Tila on taiteilijan tärkeä työväline

30.10.2015Kirjoittaja: Hanne HeinonenValokuvaaja: Hanne Heinonen
Kontulan ateljeetalo on yksikerroksinen
Kontulan ateljeetaloon valmistuu työtilat 14 taiteilijalle. Taiteilijoille tarkoitettu asuintalo on naapurissa.

Kontulan ateljeetalon valmistuminen on loppusuoralla. Seuraavana hankkeena Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöllä on senioritalon rakennuttaminen Helsingin Kalasatamaan. Ateljeesäätiö on nyt taitepisteessä. Tilanne taiteilijoiden työtilojen puutteellisuudesta on tiedostettu. Seuraavaksi mietitään tulevaisuuden ratkaisuja.

Helsingin Kontulaan valmistuvan ateljeetalon rakennusprosessi on ollut pitkä. Hanke lähti käyntiin 2000-luvun alkupuolella, kun Ateljeesäätiö tiedusteli Helsingin kaupungilta ateljeiden rakennuttamismahdollisuuksista. Kaupunki ehdotti tuolloin muutamia paikkoja, joiden joukossa oli myös Kontula.

Nyt talo alkaa olla valmis. Asukkaat on valittu ja vuokrasopimuksia on jo kirjoitettu. Kohteen luovutus on marraskuun lopussa.

Uudessa talossa on 14 työtilaa kuvataiteilijoille. Ateljeetalon viereen valmistuu Helsingin kaupungin rakentama kerrostalo, jonka asunnot on suunnattu taiteilijoille.

Kontulan ateljeetalon hanke on ollut monivaiheinen. Kaava valmistui jo 2000-luvun alkuvaiheessa, mutta rakentamaan päästiin vasta vuonna 2014. Alkuperäinen arkkitehtuurinen ratkaisu ei mahtunut hintaraamiin, jolloin jouduttiin miettimään vaihtoehtoja.

Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäki pelkäsi jo, että koko hanke tulee kaatumaan. Lopulta hanke saatiin toteutettua KVR-urakkana, jossa urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että rakentamisen. Tämän seurauksena aiemmat suunnitelmat korvattiin uusilla.

Kontulan ateljeet ovat viimeistelyä vaille valmiit. Osassa korkeutta on peräti viisi metriä.
Kontulan ateljeet ovat viimeistelyä vaille valmiit. Osassa korkeutta on peräti viisi metriä.

”Arkkitehtuurissa hävittiin, mutta toiminnallisuudessa voitettiin”, kuvaa Paalimäki lopputulosta.

Lopputuloksena on nyt kolmekerroksinen asuintalo ja yksikerroksinen ateljeerakennus. Kaikkiin ateljeihin on oma sisäänkäyntinsä, mikä helpottaa taiteilijoiden työskentelyä.

Vaikka Kontulan hanke oli monivaiheinen, kuvaa Paalimäki projektia kaiken kaikkiaan onnistuneeksi. Saatiinhan lopputuloksena ateljeetiloja taiteilijoille.

”Ja vielä melko hulppeita, osassa on korkeutta jopa viisi metriä!”, kuvaa Paalimäki lopputulosta.

Jos jotain olisi voinut tehdä toisin, olisi Paalimäen mukaan voinut rakentaa enemmän isompia asuntoja ja pienempiä ateljeetiloja. Pienemmille työtiloille on tarve muutenkin tällä hetkellä. Paalimäki muistuttaa kuitenkin, että Kontulan ateljeetalon tilasuunnitelmat on tehty hankkeen alkuvaiheessa. Kysyntä on muuttunut.

Pienten työtilojen tarve on suuri

Tällä hetkellä useat taiteilijat joutuvat luopumaan työtiloistaan tai siirtymään pienempiin, koska kustannukset nousevat liian korkeiksi. Yhtenä ratkaisuna tähän Paalimäki pohtii jo olemassa olevien tilojen kohdalla isompien tilojen jakamista väliseinillä.

Paalimäki mainitsee myös, että hän on huomannut nuorten taiteilijoiden keskuudessa kiinnostusta työtilojen yhteiskäyttöön. Toisaalta oman rauhan ja keskittymisen tarve tulee ottaa huomioon taiteilijan työskentelytiloja suunniteltaessa.

Tulevaisuuden ykkösasiana Paalimäki pitää ateljeetilojen kunnostusta. Lähivuosina on tarkoitus remontoida jo olemassa olevia tiloja.

Toisekseen nyt ollaan Paalimäen mukaan taitepisteessä. Nyt olisi aika tehdä selvitys tilojen tarpeesta. Selvityksestä voidaan lähteä rakentamaan tulevaisuuden strategiaa, eli tavoitellaanko lisää tiloja vai suunnataako toimintaa muuhun.

Ammattikunnasta on noussut toiveita muun muassa työpajoille. Toivetta on ollut paikalle, jossa voisi maalata tai sahata ja missä olisi isoja työkaluja kaikkien käytettävissä. Vaihtoehtoinen hanke voisi olla myös projektiateljee, joka olisi kaikkien ammattitaitelijoiden käytettävissä lyhytaikaisesti.

Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö on suomalaisten kuvataiteilijoiden perustama säätiö, jolla on ateljeita, työtiloja ja ateljeeasuntoja suomalaistaiteilijoille kotimaassa ja ulkomailla. Säätiö hankkii ja vuokraa kuvataiteilijoille kohtuuhintaisia työtiloja ja ateljeehuoneistoja sekä toimii muullakin tavoin kuvataiteilijoiden työskentelyedellytysten parantamiseksi.

Säätiön kotimaisissa ateljeeasunnoissa ja työtiloissa on noin 240 pysyvää taiteilijavuokralaista. Säätiön omissa ulkomaankohteissa työskentelee vuosittain 50–60 taiteilijaa kuukauden-puolen vuoden jaksoina. Lisäksi säätiö ylläpitää omaa kansainvälistä vierasateljeetoimintaa ja tuottaa informaatiota residenssimahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla.

Ateljeesäätiö perustettiin vuonna 1990 jatkamaan aiemmin Suomen Taiteilijaseuran omistuksessa olleiden kiinteistöjen ylläpitoa.

Yhdestä varmasta tulevaisuuden hankkeesta Paalimäki mainitsee. Helsingin Kalasatamaan rakennettaan senioritalo, joka toteutetaan yhdessä Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Rakennus tulee koostumaan pääosin asuinhuoneistoista, mutta Paalimäellä on toive myös muutamasta ateljeetilasta asuintalon yhteyteen. Kyseisen talon rakennuttaminen päästään aloittamaan vuonna 2018.

Tahtotilaa taiteilijoiden työtilojen lisäämiseen ja parantamiseen löytyy. Paalimäki mainitsee, että Kontulan ateljeetalot rahoitettiin 1/3 -mallilla, joissa rahoittajaosapuolia olivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki sekä Ateljeesäätiö.

Paalimäki korostaa taiteilijoiden työtilojen parantamisen tärkeyttä. Taiteilija tekee työtä ammatikseen ja tila on yksi työväline. Silloin senkin täytyy olla ammattilaiselle tarkoitettu.

Monet joutuvat taloudellisen tilanteen takia työskentelemään hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa.

”Kyllähän tilanne on koko ajan parantunut ja sen eteen täällä työskennellään”, kiteyttää Paalimäki Ateljeesäätiön toiminnan tarkoituksen.