Lapinlahden sairaalaan tulee taidetta ja kulttuuria
Lapinlahden sairaalarakennus täyttyy vuonna 2016 taiteesta ja kulttuurista. Vuodesta 2008 lähtien tyhjillään ollut rakennus saa uuden elämän, kun tiloihin tulee työhuoneita ja ateljeita. Taiteilijoiden toiveisiin on vastattu.
Taiteilijakentällä on ihmetelty, miksi Lapinlahden sairaalan lämmitettyjä tiloja on pidetty tyhjillään jo vuosia. Ateljeetilanne on huono, sillä työtilat ovat kalliita ja monet taiteilijat ovat joutuneet siirtymään pienempiin työtiloihin korkeiden vuokrien takia.
Vuonna 2016 tilanteeseen tulee myönteinen muutos, kun Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo avaa entiseen sairaalaan toista sataa työtilaa osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan puheenjohtaja Teemu Lehto kertoo, että vuokraneuvottelut 1800-luvun puolivälissä rakennetusta, Carl Ludvig Engelin suunnittelemasta Lapinlahden sairaalarakennuksesta kestivät pitkään. Osuuskunnan projekti alkoi jo kolme vuotta sitten. Puheenjohtajan mukaan kaupungilta pyydettiin toistuvasti, että osuuskunta voisi täyttää tyhjän tilan.
”Tyhjät tilat tulee ottaa käyttöön, koska veronmaksajat kuitenkin maksavat tyhjien tilojen ylläpidon”, Lehto sanoo.
Ideana on vuosien varrella ollut, että sairaalaa voitaisiin käyttää pakolaisten vastaanottokeskuksena, taiteilijoiden työskentelytilana tai vaikkapa aloittelevien startup-yritysten toimitiloina. Kun rakennus oli tyhjillään, siellä tehtiin ilkivaltaa lähes päivittäin.
Lapinlahden sairaala on suojattu rakennuslailla, joten Helsingin kaupunki on olut velvoitettu huolehtimaan siitä. Nyt rakennuksen kohtalo on ratkaistu ainakin väliaikaisesti.
Helsinki vuokraa puolet tiloista Suomen Mielenterveysseuralle ja toisen siiven vuokraa Osuuskunta Tilajakamo. Se vuokraa tiloja osakuntansa jäsenille tammikuun alusta lähtien.
”On hienoa, että kaupunki teki meidän kanssamme vuokrasopimuksen, mutta helppoa se ei ollut”, kertoo Lehto.
”Rakennukset on helppo pitää tyhjillään, niin ei tule ylimääräistä työtä”, hän jatkaa, ja epäilee että juuri siinä piilee syy neuvotteluiden kestoon ja hankaluuteen.
Alkuperäinen suunnitelma koko sairaalan vuokraamisesta on vaihtunut vain toisen siiven vuokraamiseen. Koska neuvottelut kestivät useamman vuoden, osa tilantarpeessa olevista taiteilijoista on jo löytänyt työtilat. Jäsenien puutteesta osuuskunta ei kuitenkaan kärsi. Tilajakamolla on tällä hetkellä 109 jäsentä, ja kiinnostusta jäseniksi tilojenvuokraamiseen on ollut tuplaten nykyisen jäsenmäärän verran. Osuuskunta on päättänyt, että uusia jäseniä ei tällä hetkellä oteta.
Osuuskunta maksaa sairaalan puoliskosta vuokraa 10 000 euroa. Työtilojen vuokra on osuuskunnan jäsenille noin 150-200 euroa huoneelta. Hinta on edullinen osittain myös siksi, että huoneet ovat pieniä. lehdon mielestä taiteilijat ansaitsisivat suuria ja hyvin saavutettavissa olevia työtiloja. Osuuskunnan vuokraamassa siivessä on erilaisia tiloja, kuten sairaalakeittiö, vanha luentosali ja entinen ylilääkärin asunto. Näiden tilojen vuokraus kuitenkin vaatii suunnittelua, sillä osa tiloista on läpikulkukäytössä.
Tilojen jako on tehty järjestämällä arvonta siitä, missä järjestyksessä huoneita saa valita käyttöönsä. Sen lisäksi on tarvittu soveltamista siinä, miten työtiloihin asettuvat taidemaalari, muusikko, säveltäjä tai kirjailija. Suunnittelu on Lehdon mukaan eläväinen projekti, ja se on osaltaan vielä kesken. Lopulliset päätökset tehdään muutaman viikon sisällä, jonka jälkeen vuokrasopimukset saadaan kuntoon.
Vaikka tilanne näyttää nyt hyvältä, on ratkaisu kuitenkin väliaikainen. kaupunki hakee sairaalarakennuksen käytölle pysyvää ratkaisua, ja rakennus on myynnissä. Taidekentällä voidaan kuitenkin iloita väliaikaisesta tilanteesta, josta toivotaan pysyvää ratkaisua.
”Ehkä meidän pitää kerätä kolehti, ja ostaa rakennus”, toteaa Teemu Lehto.