierrättämistä maailmalla näyttelyissä. Se näkyy nykytaiteen yleisömäärien kasvuna. Helsinki tunnetaan kaupunkina, johon tullaan katsomaan CPH tuotantoja. CPH toimii useissa tiloissa teosten vaatimusten mukaan ja sillä on oma tuotantotila, jossa teoksia tuotetaan jatkuvasti, 10-20 vuosittain. Omaa museorakennusta ei ole, koska on todettu, että on parempi toimia joustavasti useissa tiloissa yhden määritellyn sijaan, tuotannot määrittelevät esityspaikat.

Jokainen CPH tapahtuma kumoaa edellisen ja määrittelee taiteen uudelleen, CPH rullaa omalla painollaan ja painopiste taidemaailmassa on siirtynyt Berliinistä Helsinkiin

Onko taiteilijalla aikaa muuttaa maailmaa?

Tellervo: Tämä on ollut todella rikastuttava kokemus. Olisin tehnyt omia projekteja ylijääneellä ajalla – niin kuin aina. CPH oli yllättävä poikkeus ajankäyttööni. CPH on käytännön tapa laajentaa taiteilijan rooliani yhteiskunnassa – on ollut hyvä ottaa aktiivinen rooli muullakin tavalla kuin omien taideprojektien kautta. On ollut uskomatonta, kuinka ihmiset ovat raivanneet CPH:lle aikaa kiireidensä keskellä.

Terike: CPH:n kautta on pohdittu laajasti sitä, mitä taide on tai voisi olla, minkälaisia yhteiskunnallisia rakenteita halutaan tukea ja minkälaisia utopioita ihmisillä tai instansseilla on. Projekti on myös ollut mahdollisuus tutustua taiteen alalla toimiviin ihmisiin, joihin ei muuten tutustuisi, sekä saada parempi käsitys siitä, miten kaupunki- ja taidepolitiikka rakentuu.

Vespi: Tämä on häirinnyt taiteellista työtäni, syönyt aikaa työskentelystä ja ajattelusta, mutta tuonut siihen niin paljon uutta, että tuo häiriö on erityisesti uusien ihmisten ja yhteistyön kautta muuttunut rikkaudeksi.

Markus: Tässä on kohdannut monta uutta kiinnostavaa ja ihanaa ihmistä, enkä usko, että paras taide syntyy kuplassa. Voisi ehkä verrata lapseen, kyllä se vie, mutta vielä enemmän antaa.

Toiveita Checkpoint Helsingin tulevaisuudelle?

Terike: Toivon, että projektin avoimuus pystytään uusien resurssien myötä kommunikoimaan vielä paremmin eteenpäin, ja että asioista pystytään jatkossakin päättämään ilman egojen törmäilyjä, asiat edellä. Toivon, että projektin radikaalius ja raikkaus säilyisivät. Ja tietenkin toivon, että yhteistyökuvio kaupungin ja muiden taiteen toimijoiden kanssa saisi tuulta alleen ja Checkpoint Helsingistä kehittyisi todellinen, merkittävä toimija kansainvälisellä taidekentällä.

Markus: Toivon, että taiteilijat uskaltavat tulla mukaan. Checkpoint on oikeasti kaikille avoin hanke ja mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostilistalle tai tulemalla kokouksiin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone