Kommentti: Taidealaa työnnetään ajattelemaan suuremmin

11.10.2016Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen

Suomen kulttuuripolitiikassa on tapahtunut muutos kohti suurempaa. Sekä julkiset että myös yksityiset taiteen rahoittajat toivovat nyt, että kulttuurin tuki toisi entistä vaikuttavampia tuloksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi elokuussa luonnoksen kulttuuripolitiikkansa strategiaksi vuoteen 2025 saakka. Luonnos on ollut lausuntokierroksella, ja sitä ovat saaneet kommentoida monet kulttuurin ja taiteen alan toimijat, myös Suomen Taiteilijaseura.

Strategiapaperia on syytä lukea huolella, sillä se määrittää, millaista kulttuuripolitiikkaa Suomessa tehdään tulevina vuosina. Merkkejä muutoksista näkyy jo nyt.

Uutta on vaikuttavuuden peräänkuuluttaminen. Ministeriö linjaa strategialuonnoksessaan, etä valtionavustuspolitiikkaa kehitetään yhdistämällä hakuja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Uusi suunta vaikuttaa jo, sillä valtion ensi vuoden talousarviossa valtionavustus- ja apurahahakemusten määrän arvioidaan laskevan tuhannella. Myönteisten avustuspäätösten määrän arvioidaan senkin laskevan, peräti viidelläsadalla.

Suoranaisista leikkauksista ei ole kyse, ja avustusten kokonaispotti pysyy suunnilleen tämän vuoden tasolla. Pikemminkin tavoitteena on, että etenkin yhteisöt hakisivat realistisen summan rahaa toimintansa pyörittämiseen. Ainakaan enää ei päde ajatus, että varmuudeksi kannattaa hakea aivan pientä summaa, jotta hakemus menee läpi.

Käytännössä avustuksia jakavat ministeriö itse sekä Taiteen edistämiskeskus, joka jo nyt muuttaa yhteisöjen toiminta-avustusten jakamista. Haetun summan täytyy olla vähintään 10 000 euroa, tai hakija ohjataan hakemaan toiminnalleen erityisavustusta. Sitäkään ei jatkossa voi hakea alle 1 500 euroa.

Myös yksityiset säätiöt ovat toivoneet, että niiltä haettaisiin aiempaa suurempia summia. Asiasta puhuttiin mm. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ja Suomen Taiteilijaseuran järjestämässä Raha etsii taidetta -tilaisuudessa viime vuonna ja eilen Taiken valokuvataiteen päivässä. Toive ei ole jäänyt pelkästään puheen tasolle. Tänä vuonna Suomen Kulttuurirahasto jakoi ensimmäiset suuret Taide toiseen -apurahansa hankkeille, joilla on vaikutusta oman alansa rakenteisiin ja toimintalogiikkaan.

Raha etsii taidetta -tilaisuudessa kuultiin myös taiteilijoiden puheenvuoroja siitä, kuinka vieraalta oman työn vaikuttavuuden arvioiminen tuntuu. Kuinka mitata sitä, mikä vaikutus valokuvakirjalla on? Onko taidenäyttelyn onnistumisen mittari myynti tai kävijämäärä?

Kysymys tukien kasvattamisesta jakaa taiteilijoiden näkemyksiä. Suomen Taiteilijaseuran kyselyssä viime vuonna 45 prosenttia vastaajista toivoi, että säätiöt jakaisivat pienempiä summia useammalle taiteilijalle. 19 prosenttia halusi suurempia apurahoja harvemmille taiteilijoille. Kuvaavaa on, että yli kolmannes vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa, mitä mieltä asiasta on.

Voi olla, että uudet käytännöt tuovat tähän vastauksen jo ensi vuonna.

miisa_artikkelikuva

 

Miisa Pulkkinen

Taiteilija-lehden päätoimittaja

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone