Instaajat ovat vallanneet taidenäyttelyt – sosiaalinen media tuo näkyvyyttä taiteilijoille

22.6.2017Kirjoittaja: Emmi Kantola
Yayoi Kusaman näyttävät teokset HAMissa houkuttelivat monet kävijät jakamaan kuvia näyttelystä Instagramissa. Kuva: @anniantola

Hastagilla #art on Instagramissa yli 260 miljoonaa postausta. Suomen valokuvataiteen museonjohtajan Elina Heikan mukaan yhä useampi kuvaa sosiaaliseen mediaan näyttelykokemuksensa. Myös museot kiinnittävät entistä enemmän huomiota some-houkuttelevuuteen, sillä se on eduksi niin museolle kuin taiteilijallekin.

”Näyttelyiden instagramaaminen on tätä päivää, ja tekijänoikeuksien puitteissa siihen annetaan mahdollisuus. Se on tehokas tapa saada ihmiset museoihin ja näyttelyihin. On myös tutkitusti todistettu, että henkilökohtainen suosittelu on toisinaan tehokkaampaa ja uskottavampaa kuin perinteinen markkinointiviestintä”, Saara Suojoki, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viestintä- ja markkinointipäällikkö kertoo.

”Henkilökohtainen suosittelu on tehokkaampaa ja uskottavampaa kuin perinteinen markkinointiviestintä.”

Sosiaalisen median avulla tietoisuus näyttelyistä leviää helposti. Framen julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen taidemuseoissa tehtiin viime vuonna kaikkien aikojen käyntiennätys. Yksi kuvatuimmista näyttelyistä oli Yayoi Kusaman näyttely HAMissa viime talvena. Suojoen mukaan näyttelystä tuli eräänlainen ilmiö ja kaikki halusivat oman selfiensä pilkkujen keskellä, mikä näkyi myös näyttelyn kävijämäärissä.

Some-houkuttelevuutta mietitään myös näyttelyiden pystyttämisen yhteydessä. Joissakin näyttelyissä varataan esimerkiksi taustaseinä kuvaamista varten. Monet museot järjestävät myös opastettuja Instagram-kierroksia, joilla kuvataan teoksia.

”Kuvaaminen on yksi tapa rakentaa kokemusta teoksiin. Kun mietitään, miltä teos kuvassa näyttää, se saattaa myös tarkentaa katsetta teokseen”, Elina Heikka sanoo.

Taiteilijoiden suhtautuminen teoskuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa vaihtelee. Saara Suojoen mukaan sosiaalisen median hyödyntämiseen kannustetaan, mutta jos taiteilijat eivät halua teoksiaan kuvattavan, toivetta noudatetaan. Suojoen mukaan suurin osa taiteilijoista kuitenkin suhtautuu kuvaamiseen myönteisesti.

”Mielestäni se on hyvä asia, että otetaan kuvia, kunhan muistaa mainita, missä se on otettu ja kenen työstä on kyse. Se tuo aina näkyvyyttä taiteilijalle, ja ihmiset menevät katsomaan näyttelyn”, kuvataiteilija Sami Havia sanoo.

Elina Heikka uskoo, että sosiaalisen median hyödyntäminen tulee luultavasti vielä kasvamaan. ”Olemme valokuvauksen ja digilisaation kanssa sellaisessa pisteessä, että loppua ei ole vielä näkyvissä. Voisin kuvitella esimerkiksi sellaisen nykytaidehankkeen, jossa taiteilija pyrkii saamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ottamaan kuvia ja jakamaan niitä eteenpäin sosiaalisessa mediassa.”

Instagram taiteilijoiden estetiikan jatkeena

Heikan mukaan  sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia on paljon, ja jokainen taiteilija joutuu miettimään oman strategiansa. Osa taiteilijoista käyttää myös itse Instagramia teostensa ja niiden prosessikuvien sekä työhuoneen esittelemiseen. Taidemaalari Marika Mäkelän mukaan Instagramissa on helppo näyttää persoonaansa teosten takana. Sami Havia käyttää Instagramia myös omien töiden markkinointiin.

”Instagramin kautta on helppo raottaa, mitä tekee, ja levittää omaa maailmaa teosten kuvien lisäksi. Sen avulla voi antaa syvemmän vaikutelman omasta estetiikasta. Ihmisten on helppo ottaa sen kautta yhteyttä ja monet tsekkaavat sen ennen nettisivuja”, Havia sanoo. ”Ymmärrän samaan aikaan myös paineen, että kaikkien pitäisi olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Kaikkien ei tarvitse olla siellä ja jakaa kaikkea.”

”Instagram on vähän sama kuin ennen vanhaan kylässä kahvikutsuilla selattiin perheen valokuva-albumia.”

Instagram toimii mahdollisten ostajien lisäksi yhteydenpidon välineenä muihin taiteilijoihin.

”Tämän päivän taidemaailmassa monet taiteilijat ovat eriytyneitä ja eri ikä-luokkien ihmiset ovat vähän kuin omissa karsinoissaan. Instagramissa on helppo seurata myös muita taiteilijoita ja vaihtaa kuvia. Pääsen esimerkiksi itse seuraamaan nuorempia taiteilijoita ja heidän tekemisiään. Se on vähän sama kuin ennen vanhaan kylässä kahvikutsuilla selattiin perheen valokuva-albumia”, Mäkelä sanoo.