Esitys laista kansallisgalleriaksi etenee seuraavaksi eduskuntaan
Teksti: Alexandra Räikkönen
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoi torstaina 13.6.2013 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että esitys laista Kansallisgalleriaksi viedään eduskunnan käsittelyyn. Valtion taidemuseosta tulee uuden erityislainsäädännön pohjalta toimiva julkisoikeudellinen säätiö, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.
Kansallisgallerian vuosittaiset toimintakustannukset, 11,5 miljoonaa euroa, rahoitetaan Arhinmäen mukaan jatkossa veikkausvoittovaroista. Vuokrakustannukset, 10 miljoonaa euroa, rahoitetaan valtion budjetista. Valtio maksaa niin ikään siirtymisestä aiheutuvat kustannukset.
Yksityisestä rahasta toivotaan vahvistusta pääomaan
Valtio osallistuu säätiön rahoittamiseen ensimmäisen vuoden aikana 10 miljoonan peruspääomalla. Seuraavan kahden vuoden aikana valtiolla on Arhinmäen mukaan mahdollisuus vahvistaa pääomaa edelleen 20 miljoonalla samalla periaatteella kuin korkeakoulujen ja yliopistojen yhteydessä.
– Valtio tulee vastaan aina kahdella ja puolella eurolla jokaista Kansallisgallerian keräämää euroa kohti.
Näin koko 20 miljoonaan euron saaminen valtiolta edellyttäisi 8 miljoonan keräämistä yksityisistä rahoituslähteistä. Arhinmäen mielestä yksityisten rahoittajien kiinnostus Helsingin Guggenheimiin on osoitus kiinnostuksesta kuvataidetta kohtaan yleisemminkin.
– Toivottavasti samat ihmiset ovat myös kiinnostuneita tukemaan Kansallisgalleriaa.
Säätiö OKM:n ohjauksessa
Julkisoikeudelliseen säätiöön päädyttiin yksityisoikeudellisen säätiön sijaan siksi, että näin Kansallisgalleria pysyy näin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa.
– Valtion taidemuseossa ja sen kokoelmissa on kysymys aivan keskeisestä kansallisesta kulttuurisesta omaisuudesta.
Kansallisgalleriaan tulevat kuulumaan, samoin kuin nykyisellään Valtion taidemuseoon, Nykytaiteen museo Kiasma, Ateneumin taidemuseo sekä Sinebrychoffin taidemuseo, joilla on jatkossakin omat johtajansa. Lisäksi Kansallisgallerialla on valtioneuvoston nimittämä pääjohtaja toimikautenaan viisi vuotta.
Muu organisaatio koostuu hallituksesta ja valtuuskunnasta, jotka nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallitukseen, jonka toimikausi on kolme vuotta, tulee kuulumaan 5–7 jäsentä. Valtuuskunnan toimikausi on kaksi vuotta ja sen 10–14 jäsenen on tarkoitus edustaa laajasti eri yhteiskunnallisia tahoja sekä taiteen alan asiantuntijoita. Hallitus ja valtuuskunta nimitetään, kun eduskunta on hyväksynyt lain.
Nykyinen henkilöstö siirtyy Valtion taidemuseosta Kansallisgallerian palvelukseen.
Valtion taideteostoimikunnan hankkimat teokset voivat tulla jatkossa Kansallisgallerian omaisuudeksi.
– Lainsäädäntö lähtee siitä että, jos taideteostoimikunnan hankkimissa teoksissa on sellaisia merkittäviä teoksia, jotka kuluisivat Kansallisgallerian ydinkokoelmaan, ne voidaan siirtää sen omistukseen.