Prosenttiperiaatteen ohjausryhmä ehdottaa Suomeen uutta valtiollista taideorganisaatiota

18.12.2017

Prosenttiperiaatteen ohjausryhmä antaa loppuraportissaan 12 suositusta tai ehdotusta, joilla taide yhdistetään rakennushankkeisiin. Ohjausryhmä esittää muutoksia valtion oman toiminnan järjestämiseen. Muut ehdotukset liittyvät muun muassa kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun sekä koulutukseen.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuosiksi 2015-2017 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata prosenttiperiaatteen edistämistä, miettiä kannustimia ja ohjauskeinoja julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen käytölle, kartoittaa tutkimustietoa prosenttiperiaatteen vaikutuksista sekä kerätä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ulkomaisista taiteen ja rakentamisen yhdistämiseen liittyvistä hankkeista.

Ohjausryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle.

”Taiteen tuominen osaksi arkista elinympäristöämme on monella tapaa tärkeä asia. Sen avulla voimme luoda laadukkaampaa elinympäristöä sekä parantaa tilojen ja paikkojen viihtyisyyttä. Taiteen tekijät, taiteilijat, tarvitsevat monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja ansaintaan. Prosenttiperiaatteen noudattaminen on yksi tapa, jolla pystymme parantamaan työllisyyttä ja toimeentuloa visuaalisen taiteen alalla. Lisäksi taiteen yhdistämisellä rakennushankkeisiin on työllistävää vaikutusta myös muilla aloilla”, sanoo loppuraportin vastaanottanut eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho tiedotteessa.

Ohjausryhmä suosittaa, että Suomeen perustetaan pohjoismaisen mallin mukainen julkisen hallinnon organisaatio, joka vastaisi taiteen sisällyttämisestä valtion rakennushankkeisiin, edistäisi valtakunnallisesti taiteen käyttöä merkittävissä rakennushankkeissa, tukisi eri toimijoiden edellytyksiä käyttää taidetta osana rakentamista, hoitaisi perustettavaa taiderahastoa ja hallinnoisi valtion taidekokoelmaa.

”Ohjausryhmä on esittänyt selvityshenkilön tai -ryhmän asettamista. Tämä asia täytyy selvittää erikseen, ja sitä tulee arvioida osana kokonaisuutta. Kaikkien etu on, että taidetta on saatavilla ja että määrärahojen käyttö on tehokasta sekä vaikuttavaa”, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Petra Havu.

Ohjausryhmän mielestä sekä kriittiselle tutkimukselle, vaikuttavuusarvioille, selvityksille että viestinnälle on kiistattomia tarpeita. Tarvittaisiinkin kestävä ratkaisu, jolla taataan jatkuva viestintä ja neuvonta taiteen käytöstä rakennushankkeissa. Tämä tehtävä kuuluisi esitetylle julkisen hallinnon organisaatiolle.

Prosenttiperiaatteen ohjausryhmän 12 ehdotusta ja suositusta:

Valtion tulisi toimia suunnannäyttäjänä taiteen yhdistämisessä rakennushankkeisiin. Tavoitteena tulisi olla pohjoismaisten mallien mukaisesti yksi julkisen hallinnon organisaatio.

Taiteen rooli laadukkaan rakennetun ympäristön tekijänä tulisi määritellä kunta- ja kaupunkistrategian tasolla.

Taide tulisi kytkeä maankäytön ja aluesuunnittelun prosesseihin osana puistojen, infrarakentamisen, pihojen, rakennusten ja väylien suunnittelua.

Tietoa ja esimerkkejä erilaisista ja toteutetuista taideohjelmien ja aluesuunnittelun käytännöistä osana kaupunkisuunnittelua tulisi olla saatavana kootusti yhdessä paikassa yhden tahon ylläpitämänä.

Taiteen asiantuntijapalveluja ja taidekonsultaatiotoimintaa pitäisi vahvistaa, jotta turvataan riittävä osaaminen taiteen yhdistämisessä rakentamiseen. Keinoja ovat muiden muassa neuvonta, tuottajien ja tilaajien koulutus sekä referenssien ja pätevyyksien määrittäminen rakennusalan käytäntöjen mukaisesti.

Rakennustietosäätiön ylläpitämää taidepankkia, ohjeistuksia ja aineistoja tulisi vahvistaa ja samalla vahvistaa yksityisen sektorin yhteistyörakenteita.

Valtion tulisi vahvistaa ammattimaisten taideasiantuntijoiden roolia edellyttämällä ammattikunnan käyttöä sen rahoittamissa taiteen hankintaprosesseissa.

Korkeakoulut huomioivat rakennushankkeiden taideasiantuntijoiden osaamistarpeet esimerkiksi osana erikoistumiskoulutusta tai täydennyskoulutusta.

Tulisi luoda näyttöön ja osaamisen osoittamiseen perustuva rakenne, jolla asiantuntijoiden osaaminen voidaan todentaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti.

Oppilaitosten olisi tärkeää kehittää taide-, muotoilu-, arkkitehti- ja suunnittelijakoulutuksen opetusta siten, että eri osapuolet saavat vahvemmat perusvalmiudet taiteen sisällyttämiseksi rakennushankkeeseen.

Tulisi toteuttaa säännöllinen arvio toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta esimerkiksi osana ROTI-raporttia.

Tarvittaisiin kestävä ratkaisu, jolla taataan jatkuva viestintä ja neuvonta taiteen käytöstä rakennushankkeissa (vrt. yksi julkisen hallinnon organisaatio, jolle tämä tehtävä annetaan osana kokonaisuutta).

 Ohjausryhmä toteaa myös, että taiteen rooli laadukkaan rakennetun ympäristön tekijänä tulee määritellä kunta- ja kaupunkistrategian tasolla. Taide tulee kytkeä maankäytön ja aluesuunnittelun prosesseihin osana puistojen, infrarakentamisen, pihojen, rakennusten ja väylien suunnittelua. Hyvistä käytännöistä tarvitaan kuvauksia ja mallinnuksia sekä tutkimuksia siitä, miten taide on yhdistetty osaksi kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua ja mitä rahoitusmalleja näissä on käytetty. Tietoa tulisi olla helposti saatavilla ja kootusti ylläpidettynä yhdessä paikassa.

Taiteen asiantuntijapalveluja ja taidekonsultaatiotoimintaa pitäisi vahvistaa, jotta turvataan riittävä osaaminen taiteen yhdistämisessä rakentamiseen. Rakennustietosäätiön ylläpitämää taidepankkia, ohjeistuksia ja aineistoja tulisi vahvistaa ja samalla vahvistaa yksityisen sektorin yhteistyörakenteita. Valtion tulisi vahvistaa ammattimaisten taideasiantuntijoiden roolia edellyttämällä ammattikunnan käyttöä valtion rahoittamissa taiteen hankintaprosesseissa.

Ohjausryhmän mukaan taideasiantuntijan työ vaatii runsaasti kokemusta. Erikoistumiskoulutusta tulisi kohdentaa niille, joilla on jo riittävät perustiedot taiteesta. Korkeakoulujen tulisi huomioida rakennushankkeiden taideasiantuntijoiden osaamistarpeet esimerkiksi osana erikoistumiskoulutusta tai täydennyskoulutusta.

Alalle tulisi luoda näyttöön ja osaamisen osoittamiseen perustuva rakenne, jolla asiantuntijoiden osaaminen voidaan todentaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti.  Oppilaitosten olisi tärkeää kehittää taide-, muotoilu-, arkkitehti- ja suunnittelijakoulutuksen opetusta siten, että eri osapuolet saavat vahvemmat perusvalmiudet taiteen sisällyttämiseksi rakennushankkeeseen.

Suomen Taiteilijaseuraa edusti ohjausryhmässä seuran  puheenjohtajana vuosina 2014-2015 toiminut kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärvi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone