Mikä on kuvataiteilijan asema työmarkkinoilla?

31.5.2017Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen

Onko kuvataiteilija itsensä työllistäjä tai yrittäjä? Mistä eläke kertyy ja voiko taiteilija saada työttömyysturvaa? Taiteilija-lehti kävi läpi uusimpia työelämän lainsäädännön muutoksia ja linjauksia kuvataiteilijan näkökulmasta.

Taiteen vapaus on turvattu Suomen perustuslaissa. Tämä tärkeä periaate nousee usein esiin taiteilijan asemaa koskevassa keskustelussa, vaikka sillä ei ole suoraa vaikutusta taiteilijan työmarkkina-asemaan tai toimeentuloon. Perustuslain pykälässä 16.3 § turvattu taiteen vapaus takaa sen, että taiteilija tai kuka tahansa kansalainen saa tehdä taiteellista työtään ilman, että valtio kohdistaa siihen ennakkosensuuria. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan valtio edistää taiteen vapauden toteutumista ”ylläpitämällä ja tukemalla kirjastolaitosta ja kulttuurilaitoksia sekä avustamalla ja muulla tavoin mahdollistamalla taiteen harjoittamista ja kulttuuritoimintoja.”

Kuva on kaukana ruusuisesta, sillä kulttuurialan työntekijöiden tulotaso on matala koulutukseen nähden.

OKM julkaisi huhtikuussa uuden strategiansa, jossa määritellään myös taiteilijan työtä ja toimeentuloa. Kuva on kaukana ruusuisesta, sillä lähtökohtaisesti kulttuurialan työntekijöiden tulotaso on matala koulutukseen nähden: ”Kulttuurin aloilla on paljon itsensä työllistäjiä, jotka jäävät nykyisessä sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä katveeseen. Taiteilijoiden toimeentulo on usein pirstaleista, ja tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta.

 

Lähde: Rensujeff: Kuvataiteilijoiden, kuvataiteen monialaisten, valokuvataiteilijoiden ja mediataiteilijoiden tulotaso ja tulonmuodostus 2000-luvulla. Julkaisussa Taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä, OKM:n julkaisuja 2016:4 (2016)

Ammattikuvataiteilija saa tulonsa muusta kuin taiteellisesta työstä.

Uusin tieto kuvataiteilijan toimeentulosta on viime vuodelta, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi työryhmän raportin taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä. Osana sitä julkaistiin Kaija Rensujeffin selvitys kuvataiteen alan taiteilijoiden tulotasosta ja tulonmuodostuksesta 2000-luvulla. Tulos on yksiselitteinen: ammattikuvataiteilija saa tulonsa muusta kuin taiteellisesta työstä. Peräti 63 % kuvataiteilijan mediaanituloista kertyy muusta työstä ja tulonsiirroista, kuten työttömyyskorvauksista, perhe-etuuksista jne. Seuraavaksi suurin tulonlähde ovat apurahat, joiden osuus on 18 %. Taiteen myyntitulot ovat 15 % ja tulonlähteistä pienimmät ovat taiteellisesta työstä kertyvät tulot ja palkkiot (4 %) sekä tekijänoikeuskorvaukset (alle prosentti).

Miksei kuvataiteilija saa elantoaan taiteesta? Pääasiallinen syy tilanteeseen on se, ettei kuvataiteessa ole työpaikkoja. Taiken julkaiseman, Kaija Rensujeffin laatiman Taiteilijan asema 2010 -tutkimuksen mukaan kuvataiteilijoista 84 % on vapaita taiteilijoita, ja luku on eri taiteenalojen vertailussa suurin. Kun esimerkiksi näyttämötaiteessa yli puolet taiteilijoista (53 %) tekee työtään työsuhteessa, kuvataiteessa työsuhteisia taiteilijoita on vain 3 %. Vähemmän työsuhteista työtä on vain kirjailijoilla (2 %).

Kuka on ammattikuvataiteilija?

Kuka tahansa saa kutsua itseään kuvataiteilijaksi, koska nimikettä ei ole suojattu. Laillistettuja ammattinimikkeitä ovat esim. monet terveydenhuollon ammatit.

Taiken Taiteilijan asema -tutkimuksissa ammattilaisuus määritellään taiteilijajärjestön jäsenyyden ja valtion myöntämien apurahojen kautta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten taiteilijoiden järjestäytymisastetta on perinteisesti pidetty korkeana ja se on osoitettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa.

Myös Suomen Taiteilijaseura (STS) määrittelee ammattikuvataiteilijoiksi seuran jäsenjärjestöjen 3 000 jäsentä, jotka ovat osoittaneet ansionsa ammatissa jäsenyyttä hakiessaan. Jäseneksi hyväksyminen perustuu vertaisarviointiin.

Taiteilijoilla on selvä näkemys omasta ammatti-identiteetistään: lähes kaikki ovat vapaita taiteilijoita. Tätä itsemäärittelyä suomalainen työlainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista. Kuten opetus- ja kulttuuriministeriön strategiassa todetaan: ”Monialaisuutensa vuoksi kulttuurin toimialalla ei ole koko toimialan kattavaa ja eri taiteen ja kulttuurin aloja yhteen sitovaa lainsäädäntöä”. Vaikka taiteilija itse määrittelisi asemansa vapaaksi, esimerkiksi sosiaaliturvan suhteen hän on joko palkansaaja tai yrittäjä. Tästä seuraa hankaluuksia niin sosiaali-, eläke- ja työttömyysturvassa.

Seuraavassa on esitelty viimeaikaisia muutoksia, jotka vaikuttavat kuvataiteilijan työmarkkina-asemaan.

 

Uusi työttömyysturvalaki ei enää tunnista itsensä työllistäjiä

Kun työttömyysturvalaki muutoksista uutisoitiin vuodenvaihteessa 2015, moni kuvataiteilija koko asemansa uhatuksi. STS jätti lakiluonnokseen eriävän lausunnon. Luovien alojen mielenilmaus vastusti uutta lakia joulukuussa 2015, ja sosiaalinen media kiehui.

Uuden työttömyysturvalain mukaan itsensä työllistäjiä ei enää ole, vaan heidät määritellään joko sivu- tai päätoimisiksi yrittäjiksi. Sivutoiminen yrittäjä on oikeutettu työttömyysturvaan, mutta päätoimiselle yrittäjälle sitä ei myönnetä. Ongelmia ilmeni, kun TE-viranomaiset katsoivat taiteilijan olevan päätoiminen yrittäjä mm. sen perusteella, että taiteilijalla oli Y-tunnus toimeksiantoja varten.

Lain tulkintaa lievensi tammikuussa 2016 voimaan astunut työ- ja elinkeinoministeriön ohje, jonka mukaan taiteilijat ovat erityisasemassa työnsä luonteen takia. Ohjeen mukaan taiteilija saa mm. säilyttää työhuoneensa ja pysyä yritystoiminnan rekistereissä, koska se voi olla ratkaisevaa tulevien toimeksiantojen vastaanottamisessa.

Uusi ohje TE-viranomaisille ei enää mainitse taiteilijoita minään erityisryhmänä.

Ministeriö kuitenkin muutti ohjettaan TE-viranomaisille kaikessa hiljaisuudessa tammikuussa 2017. Uusi ohje TE-viranomaisille ei enää mainitse taiteilijoita minään erityisryhmänä, vaan taiteilija on joko palkansaaja tai sivu- tai päätoiminen yrittäjä siinä missä muutkin työttömät työnhakijat. Taiteilija-lehden tietojen mukaan taiteilijoita on edelleen kehotettu viittaamaan vanhaan ohjeeseen vuodelta 2016, vaikka uusi ohje kumoaa aiemman.

Hallitus esittää parannuksia itsensä työllistäjien työttömyysturvaan

Juha Sipilän hallitus sopi tänä keväänä puoliväliriihessään, että itsensä työllistäjien työttömyysturvaan aletaan valmistella parannuksia. Hallitus olisi valmis ottamaan itsensä työllistäjien yhdistelmävakuutuksen käyttöön jo ensi vuoden alusta.

Hallituksen linjaus yhdistelmävakuutuksesta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2016 julkaisemaan raporttiin Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa.

Selvityksen laativat Akavan johtaja Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén. He esittävät itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa parantavaa yhdistelmävakuutusta, joka perustuisi nykyisiin säännöksiin. Muutos nykyiseen kiteytyy siihen, että työttömyysturvaan liittyvän työssäoloehdon voisi kerryttää yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmällä. Tällä hetkellä työssäoloehtoa voi kerryttää vain joko palkkatyöstä tai yrittäjyydestä. Yrittäjän työssäoloehdon täyttyminen on huomattavasti palkkatyötä hitaampaa.

STS jätti selvitykseen lausunnon, jossa se kannattaa yhdistelmävakuutusta.

 

Taiteilijoiden sosiaaliturvan ongelmat on tunnustettu

Opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat joulukuussa 2016 työryhmän tekemään ehdotuksia luovien alojen vahvistamiseksi Suomessa. Puheenjohtajansa mukaan Brunilan työryhmäksi nimetty asiantuntijaryhmä laati raporttinsa neljässä kuukaudessa, ja se julkaistiin huhtikuussa. Työryhmä esittää  professori Anne Brunilan johdolla, että kuuden toimenpiteen avulla luovien alojen työllisten määrää voidaan kasvattaa yli 10 000 henkilöllä. Työryhmän mielestä luovien alojen kehittämiseen pitää panostaa, ja Suomeen pitäisi perustaa luovan alan omia rahoitusinstrumentteja, kuten luovien alojen yritysten pääomittamiseen tarkoitettu riskirahasto.

Brunilan työryhmä loisi uuden juridisen aseman nykyisen palkansaajan ja yrittäjän aseman väliin.

Taiteilijoille työryhmä esittää parempaa sosiaaliturvaa. Myös tässä raportissa ehdotetaan itsensätyöllistäjien aseman vahvistamista. Brunilan työryhmä loisi uuden juridisen aseman nykyisen palkansaajan ja yrittäjän aseman väliin. Tavoitteena on, että taiteilijoiden sosiaaliturva olisi yhtä vahva kuin palkkatyön tekijöillä. Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja jätti asiasta eriävän mielipiteensä.

Työryhmä ehdottaa myös, että ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää MYEL:n piiriin ja päällekkäinen MYEL-YEL -vakuuttaminen pitää poistaa. Eläkevakuuttamisen selkeyttäminen on yksi STS:n hallitusohjelmatavoitteista kuluvalla hallituskaudella.

Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä, että päällekkäisyyksien karsimista aletaan valmistella tällä hallituskaudella.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone