Teosto vastaa Martta Tuomaalan avoimeen kirjeeseen

21.9.2017Kirjoittaja: Martti Kivistö

Teosto ry vastaa Martta Tuomaalan avoimeen kirjeeseen yhdistyksen hallitukselle. Tuomaala kritisoi kirjeessään sitä, ettei musiikintekijällä ole mahdollisuutta tehdä itsehallinnointisopimusta säveltäessään musiikkia ei-kaupalliseen mediataideteokseen. Teoston muistuttaa, että oikeuksien tarjonta tekijänoikeusjärjestön kautta ja järjestön soveltamat vakiohinnat takaavat sen, että teosten käyttöluvat ovat erilaisten musiikin käyttäjien saatavilla ja että tekijä saa näistä käytöistä korvauksen.

Teosto ry on tekijänoikeusjärjestö (yhteishallinnointiorganisaatio), joka edustaa musiikin tekijöitä ja kustantajia. Liittyessään Teoston asiakkaaksi tekijä luovuttaa Teoston hallinnoitavaksi mm. oikeuden teostensa tallentamiseen eri tavoin. Tallentamista ja synkronointia (musiikin liittäminen av-tallenteeseen) koskevia oikeuksia hallinnoi käytännössä yhteispohjoismainen tekijänoikeusorganisaatio NCB (Nordisk Copyright Bureau), jonka hinnastot kattavat suuren joukon erilaisia av-tuotantotyyppejä. Hinnastorakenne on valmisteltu pohjoismaisten musiikin oikeudenhaltijoiden välisenä yhteistyönä.

Synkronointiluvan hintaan vaikuttaa mm. av-tuotannon kaupallinen tai ei-kaupallinen tarkoitus, käyttömarkkinoiden laajuus ja hyödynnetyn musiikin määrä. Kun musiikin käyttö lisensioidaan NCB:n vakiohinnoilla, kaikkiin teoksiin sovelletaan samaa hintaa kyseisessä tuotantotyypissä. Tietyt kaupalliset tuotantotyypit on jätetty vakiohinnaston ulkopuolelle oikeudenhaltijoiden itsehallinnointiin. Lähtökohta on, että näissä tilanteissa musiikin oikeudenhaltijalla yleensä on riittävän vahva itsenäinen neuvotteluasema suhteessa teoksen käyttäjään, esimerkiksi tuottajaan.

Kirjoittaja kysyy, millä perusteilla mediataide/videoteokset ovat jääneet itsehallinnoinnin ulkopuolelle. Ratkaisu perustuu pohjoismaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien yhteisön harkintaan synkronointioikeuksien hinnastomallin valmisteluvaiheessa. Itsehallinnointi mahdollistaa omien teosten itsenäisen hinnoittelun silloin kun oikeudenhaltija haluaa ja voi myöntää käyttöluvan itse. Tällöin teosten käytöstä on mahdollisuus pyytää vakiohintaa korkeampi korvaus. Läheskään aina tilanne ei ole tämä. Oikeuksien tarjonta tekijänoikeusjärjestön kautta ja järjestön soveltamat vakiohinnat takaavat sen, että teosten käyttöluvat ovat erilaisten musiikin käyttäjien saatavilla ja että tekijä saa näistä käytöistä korvauksen. Ei-kaupallisten lyhytelokuvien ja dokumenttien sisällyttäminen vakiohinnoittelun piiriin toteuttaa tätä periaatetta.

Kollektiivihallinnon tehtävänä on tarjota markkina-asiantuntemusta ja tuottaa neuvotteluvoimaa myös niille oikeudenhaltijoille, joilla sitä omasta takaa ei ole. Näin myös esimerkiksi marginaalisemman musiikin säveltäjät saavat teostensa käytöstä asianmukaisen korvauksen. Yhteishallinnoinnin suhteellinen hyöty onkin kenties suurin juuri sellaisille musiikin tekijöille, jotka eivät halua tai voi neuvotella käyttöluvista itse. Oikeuksien yhteishallinnointi varmistaa tekijälle käyttökorvauksen myös näissä tilanteissa.

Martti Kivistö, johtaja, regulaatio ja toimintaympäristö, Teosto ry

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone