Ensimmäinen taidegalleriatilasto paljastaa kuinka Suomen galleriat toimivat

27.10.2017Kirjoittaja: Anna Salonen

Nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland (Frame) on julkaissut ensimmäisen suomalaisten taidegallerioiden toimintaa selvittävän vuositilaston. Vastaavanlaista tilastoa ei ole ennen tehty taidegalleriakentästä. Taiteilija-lehti poimi Taidegalleriatilasto 2016 -pilottiselvityksestä taiteilijan näkökulmasta kiinnostavia faktoja koskien taidegallerioiden sopimus- ja korvauskäytäntöjä sekä teosmyyntiä.

Ensimmäinen suomalaisten taidegallerioiden toimintaa kartoittava vuositilasto on julkaistu. Taidegalleriatilasto 2016 -pilottiselvitystä varten Frame lähetti tilastokyselyn 116 taidegallerialle, joista kyselyyn vastasi hieman yli puolet, 66 galleriaa. Kyselyssä selvitettiin muun muassa gallerioiden toimintaa, sopimus- ja korvauskäytäntöjä, taloutta sekä alan suhdannenäkymiä. Tilasto julkaistiin lokakuussa 2017.

Selvityksessä taidegalleriat jaotellaan niitä ylläpitävien toimijoiden mukaan kolmeen eri sektoriin: yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin. Yksityiseen sektoriin kuuluvat yksityisten yritysten tai elinkeinonharjoittajien ylläpitämät galleriat. Julkisen sektorin gallerioita puolestaan ovat valtion, kuntien, kuntayhtymien, yliopistojen sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten ylläpitämät galleriat. Kolmannen sektorin gallerioihin kuuluvat taiteilijavetoiset galleriat.

Kyselyyn vastanneet kolmannen sektorin galleriat jaettiin vielä kolmeksi eri ryhmäksi gallerioita ylläpitävien toimijoiden mukaan. Ryhmät ovat: taiteilijaseurojen galleriat, taideyhdistysten galleriat sekä taiteilijaryhmien galleriat.

Suurin osa gallerioista perii näyttelyvuokraa

 

Taidegalleriatilasto jakaa sopimuskäytännöt näyttelyvuokran ja myyntiprovision suhteen neljään eri malliin. Osa gallerioista perii sekä näyttelyvuokraa että myyntiprovisiota, osa pelkkää provisiota tai pelkkää vuokraa ja osa ei peri kumpaakaan.

Vastanneista gallerioista lähes puolet eli 32 galleriaa (48 prosenttia) perii taiteilijalta sekä näyttelyvuokraa että myyntiprovisiota. Yksityisistä gallerioista näin toimii puolet. Kolmannen sektorin taiteilijaseurojen gallerioista näin toimii suurin osa, 77 prosenttia, taideyhdistyksistä noin 36 prosenttia sekä taiteilijaryhmistä 25 prosenttia. Myyntiprovision määrä vaihtelee 15–37 prosentin välillä. Vuokran suuruus vaihtelee sadasta muutamaan tuhanteen euroon.

11 galleriaa (17 prosenttia) perii tilaston mukaan pelkästään myyntiprovisiota. Näin toimii toinen puolisko yksityisistä gallerioista. Kyseiset galleriat sijaitsevat pääosin Helsingissä. Näiden gallerioiden provisiot ovat noin 40–50 prosenttia, kun taas kolmannen sektorin gallerioiden provisiot ovat noin 25–30 prosenttia.

Pelkkää näyttelyvuokraa perii noin neljäsosa eli 16 galleriaa. Joukossa on kunnallisia (67 prosenttia) ja taideyhdistysten (43 prosenttia) gallerioita. Vuokran suuruus vaihtelee sadasta muutamaan tuhanteen euroon.

Selvityksen mukaan vain 11 prosenttia eli seitsemän galleriaa ei peri näyttelyistä vuokraa eikä provisiota. Tässä joukossa on niin taiteilijaryhmien, taideyhdistysten kuin kuntien gallerioita. Näistä yleisintä käytäntö on taiteilijaryhmien gallerioissa.

Suurin osa eli 73 prosenttia gallerioista perii taiteilijoilta näyttelyvuokraa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa eli 73 prosenttia gallerioista perii taiteilijoilta näyttelyvuokraa, jonka suuruus vaihtelee reilun sadan ja muutaman tuhannen välillä. Selvityksestä kävi myös ilmi, että kutsu- ja ryhmänäyttelyistä ei tyypillisesti peritä vuokraa, mutta mikäli provisiota peritään, se on tällöin suurempi. Myyntiprovisiota puolestaan perii kaikkiaan 65 prosenttia gallerioista.

Teosmyynti keskittyy yksityisiin gallerioihin

Kyselyyn vastanneiden gallerioiden teosmyynti oli yhteensä lähes 10,3 miljoonaa euroa. Myynnistä suurin osa, 90 prosenttia, keskittyy nimenomaan yksityisiin gallerioihin. Myyntisummat vaihtelivat tuhannesta eurosta useisiin miljooniin euroihin. Yksityisten gallerioiden lisäksi muutamilla taiteilijaseurojen gallerioilla oli myös merkittävää teosmyyntiä.

Myynnistä suurin osa, 90 prosenttia, keskittyy  yksityisiin gallerioihin.

Ulkomailta saadut tulot muodostavat noin kolmasosan teosmyynnistä. Kyseiset tulot ovat käytännössä peräisin yksityisten, ulkomaisille taidemessuille osallistuvien gallerioiden tekemästä myynnistä. Kyselyyn vastanneista gallerioista 15 prosenttia kertoi saavansa myyntituloja ulkomailta.

Myös edustussopimukset kuuluvat lähinnä yksityisten gallerioiden toimintaan. Selvityksen mukaan edustussopimuksia solmi selvästi yli puolet yksityisistä gallerioista. Edustussopimus on gallerian ja taiteilijan kesken tehtävä joko suullinen tai kirjallinen sopimus, jossa galleria sitoutuu esittämään taiteilijan teoksia sekä edistämään hänen uraansa.  Edustussopimuksia solmivat galleriat noudattavat lähinnä toimintamallia, jossa galleria perii taiteilijalta pelkän myyntiprovision näyttelyn pitämisestä.

Korvausten tai palkkion maksaminen taiteilijalle on harvinaista

Korvauksia ja palkkioita galleriat eivät juurikaan maksa taiteilijalle. Esimerkiksi tuotantokuluja on pysyvästi sitoutunut maksamaan vain 8 prosenttia gallerioista. 32 prosenttia puolestaan maksaa niitä selvityksen mukaan vaihtelevasti. Tuotantokuluja korvaavat yleisimmin taiteilijaryhmien ja taideyhdistysten galleriat sekä yksityiset galleriat.

Korvauksia ja palkkioita galleriat eivät juurikaan maksa taiteilijalle.

Palkkiota tai päivärahaa maksaa pysyvästi vain yksi vastanneista gallerioista. Noin neljäsosa maksaa vaihtelevasti. Näin toimivat pääasiassa taiteilijaseurojen, taideyhdistysten ja taiteilijaryhmien galleriat. Näyttelykorvauksia maksaa puolestaan vain kolme galleriaa. Nämäkin ovat taiteilijayhdistysten ja taiteilijaryhmien gallerioita.

Suurin osa gallerioista (60 prosenttia) ei maksa lainkaan korvauksia tai palkkioita.

Tilastoilla tietoa kuvataiteen alasta

Vastaavanlaista nykyistä galleriakenttää yhtä laajasti tarkastelevaa tilastoa ei ole ennen toteutettu. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän vuonna 2016 julkaisemassa loppuraportissa, Taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä, todetaan, ettei edes taidegallerioiden määrästä ole tarkkaa tietoa.

Raportissa viitataan Tilastokeskuksen julkaisemaan vuoden 2012 kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen yrityksiä koskevaan tilastoon, jossa kerrotaan sen aikaisia taideliikkeitä olleen 209. Taidegallerioiden lisäksi mukaan luettiin myös muita taiteen myyntikanavia.

Framen toimitusjohtaja Raija Koli kertoo, että ylipäätään nyky- ja kuvataiteesta on hyvin vähän olemassa toimialatietoa. Siihen asiaan vuonna 2012 perustettu Frame pyrkii saamaan muutosta, kuuluuhan tiedotuskeskuksen tehtäviin oman toimialan tiedon kerääminen ja levittäminen.

Jo aiemmin tänä vuonna Frame julkaisi Kuvataiteen käyntimäärät Suomessa vuonna 2016 -tilaston, josta ilmenee erilaisten kuvataidekohteiden kävijämäärät. ”Asia kerrallaan selvitämme numeroita ja piirrämme karttaa siitä, miten tämä toimiala toimii, ja mitkä ovat ne hyvin erilaiset toimijat, jotka muodostavat tämän koko ekosysteemin”, kertoo Koli.

Kolin mukaan tilastoista on hyötyä esimerkiksi silloin, kun puhutaan toimialan merkityksen puolesta. Voidaan esimerkiksi esittää virkamiehille tarkkoja lukuja kuvataidekohteiden kävijämäärästä, joka oli vuonna 2016 vajaa 4 miljoonaa. Kolin mukaan se on saman verran kuin teatterilla, tanssilla ja sirkuksella on yhteensä kävijöitä.

Yleensä kuvataiteesta ajatellaan, että se on marginaalista. Että eihän gallerioissa käy kukaan, kun ei niihin uskalleta mennä, eikä siellä uskalleta edes puhua. Ja nyt kävi ilmi, että niissä on käynyt ihan valtavasti ihmisiä”, toteaa Raija Koli.

”Yleensä kuvataiteesta ajatellaan, että se on marginaalista. Että eihän gallerioissa käy kukaan, kun ei niihin uskalleta mennä, eikä siellä uskalleta edes puhua. Ja nyt kävi ilmi, että niissä on käynyt ihan valtavasti ihmisiä”, toteaa Koli.

Taidegalleriatilasto 2016 -selvityksestä käy ilmi, että tilastokyselyyn vastanneissa gallerioissa tehtiin yhteensä 700 000 käyntiä viime vuonna. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että kaikkiin gallerioihin tehtiin kaikkiaan 1,3 miljoonaa käyntiä viime vuonna.

Pitkällä aikavälillä tehdyt tilastot paljastavat yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia

Raija Kolin mukaan tilastojen kehittämistä pohditaan tilastoinnin ohjausryhmän voimin. Päätöksiä tulevista tilastoista ei ole vielä tehty. Hän kuitenkin nostaa esiin mahdollisuuden, että tilastoinnin piiriin voitaisiin helposti lisätä esimerkiksi taidelainaamot, nettigalleriat ja näyttelyiden määrät sekä näyttelyissä vuosittain esitettävien taiteilijoiden määrä.

Taidegalleriatilastoa on puolestaan tarkoitus tehdä vuosittain. Koli korostaa, että esimerkiksi Museoviraston kokoaman Museotilaston hieno puoli on se, että tilastoja on koottu useiden vuosien ajan, vuodesta 1975 lähtien. Kun esimerkiksi museotilastoja tarkastellaan pitkältä aikaväliltä, paljastuu, että taidemuseoiden kävijämäärät ovat lähteneet nousuun jo ennen museokortin käyttöönottoa, kertoo Koli.

”Tätä samaa (tietoa) me haetaan gallerioista. Kun 10 vuoden päästä katsotaan taaksepäin, nähdään miten yhteiskunnalliset muutokset, lamat tai nousut, vaikuttavat gallerioihin.”

 

Lue myös:

STS:n jäsenjärjestöt: Taidegalleriatilasto tulee tarpeeseen mutta luvut eivät kerro kaikkea

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone