Lauri Nykopp: Keskustelussa liittojen gallerioiden rahoituksesta katsotaan puuta, ei metsää

3.5.2018

Taidemaalari Jaakko Rustanius lopetti monisanaisen kirjoituksensa koskien Taiken (eli opetus- ja kulttuuriministeriön) tukemien gallerioiden rahoitusta 15.3. Taiteilija-lehdessä näin: ”Mallien vertailu joka tapauksessa edellyttää perusteellisempaa ja todellisuuden havainnointiin pohjaavaa analyyttistä vertailua. Talouden peruslainalaisuuksien tuntemus ei tässä ole haitaksi.”

Vaikka mieluummin olen nykyään hiljaa korvessani ja teen teoksiani, nyt en voi.

Minulla on toisenlainen tausta kuin kenelläkään teemaan kantaa ottavalla. Helsingin Kauppakorkeakoulu oli takana 20-vuotiaana ja sen jälkeen tein avantgarde-taidetta, etupäässä musiikkia. 29-44 -vuotiaana työskentelin kravattiherrana: ensin CITY-lehden perustajana ja toimitusjohtajana, sitten pitkin Eurooppaa olevien yritysten toimitusjohtajana, kehitysjohtajana, konsulttina ja Senior Partnerina. Olin luomassa uusia yrityksiä, saneeraamassa vanhoja, arvioimassa analyytikkojen raportteja sijoituksista ja neuvomassa sijoituspäätöksissä.

Nyt olen vanha (60-vuotias) ja viisaampi. Teen ennen näkemätöntä, en muodin mukaista taidetta ja osaan edelleen hyvin sujuvasti lukea tilinpäätöksiä ja taseita ja arvioida koko toimialaa ja sillä toimijoita.

Keskustelussa taiteilijaliittojen gallerioiden rahoituksesta katsotaan puuta, ei metsää. Toimialan ongelma on kuvataiteilijoiden toimeentulo.

Suomalaisten yleisin keskiansio (moodi) on 2600€/kk eli 31 200€/vuosi. (Kuukausiansio 2016 Tilastokeskus). Arkkitehdeillä vuoden keskiansio on 46 020 euroa (Ammatin mukaiset keskiansiot 2015 (Taloussanomat). Niihin päälle TyEL tai YEL ja muut sosiaalikulut noin 35%. Palkkakustannuksiksi tulee 42 120€/vuosi (suomalaisten keskiansiolla) ja 62 127 €/vuosi (arkkitehtien keskiansiolla).

Niihin päälle vaatimaton työtila 800€/kk, hallinto ja kirjanpito yms. 2000€/vuosi ja materiaalit ja tuotantokustannukset, joiden keskiarvoksi veikkaan 15 000€/vuosi. Kuvanveistäjille, videotaiteilijoille ja tuottelialle valokuvataiteilijoille se ei riitä, paperille piirtäjille riittää paljon vähemmän.

Jotta kaikki ammattilaiset kuvataiteilijat saisivat taiteellisesta työstään saman palkan kuin palkkakuopassa mielestään olevat sairaanhoitajat, uutta taidetta pitäisi myydä (nettona, vähennettynä gallerioiden provisiot ja alv) ja apurahoja jakaa yli 200 miljoonalla joka vuosi.

Näin saadaan vuosikulut 42 120€ + 26 600€ = 68 720€ ja 62 127€ + 26 600€ = 88 727€. Kerrotaan ne taiteilijajärjestöjen jäsenmäärällä, jonka likiarvo on 3000. Saadaan 206 160 000€ ja 266 181 000€. Vähintään siis 206 miljoonaa euroa. Tämä on päässälaskua, ei eksaktia, mutta suuruusluokat ovat oikein.

Jotta kaikki ammattilaiset kuvataiteilijat saisivat taiteellisesta työstään saman palkan kuin palkkakuopassa mielestään olevat sairaanhoitajat, uutta taidetta pitäisi myydä (nettona, vähennettynä gallerioiden provisiot ja alv) ja apurahoja jakaa yli 200 miljoonalla joka vuosi.

Se on kaukana nykyisestä tilanteesta. (Galleria Hippolyten myynti bruttona vuonna 2016 oli noin 25 000€. Tarvitaan siis yli 10 000 saman verran myyvää galleriaa. ”Hiio-hoi! Ja rommia pullo”, sanoi merirosvo aarrekartan löydettyään).

Tehdään selväksi, etten ole tasapalkan enkä tasapäisyyden kannattaja. Lukemattomista urheilijoista vain harvat saavat Suomen Mestaruus -mitaleita tai toimeentulon.

Kuinka monta kuvataiteilijaa Suomessa on, jotka vuodesta toiseen saavat taiteensa tekemisestä keskimääräisen arkkitehdin kuukausipalkan, 3900€/kk?

Toisin päin: uuden taiteen ostot ja työskentelyapurahat yms. muodostavat toimialan rahallisen koon. Kun se jaetaan kohtuullisella vuosiansiolla, saadaan kuvataiteilijoiden määrä.

Monivalintatehtävä lukijoille: suomalaisen ihmisen koulutuksesta riippumattoman mediaanikeskiansion voi saada näin monta kuvataiteilijaa:

a) 100 b) 300 c) 900 d) 3000

Oikea vastaus on:

…………….

Taiken ja taiteilijaliittojen SUURI tehtävä jäsenistöjensä edunvalvojina ei ole taiteilijoille kalliiden gallerioiden pyörittäminen, vaan saada UUDEN TAITEEN tekemisen rahoitukseen – olkoot apurahoja, avustuksia tai ostoja – lisää monia kymmeniä miljoonia euroja per vuosi.

Taiken ja taiteilijaliittojen suuri tehtävä jäsenistöjensä edunvalvojina ei ole taiteilijoille kalliiden gallerioiden pyörittäminen, vaan saada uuden taiteen tekemisen rahoitukseen – olkoot apurahoja, avustuksia tai ostoja – lisää monia kymmeniä miljoonia euroja per vuosi.

Ugh – näin puhui Nykopp.

Lauri Nykopp

monitaiteilija, Hirvensalmi
MUU ry:n ja Valokuvataiteilijoiden liiton jäsen

PS. Kaikkien yhteisöjen ja kaupallisten gallerioiden tilinpäätöstiedot pitäisi löytyä Kaupparekisteristä. Pikaotannalla en löytänyt yhtään sellaista, jonka toiminta olisi selvästi voitollista. Päin vastoin. Kuvataide on myös suomalaisille galleristeille ”kutsumus”, ei bisnes.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone