Kuvataide menetti oman tutkintonsa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on allekirjoittanut asetuksen mittavasta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistuksesta. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Yksi oman tutkintonsa menettävistä aloista on kuvataide, jonka opiskelu johtaa perusasteella jatkossa media-alan perustutkintoon.

Kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon voi jatkossa suorittaa musiikin, sirkuksen, taideteollisuuden ja tanssin alalla. Uudistuksen myötä kuvataiteen tutkinto siirtyy osaksi tekniikan ja liikenteen alaa, jossa se on niputettu yhteen audiovisuaalisen viestinnän, julkaisutuotannon ja painoviestinnän kanssa. Kuvallinen ilmaisu on osa media-alan perustutkintoa.

Suomen Taiteilijaseura vastusti muutosta, ja seura vetosi yhdessä jäsenliittojensa puheenjohtajien kanssa toistuvasti oman tutkinnon säilyttämisen puolesta. Seuran laatimaan lausuntoon yhtyivät myös kuvataiteen koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jukka Kinanen ja  Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n puheenjohtaja Mari Lankinen. STS arvosteli aiemmin myös sitä, että uudistuksesta päättäneessä työryhmässä ei ollut mukana yhtään kulttuurialan edustajaa.

”Kuvataidetta kohdellaan uudistuksessa epätasa-arvoisesti, koska monet muut taiteen alat säilyttävät tutkintonsa. Muutos on kansainvälisestikin arvioituna kyseenalainen. Se irrottaa Suomen koulutuspolitiikan Unescon koulutusluokituksesta, jossa kuvataide luokitellaan osaksi kulttuuria. Kulttuuria ei kansainvälisesti pidetä osana tekniikan ja liikenteen alaa”, sanoo STS:n toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.

”Vastaa työelämän muutokseen”

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudella tutkintorakenteella voidaan vahvistaa osaamista ja vastata nopeammin työelämän muutokseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
”Työelämän muutokseen on vuosien saatossa vastattu aina luomalla uusi tutkinto. Se on johtanut siihen, että meillä on 351 erilaista tutkintoa, joista osa ei ole enää tätä päivää, saati tulevaisuutta. Tutkintojen määrän puolittava uudistus tulee todella tarpeeseen ja auttaa vastaamaan nykyistä joustavammin työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin”, toteaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen ministeriön tiedotteessa.

Asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta tulee voimaan elokuun alussa 2017. Kaikki uudistuvat ja uudet tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2019 mennessä. Opetushallitus valmistelee tutkintojen perusteet porrastetusti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osa uusista tutkinnoista tulee voimaan asetuksen voimaan tullessa ja osa myöhemmin.

Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen reformia. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Asetusta on tarpeen muuttaa uudelleen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys ammatillista koulutusta koskevaksi uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017.