Taide ja luonto yhteistyössä Venetsian Biennaalissa 2013

31.10.2012
Antti Laitinen, Voyage, 2008

Vuosi sitten Venetsiassa kaatui suuri puu Alvar Aallon  vuonna 1956 suunnitteleman paviljongin päälle. Paviljonki ja teokset vaurioituivat, ja näyttely jouduttiin sulkemaan. Nyt paviljonki on jo kunnostettu alkuperäiseen asuunsa, mutta viimevuotinen luonnonvoimien aiheuttama tapahtuma saa jatkoa. Kuraattoriryhmä Mika Elo, Marko Karo ja Henri Laakso ovat ideoineet Venetsiassa ensi vuonna nähtävään Suomen näyttelykokonaisuuteen konseptin, joka kulkee työnimellä Falling Trees.

Nimensä mukaisesti Falling Trees palaa vuoden takaiseen ja lähestyy sattumanvaraisessa luonnontapahtumassa piilevää arvaamattomuutta ja tuhovoimaa. Kaatuva puu ei näyttäydy vain tieltä raivattavana esteenä tai korjaustoimenpiteiden aiheuttajana, vaan murtumana, jossa rationaalisuuden ehdot antavat hetkeksi tietä jollekin ennakoimattomalle. Tapahtuma avaa näyttämön taiteen ja luonnon yhteistyölle lukkoon lyötyjen kulkusuuntien ja esineellistävien katseiden ulottumattomissa.

Kuraattoriryhmän tavoitteena on tuottaa kaksi omintakeista yksityisnäyttelyä, jotka jakavat saman konkreettisen lähtökohdan. Kuvataiteilija Antti Laitinen ottaa haltuunsa peruskorjatun Aalto-paviljongin ja sitä ympäröivän puistotilan, ja Terike Haapojan näyttely sijoittuu Pohjoismaiden paviljonkiin.

Laitinen suunnittelee uuden teoskokonaisuuden ja esittelee otoksen aiempia töitään sekä toteuttaa alueella performanssin, jonka erilaisia dokumentointeja nähdään näyttelytilassa. Laitisen teoksia leimaa fyysinen rajojen koettelu ja luontosuhteemme tragikoomisuus. Luonnon näyttämölle astuu mies valmiina mittelöön, kuten viettämään päiväkausia metsässä ilman vaatteita, ruokaa ja juomaa.

Haapoja tuo Pohjoismaiden paviljonkiin tutkimuslaboratorion, jossa taide, tiede ja tekniikka lyövät kättä. Haapojan taidetta leimaa kokonaisvaltainen tutkimuksellisuus, joka tuo esiin nykytaiteen, luonnontieteen ja ympäristöetiikan yhteisiä kosketuspisteitä. Oman vivahteensa näyttelyyn tuo ekologinen aktivismi.

– Elon, Karon ja Laakson ehdotus on moniulotteinen, samalla teoreettisesti haastava ja maanläheinen. Antti Laitisen ja Terike Haapojan ihmisen luontosuhdetta käsittelevät teokset ovat ajankohtaisia. Taiteilijat eivät kuvita huoltaan luonnon tilasta, vaan argumentoivat visuaalisin ja symbolisin keinoin, sanoo FRAME-säätiön hallituksen puheenjohtaja Jan Kaila.

Kuraattoriryhmän mukaan puun kaatuminen paviljongin päälle toimi kipinänä näyttelykonseptille.

– Tämänkaltainen sysäys on usein myös taideteoksen syntyprosessin taustalla. Ennalta määritellyn teeman sijaan halusimme lähteä tästä ennakoimattomasta avauksesta, joka törmäyttää luonnon ja taiteen tietyssä paikassa tietyllä hetkellä ja joka samalla haastaa pohtimaan taiteen ja luonnon suhdetta laajemmin, kertovat näyttelykokonaisuuden kuraattorit.

Venetsian 55. taidebiennaali

Antti Laitinen

Terike Haapoja