Työhuoneita on pääkaupunkiseudullakin, mutta väliaikaisilla sopimuksilla

16.5.2018Kirjoittaja: Nelli TuominenValokuvaaja: Nelli Tuominen

Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäen mukaan Helsingin kantakaupungistakin voi saada työhuonetilan, mikäli on valmis väliaikaiseen ratkaisuun.

Työhuonetilojen väliaikainen vuokraaminen on yleistä etenkin pääkaupunkiseudulla. Varsinkin Helsingin keskusta-alueella vuokrataan paljon väliaikaisia tiloja.

Helsingissä kaupunginvaltuusto on tehnyt linjauksen kiinteistöjen väliaikaiskäytöstä. Vastikään uutisoitiin esimerkiksi Helsingin Kalliossa sijaitsevan kaupungin purkutalon sadasta työhuoneesta. Myös kiinteistöjen yksityiset omistajat vuokraavat mielellään etenkin hankkimiaan vanhoja kiinteistöjä. Sellaisen hankittuaan joutuu omistaja odottamaan kaavoituksen ratkaisupäätöstä, neuvottelemaan ja suunnittelemaan, joten kiinteistö voi seistä tyhjillään parikin vuotta.

Kulttuuritoimijoille on hyvä vuokrata tiloja, sillä esimerkiksi kuvataiteilijoille teollisuus- tai toimistotiloja ei tarvitse kovin paljoa puleerata – kunhan valot ja ilmanvaihto toimivat.

”Ei mielestäni oikein ole mahdollista, että saisi pysyvän, edullisen työhuoneen kantakaupungista. Mutta väliaikaiskäyttöön haettavia tiloja kyllä on, kuten vaikka Jätkäsaaren L3, jossa Galleria Huuto oli”, vahvistaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäki.

”Eihän se nyt paljoa ole, jos saamme vaikka neljä toimistohuonetta, mutta se on kuitenkin neljä työhuonetta enemmän. Eivät kaupungit tosin ole yleisesti kovin kiinnostuneita taiteilijoiden työhuonetoiminnasta.”

Ateljeesäätiöllä uusia työhuoneita Espoossa

Väliaikaisella kolmen vuoden sopimuksella on myös vuokrattu Ateljeesäätiön uudet Espoon Keran työtilat, jotka sijaitsevat vanhassa toimistorakennuksessa. Se, jatkuuko toiminta tämän jälkeen, riippuu monesta osapuolesta. Keran tiloihin työskentelemään muutti vuoden alussa 12 taiteilijaa.

”Espoon kaupungilla on tavoite kehittää Keran aluetta ja brändätä aluetta kulttuurikeskittymänä. Kerasta on lähtemässä isoja toimistoja ja tukkuliikkeitä, joten tyhjää tilaa tulee paljon. Osa puretaan, osaan rakennetaan asuntoja, ja osaa voi vuokrata esimerkiksi juuri työhuoneiksi.”

Ateljeesäätiö teki Keran tiloista Espoon kaupungin kanssa yhteistoimintasopimuksen. Sen myötä kaupunki maksaa säätiölle toimintatukea, jonka säätiö laittaa pääasiassa vuokriin. Täten tilat pysyvät taiteilijoille edullisena. Kerassa on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa myös tapahtumia, esimerkiksi pitää avoimia ovia ja osallistua Konstrundaniin.

”Eihän se nyt paljoa ole, jos saamme vaikka neljä toimistohuonetta, mutta se on kuitenkin neljä työhuonetta enemmän. Eivät kaupungit tosin ole yleisesti kovin kiinnostuneita taiteilijoiden työhuonetoiminnasta.”

Taiteilijoiden aktiivisuus oli avainasemassa Keran työtilojen saamisessa. Paalimäki vahvistaa, että kuntien omien taiteilijaseurojen ja taiteilijoiden aktiivinen yhteydenotto päättäjiin onkin usein tärkeää, sillä kaupungit eivät välttämättä aktiivisesti itse panosta taiteilijoiden työtiloihin.

”Kun talous menee hyvin, menee kulttuurillakin hyvin. Sehän on ensimmäisiä asioita, joista leikataan, vaikka kaikki tietävät, ettei näin pitäisi tehdä”

Toisiin hankkeisiin on Ateljeesäätiö kuitenkin saanut esimerkiksi Helsingin kaupungilta tukea. Helsingin kaupunki myönsi esimerkiksi Kontulaan loppuvuonna 2015 valmistuneeseen taiteilijataloon 600 000 euroa tukea. Helsinki myönsi tontin Kalasatamaan valmistuvalle taiteilijoiden senioritalolle, jota rakennetaan yhdessä Ornamon senioritaloyhdistyksen, Kuvaston ja Kirjailijaliiton kanssa. Espoon kaupunkikin on aktivoitunut, kuten Keran esimerkki osoittaa.

Helsingissä tilanne on kuitenkin aina hieman parempi, sillä kaupungissa vaikuttavat valtakunnalliset toimijat, joilla on enemmän painostusvoimaa. Yleisesti kaupunkien ja kuntien työhuonetilanne riippuu usein kuitenkin paljon siitä, onko alue muuttovoittoinen vai -tappiollinen.

”Kun talous menee hyvin, menee kulttuurillakin hyvin. Sehän on ensimmäisiä asioita, joista leikataan, vaikka kaikki tietävät, ettei näin pitäisi tehdä”, Paalimäki tiivistää.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone