Kommentti: Kyllä Helsinki kuvataidekaupunkina -esitykselle

23.11.2016

Guggeheim-keskustelussa on jäänyt sivurooliin Helsinki kuvataidekaupunkina -esitys, joka kytkettiin päätökseen museon rakentamisesta. Päätoimittaja Miisa Pulkkinen kehuu esitystä ja listaa neljä syytä, miksi se tulisi hyvä asia kuvataiteelle.

Kysyin pari viikkoa sitten kommentissani, mitä kuvataiteilija saisi Guggenheim Helsingiltä. Kritisoin sitä, että vaikka taidemuseohankkeen taloudellisia vaikutuksia on selvitetty raporttikaupalla, kulttuurisista vaikutuksista eli merkityksestä suomalaiselle kuvataiteelle on kirjoitettu vain muutama lause. Lauseissa kyllä luvataan hyvää ja kaunista, mutta faktat puuttuvat ja luvut puuttuvat.

Nyt faktaa ja rahaakin olisi tulossa, mutta vasta jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy Guggenheim Helsinki -sopimuksen. Vihreiden Hannu Oskala esitti maanantaina, että samalla kun kaupungivaltuusto päättää museohankkeen hyväksymisestä, se hyväksyy myös Helsinki kuvataidekaupunkina -esityksen laatimisen.

Esitys olisi ilmeisen konkreettinen. Sen tavoite olisi tukea kuvataidekentän kehittämistä muutenkin kuin Guggenheim-hankkeen kautta. Keinoja voisivat olla tuki gallerioille, työtilat, apurahat, taidekasvatus ja uudet kokoelmahankinnat.

Helsinki kuvataidekaupunkina -esitys olisi koko kuvataidealalle hieno ja kannatettava avaus.

Helsinki kuvataidekaupunkina -esitys olisi koko kuvataidealalle hieno ja kannatettava avaus. Se toisi alan käyttöön kipeästi kaivattuja faktoja ja toivottavasti myös rahaa. Tukea, joka esim. apurahoina kanavoituisi myös suoraan taiteilijoille.

Pääkaupungin esimerkki kannustaisi koko maata panostamaan kuvataiteeseen. Toki myös tuen tarve on pääkaupunkiseudulla erityisen suuri, koska taiteilijoita ja kuvataiteen toimijoita on alueella paljon.

Kuvataideala kaipaa kipeästi lisää malleja siihen, mitkä toimet kehittäisivät alaa. Perustelen näkemystäni listaamalla neljä syytä.

1. Emme tiedä tarpeeksi kuvataiteen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus on toki muotisana, jota esimerkiksi yksittäisen taiteilijan teosten tai näyttelyn kohdalla on kieltämättä vaikea mitata ja arvioida. Kuvataiteesta kuitenkin puuttuu tilastotietoa ja lukuja, jota muilla kulttuurin ja taiteen aloilla on tarjota lobbaamisensa tueksi. Tiedämme, kuinka moni suomalainen käy vuosittain teatterissa tai kuinka paljon kirjastoista lainataan teoksia. Emme tiedä, kuinka moni suomalainen käy vuosittain galleria- tai kesänäyttelyissä tai kuinka moni ostaa taidetta. Uudet faktat avaisivat kuvataiteen merkitystä sekä päättäjille että helsinkiläisille ja suomalaisille laajemminkin.

2. Taidetta on vaikea tehdä keittiön nurkassa ja tyhjällä vatsalla. Jos Helsinki haluaa olla kukoistava kuvataidekaupunki, se ei voi unohtaa taiteilijoita. Uudet työtilat ja apurahat tulisivat huutavaan tarpeeseen. Kuvataiteilijat ovat tunnetusti kaikista taiteilijoista pienituloisimpia.

3. Galleriat kituuttavat, ja siitä kärsivät myös kuvataiteilijat. Tänä vuonna julkaistun OKM:n selvityksen mukaan gallerioiden pitäisi kehittää liiketoimintaosaamistaan myynnin lisäämiseksi. Tavoitteeksi selvitys asettaa sen, ettei galleria perisi vuokraa taiteilijalta, vaan tulot tulisivat myynnistä. Taiteilijoiden näkemykset tukevat tavoitetta. Suomen Taiteilijaseuran ja Ornamon kyselyssä 71 prosenttia vastaajista kertoi, että gallerianäyttelyn menot ovat olleet tuloja suuremmat. Lähes puolella vastaajista ei aina ollut varaa pitää gallerianäyttelyä. Silti 59 prosenttia vastasi, että gallerianäyttelyt ovat tärkeitä uran kannalta. Suomessa on paitsi kapea, kansainvälisesti toimiva galleriakenttä, myös poikkeuksellisen runsaasti taiteilijavetoista ja -lähtöistä galleriatoimintaa. Voisiko sen markkinointi tuoda taideturisteja Suomeen?

4. Julkinen taide ansaitsee enemmän tunnustusta. Kun Helsinki rakentaa kuvataidebrändiään, julkista taidetta ei pidä unohtaa. STS:n kyselytutkimuksen mukaan peräti 81 prosenttia Helsingin asukkaista haluaa nähdä taideteoksia arjessaan. Kaksi kolmesta haluaisi lisää julkista taidetta kaupunkiin. On hyvä muistaa, että Helsinki on tehnyt julkisen taiteen saralla pioneerityötä. Arabianrannassa Tuula Isohannin koordinoima taidekokonaisuus innosti myös muut Suomen kaupungit rakentamaan kokonaisia taidekaupunginosia. Arabianranta vetää turisteja puoleensa jo nyt. Millainen tungos siellä olisi, jos julkinen taide nostettaisiin matkailun kärjeksi?

Helsinki kuvataidekaupunkina -esitys saattaa valitettavasti olla vastatuulessa. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan kaupunginvaltuutetuista enemmistö vastustaa Guggenheim Helsinkiä, joskin suuri osa panttaa yhä kantaansa. Hyvä ratkaisu olisi viedä Helsinki kuvataidekaupunkina -esitystä eteenpäin Guggenheim-päätöksestä huolimatta. Toivottavasti Helsinki ymmärtää kuvataiteen ja taiteilijoiden arvon kaupungille.

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone