Mihin kuuluu taideteoksen hintalappu, kuvataiteilija Vappu Rossi?

Kuvataiteilija Vappu Rossin piti viettää rauhallinen kesä. Vuosi sitten Rossi osallistui Mäntän kuvataideviikoille, ja kiirettä riitti. Tänä kesänä hän olisi voinut huilia, mutta toisin kävi.

Rossin teoksia on tänä kesänä esillä viidessä näyttelyssä kotimaassa: Pride-viikolla helsinkiläisgalleria ARTagissa avautui Sirkusaakkoset-näyttely, jossa Rossilta on mukana piirustuksia, Pyhäniemen kartanossa on maalauksia ja piirustuksia, Ars Auttoisessa on mukana videoinstallaatio Avioliitto, joka siirtyy heinäkuun lopulla Forum Boxin Mediaboxiin ja Riihimäen Muistojen karuselli –näyttelyyn Rossi osallistuu mediateoksella Hetkellinen. Lisäksi Portugalissa on parhaillaan esillä suuria, alun perin Tiedekeskus Heurekaan tehtyjä seinämaalauksia, jotka lähtevät seuraavaksi vielä Pariisiin. Taiteilija on tyytyväinen.

Miten suhtaudut kesänäyttelyihin?

”En aiemmin ymmärtänyt, että ne ovat jollain tapaa erilaisia kuin muut näyttelyt. En esimerkiksi mieltänyt Retrettiä kesänäyttelyksi, kun vierailin siellä perheeni kanssa. Törmäsin kesänäyttelyn käsitteeseen, kun töitäni oli ensi kertaa Mäntässä 2010. En ollut ajatellut asiaa ehkäpä siksi, että monet kesänäyttelyinstituutiot ovat merkittäviä nykytaiteen katselmuksia.

Kuitenkin monet tuttavani, jotka eivät käy museoissa tai gallerioissa, tietävät niin kutsutut kesänäyttelyt. He vierailevat niissä samalla kun käyvät omalla mökillään. En ole asiaa juuri ajatellut, mutta selvästi kesänäyttelyilmiö on olemassa.”

Miten suhtaudut teostesi myymiseen?

”Tämä on monitahoinen kysymys. Merkittävää osaa kuvataiteesta, myös minulla, on hyvin vaikeaa tai suorastaan mahdotonta kaupata varsinkaan yksityishenkilöille. Mediataideteokset ja paikkasidonnaiset projektit ovat tyypillisesti sellaisia. Silloin kun olen teosta tehnyt, en ole ajatellut ansaintalogiikkaa vaan sisältöä. Taloudellisestihan se on typerää, mutta kas, kun olemmekin tässä taiteen kentässä, niin ei se ole aivan tavatonta.

Minulla on myös sellaisia töitä, joita on verrattain helppo myydä, kuten grafiikat ja pienet piirustukset ja ylipäänsä objektit. Kun tuntuu liian vaikealta luopua joistakin töistäni, laitan niille suojahinnan. Tämän opin Kuvataideakatemiassa. Professori neuvoi, että jos joku työ tuntuu liian tärkeältä sillä hetkellä myytäväksi, niin kun pistää sille suojahinnan, ei niin ahdista jos se menee kaupaksi. Rahallinen korvaus on suurempi. Tämä, mystistä kyllä, toimii. On myös joitakin teoksia joita en ole halunnut lainkaan myydä.

Nyt teen yhteistyötä galleristi Veikko Halmetojan kanssa. Sirkusaakkoset-näyttelyyn olin varautunut tekemään töitä, joita on mahdollista myydä. Olin todella iloinen, että yksi teos oli myyty jo avajaisissa. Kyllähän se punainen pallo ilahduttaa.”

Mikä on mielestäsi oikea paikka taideteoksen hintalapulle?

”Kun minulla oli vuonna 2009 näyttely Galleria G:ssä, en laittanut hintoja lainkaan näkyville. Ajattelin, että se on häiritsevää. Taidetta rakastavat ystäväni ihmettelivät, miksei hintoja ole esillä. Niinpä olen ihmisten pyynnöstä muokannut näkemystäni. Tein asian kanssa rauhan.”

Oliko omaa ajattelua vaikeaa muuttaa?

”Se tuntui kummalliselta. Itse lähdin siitä lähtökohdasta, että on kiva tutustua näyttelyyn ilman, että tietää töistä mitään. Oma kokemukseni oli, että hintatieto on alkuvaiheessa tarpeetonta. En halunnut häiritä kävijää.

Joskus taiteellisen työn ansaintalogiikka pullahtaa esiin kuin itsestään. Ensin tein seinämaalauksia, koska ne olivat mielestäni hienoja. Viiden vuoden kuluttua Heureka pyysi minua laajaan yhteistyöprojektiin seinämaalauksia tekemään.

Minä valitsen muodon ja tekniikan sisällön perusteella. Mikä on se sisällöllisesti olennainen asia, jonka haluan välittää. Jos se on ajan kulumisen ja auringon liikkumisen kuvaaminen päivän aikana ja sen viittaukset erilaisten eläinten alkioiden kehitykseen ja sitä kautta varhaisiin muistoihin ja sitä kautta puolestaan ihmisen elinkaareen, niin eipä siitä helposti myytävää grafiikkaa tee. Joskus tosin voisikin olla hauskaa tehdä grafiikkasarja jostain isosta seinämaalauksestani. Ei sekään väärin ole.”