Taiteilija-lehden kysely paljastaa seksuaalisen häirinnän kuvataiteessa

Taiteilija-lehden kyselyssä joka toinen vastaaja on kokenut seksuaalista häirintää työssään ammattikuvataiteilijana. Useampi kuin joka kolmas kertoi kokeneensa vakavampaa seksuaalista ahdistelua. Vastauksista paljastuu seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja väkivallan koko kirjo ehdottelevista puheista raiskaukseen. Silti jopa osa ahdistelua kokeneista epäilee, onko alalla häirintä- ja ahdisteluongelmaa.

Rintojen kourimista, häirikköviestejä, seksiehdotuksia, rivoja vitsejä, vaivaannuttavia kommentteja ja naaman nuolemista. Taiteilija-lehden kysely paljastaa useita kymmeniä ammattikuvataiteilijoiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Esimerkit vaihtelevat häiritsevistä puheista väkivaltaan.

Olen kokenut taputtelua, tissien puristelua ja kourintaa jalkojen välistä.

 Valmistumisen jälkeen sain kutsun jakaa työhuoneen taiteilijan kanssa, joka halusi seksiä kanssani.

 Häirikkösoittoja ja viestejä, höpötystä valtavasta seksuaalienergiastani ja asiaankuulumattomia nimittelyjä…. kommentteja ulkonäöstä esim. ”ainakin muodollisesti pätevä taiteilija” herrasmiesten suusta ja katseita ja naureskelua päälle.

Seksuaalinen häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Käytös muuttuu häirinnäksi, jos se on seksuaalista ja ei-toivottua. Kyselyn vastaajista yli puolet, 52 %, kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työskennellessään kuvataiteilijana.

Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 2014. Ahdistelua on koskettelemalla tehty seksuaalinen teko, joka loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kyselyn vastaajista 36 % kertoi kokeneensa seksuaalista ahdistelua uransa tai opiskelunsa aikana. Vakavin kyselyssä paljastunut tapaus on raiskaus.

Eräs edesmennyt tunnettu miestaiteilija raiskasi minut kotonani, kun olimme porukalla menneet sinne jatkoille. Tein hänelle selväksi, etten halua enkä voi naida hänen kanssaan, koska ei ole mitään ehkäisyä ekä mitään haluja muutenkaan. Raiskauksen seurauksena olin niin kipeä, että tuskin pystyin kävelemään. Kävin lääkärissä ja olin sairaana viikkokaupalla ja pelkäsin tulleeni raskaaksi.

Kyselyn vastaajia ei erikseen pyydetty kertomaan, milloin häirintä tai ahdistelu oli tapahtunut. Osassa tapauksista syyteoikeus saattaa jo olla vanhentunut. Esimerkiksi ahdistelun kohdalla syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa. Vastaajia ei myöskään pyydetty kertomaan, ovatko he tehneet tapauksesta rikosilmoituksen. Yksikään vastaaja ei maininnut, että tapaus olisi ratkaistu tuomioistuimessa.

Ahdistelija on tyypillisesti mies

Kyselyyn vastasi 140 henkilöä. Heistä selkeä enemmistö, 77 %, on naisia. Miehiä on 17 % ja muunsukupuolisia 3 %. Muutama vastaaja ei halunnut vastata sukupuolta koskevaan kysymykseen.

Kertomusten perusteella tyypillinen ahdistelija on ollut mies. Lähes kaikki kokemuksensa jakaneet naisvastaajat kertovat, että ahdistelija oli mies.

Iltatilaisuudessa mieskollega ”halasi” takaapäin, eli puristi rintojani, lopetti hyvin hitaasti kun pyysin, toisti tekonsa hetken päästä uudestaan

 Useita kertoja erityisesti humalassa olevat vanhemmat miespuoliset kollegat ovat esim avajaisten jatkoilla lähennelleet, kosketelleet ja ruinanneet ja jatkaneet käytöstä kielloista huolimatta.

Tuntuu, että kuvataiteen valtarakenteissa retostelee yksi poikain kerho jossa kaikenlainen ehdottelu on sallittua – koska ihmisiähän tässä ollaan ja kyllähän kaikesta voi sitten kieltäytyä.

 

Seitsemän miesvastaajaa kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää, johon ovat syyllistyneet joko naiset tai sekä miehet että naiset.

Naiset ehdottelevat, puhuvat pikkutuhmia ja tulevat iholle.

 Olen joutunut kollegani ja toisen kerran museon johtajan puolelta seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Puhe oli suoraa ehdottelua ja sukuelinten koskettelua vaatteiden läpi. Toisen sukupuoli oli nainen ja toisen mies.

 

Ahdistelija käyttää valtaa

Kaikkiaan lähes sata vastaajaa kertoi kokemuksen seksuaalisesta häirinnästä. Kaikki eivät kertoneet omasta kokemuksestaan, vaan mukana on myös kertomuksia toisten ihmisten häirinnästä tai ahdistelusta.

Tyypillistä on, että kertoja on kokenut häirintää eri tilanteissa: opintojen aikana, työtilanteissa kuten ripustuksessa tai asiakastapaamisessa tai kuvataidetapahtumissa kuten avajaisissa.

Yleisimpiä ovat koulutukseen ja opiskeluaikaan liittyvät tapaukset, joita oli vastauksissa yli 20. Kaikki vastaajat eivät kerro, kuka ahdistelija oli, mutta esiin nousevat erityisesti opettajat ja muu oppilaitoksen henkilökunta.

Miespuolinen opettaja oli työhuonevierailulla. Työssäni näkyi silloin alastoman ihmiskehon käyttö. Keskustelu kääntyi minun alusvaatteisiini ja rintoihini hyvin epäasiallisella tavalla.

 Ollessani taidekoulun opintomatkalla 90-luvulla, yksi opettajamme harrasti seksuaalista toimintaa opiskelukaverini kanssa samassa huoneessa jossa olimme koko porukalla iltaa viettämässä.

 

Toiseksi eniten kyselyyn tuli vastauksia, jossa kerrottiin kollegan häiritsevästä käytöksestä. Sitä on tapahtunut etenkin avajaisissa tai niiden jatkoilla mutta myös työtilanteissa.

Samassa kaupungissa asuva vanhempi kuvataiteilijamies kaappasi tanssilattialla yllättäen minut kiinni ja nuoli naamaani. Se tuntui inhottavalta ja ällöttävältä.

 Eräs keski-ikäinen nainen pyysi näyttelyn avajaisten jälkeen näyttämään munat.

 Olen mm toiminut assistenttina kuvataiteilijalle, joka lähenteli ja kosketteli minua useita kertoja, vaikka pyysin häntä lopettamaan.

 

Galleristin kerrotaan syyllistyneen seksuaaliseen häirintään kolmessa tapauksessa. Kaksi vastaajaa kertoo, että ahdistelija oli museonjohtaja.

Ehdoton enemmistö vastaajista kokee, että ahdistelija oli valta-asemassa.

Ahdistelija on aina valta-asemassa! Ahdistelu on vallankäyttöä. Tää perseily lähtee pedagogian ja yhdenvertaissuus suunittelun puutteesta korkeakouluissa ja liitoissa.

 

Jopa osa ahdistelluista epäilee häirintäongelman olemassaoloa

Vaikka kyselyssä kymmenet vastaajat kertoivat kokemuksensa seksuaalisesta häirinnästä, jopa osa sitä kokeneista epäilee, onko kuvataidealalla ongelmaa. 38 % vastaajista on sitä mieltä, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on ongelma alalla ja 18 % uskoo, ettei ongelmaa ole. Peräti 44 % vastaajista ei osaa sanoa, onko ongelmaa olemassa.

Näin on jopa kyselyn vakavimmassa, raiskaukseen liittyvässä tapauksessa.

Koska hän (raiskaaja) oli hyvin suosittu taiteilijapiireissä, en voinut kertoa asiasta kenellekään mitään. Tunsin myös syyllisyyttä ja häpeää, että olin ollut niin luottavainen. Olen aivan varma, että urani taiteilijana olisi loppunut siihen, jos olisin tehnyt asiasta ilmoituksen poliisille. Taiteilijapiirit olivat silloin niin pienet, kaikki tunsivat toisensa ja hyvä miestaiteilija oli aina parempi kuin naistaiteilija. Siksi vastaan, että en osaa sanoa, koska asioista ei puhuttu kunnolla. Kaikenlaisia juttuja liikkui, mutta mistään ei voinut olla varma.

Kymmenet vastaajat kehuvat palautteessaan sitä, että #MeToo-kampanja on tuonut seksuaalisen häirinnän yleisyyden esiin myös kulttuuri- ja taidealalla. Moni tuo esiin sen, että ongelma ulottuu kaikille elämänalueille. Joukossa on kuitenkin myös vähätteleviä ja epäileviä vastauksia, kuten tämä naisvastaajan kommentti:

Toivottavasti näihin tuloksiin ei vaikuta vääristävästi jotkut ”vuonna 1996 joku taputti mua pyllylle pikkujouluissa” -kaltaiset suuret tregediat…

Moni vastaajista toivoo ongelman ratkaisuksi kuvataidealalle nollatoleranssia seksuaalisen häirinnän suhteen. Yksi vastaajista kertoo toimivansa taiteilijavetoisessa galleriassa, jossa hän aikoo nyt ajaa häirinnän rajojen määrittelemistä.

Mielestäni on tärkeää, että tästä keskustellaan eikä vaieta. Liian moni käyttää valta-asemaansa hyväkseen ja ylittää rajoja. Sitä ei voida katsoa läpi sormien.

Lue myös:

Pääkirjoitus: Seksuaalinen häirintä on tullut päivänvaloon – nyt se täytyy saada loppumaan