Taiken kaikkien aluetoimikuntien apurahat on jaettu

21.6.2018

Kuvataiteilija Tuomo Rosenlund sai Pirkanmaan taidetoimikunnalta puolivuotisen työskentelyapurahan. Kuva teoksesta Hallituskatu 32, Tampere, syyskuu 2017. Tussi paperille, 2018.

Viimeisimpänä apurahat jakoi Uudenmaan taidetoimikunta. Eri puolilla maata taidetoimikuntien päätöksissä painotukset ovat erilaisia, mutta määrärahojen pienuus on yleinen ongelma.

Useimmissa aluetoimikunnissa hakemusten määrä pysyi suhteellisen samana edelliseen vuoteen verrattuna. Määrärahat olivat suurimmat Uudenmaan (646 000 euroa), Varsinais-Suomen (329 000 euroa) ja Pirkanmaan (314 000 euroa) toimikunnissa. Uudellamaalla työskentelyapurahaa sai 38, Pirkanmaalla 22 ja Varsinais-Suomessa 24 taiteilijaa. Muissa toimikunnissa apurahojen yhteissumma vaihteli 160 000 ja 210 000 euron välillä.

Määrärahat kasvoivat ainakin Pirkanmaalla, jossa tosin hakemusten määräkin kasvoi ja haettu summa oli moninkertainen määrärahaan verrattuna. Hämeen taidetoimikunnassa sen sijaan hakemusten määrät kääntyivät kasvuun usean vuoden laskukauden jälkeen. Apurahahakemuksia tuli peräti 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Uudellamaalla määrärahojen rajallisuus tuli vastaan

Taiken apurahat ja avustukset maksetaan veikkausvoittovaroista. Hakijoita on kuitenkin määrärahaan verrattuna moninkertaisesti, ja etenkin Uudellamaalla ongelma on todellinen. Työskentelyapurahan hakijoista vain 17 prosenttia sai apurahaa, kohdeapurahojen hakijoista vain 11 prosenttia.

Tästä johtuen avustukset ja apurahat painottuvat pienemmille summille. Uudenmaan taidetoimikunta jakoi pitkiä, puolivuotisia työskentelyapurahoja vain alle kolmasosalle kaikista apurahan saajista. Suurin osa myönnetyistä työskentelyapurahoista on neljän kuukauden mittaisia. Suuria hankkeita ei myöskään juuri voitu tukea.

”Osa hankkeista oli kooltaan niin mittavia, että määrärahan rajallisuus tuli vastaan”, sanoo Uudenmaan taidetoimikunnan puheenjohtaja Hanna Weselius. ”Samasta syystä ilman apurahaa jäi hyviä tekijöitä, jotka hakivat vain pitkiä työskentelyapurahoja.”

Aluetoimikunnissa jaettujen apurahojen ja avustusten painotukset vaihtelevat

Eri puolilla maata painotetaan päätöksiä eri tavalla. Toki valinnat riippuvat aina hakijoiden määrästä. Toisissa toimikunnissa esimerkiksi voi myöntää enemmän pitkiä työskentelyapurahoja, kun hakijoita on vähemmän. Lapin taidetoimikunta oli toiminnassaan muihin aluetoimikuntiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä kaikki siellä jaetut työskentelyapurahat olivat puolivuotisia. Niitä sai 13 taiteilijaa.

Eroa maakuntien välillä on myös siinä, keskitytäänkö rahanjaossa kohde- vai työskentelyapurahoihin. Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa peräti 75 prosenttia kaikista jaetuista apurahoista ja avustuksista jaettiin työskentelyapurahoina. Kaakkois-Suomen työskentelyapurahoista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat puolivuotisia.

Vähiten työskentelyapurahoja prosentuaalisesti jaettiin Uusimaata lukuun ottamatta Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimikunnissa. Niissä kaikista määrärahoista työskentelyapurahoihin käytettiin 53 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun toimikunnassa lastenkulttuuria puolestaan tuettiin 20 000:lla eurolla, suhteessa enemmän, kuin muissa toimikunnissa.

Katso kaikki apurahansaajat:

Etelä-Savo
Häme
Kaakkois-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
Pohjois-Savo
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone