Työoikeuden professori: Oppilaitosten pitää ottaa seksuaalinen häirintä todella vakavasti
Turun Yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan laki velvoittaa niin oppilaitoksia, työnantajia kuin palveluntarjoajia kuten galleristeja puuttumaan organisaatioissa esiintyvään seksuaaliseen häirintään.
Seppo Koskinen on Turun yliopiston työoikeuden professori ja pitkäaikainen kuvataiteen harrastaja ja keräilijä. Hän tuntee monia kuvataiteilijoita ja galleristeja jo usean vuosikymmenten ajalta. Taiteilija-lehden paljastamat seksuaalisen häirinnän ongelmat ovat hänelle yllätys.
”En uskonut, että noin suuria ongelmia on.”
Koskinen kertoo kuulleensa joitain epäilyjä seksuaalisesta häirinnästä lähinnä näyttelyiden avajaisista ja niiden jatkoilta. Kaikkein vakavimpina tapauksina hän pitää kyselyssä paljastunutta korkeakouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa häirintää, joka vastausten mukaan näyttää liittyvän tavanomaisiin opetustilanteisiin ja opettajan valta-aseman väärinkäyttöön.
”Oppilaitoksiin liittyviä kokemuksia oli vastauksissa niin paljon, että alan oppilaitosten pitää ottaa asia todella vakavasti”, Koskinen sanoo.
Yli 20 vastauksessa kerrotaan seksuaalisesta häirinnästä oppilaitoksessa. Opettajien epäasiallista käytöstä kuvaillaan muun muassa seuraavasti:
”Tälläiset asetelmat joissa valta-asemassa oleva opettaja tai professori valikoi ulkonäön tai miellyttävyyden perusteella opiskelijoita ovat erittäin selviä ja hyvin arkipäiväisiä. Usein niihin liittyy valta-aseman väärinkäyttö ja tälläiset tilanteet ovat omiaan luomaan tilanteita, joissa seksuaalin häirintä ja hyväksikäyttö ovat mahdollisia ja uhrit eivät joko uskalla avata suutaan tai heitä ei uskota. Seksistinen ilmapiiri kukoistaa ja tukea ei useinkaan ole saatavilla.”
”Taideopiskelijoita käytetään opettajien taholta hyväksi. Myös opiskelijat hyödyntävät seksiä ja nuoruutta hyväkseen edetäkseen urallaan.”
”– Taideoppilaitoksien opettajien suhde versus oppilaat on altis edesauttamaan rajojen hämärtymistä sillä he ovat portinvartioita (taiteilijoiden sisäpiiriin pääseminen, itsensä tunnetuksi tekeminen, sisäpiirin tiedon jako ym). Avajaiset ja jatkot joissa kulutetaan ilmaista viinaa eivät paranna tilannetta positiiviseen suuntaan.”
Koskisen mielestä oppilaitosten pitää nyt miettiä etenkin sitä, kuinka opiskelijat voivat kertoa kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Professorin mukaan uhrit eivät yleensä itse kerro kohtaamistaan ongelmista, minkä myös Taiteilija-lehden kysely osoittaa.
”Joudutaan miettimään, pitäisikö kehittää matalamman kynnyksen ilmoittamistapoja. Käytettävissä on myös ihan perinteinen tapa, että joku ylempi taho tulee valvomaan, mitä siellä luokissa tapahtuu. Jos se on yllättävää, sattumanvaraista valvontaa, niin moni opettajista joutuu käyttäytymään koko ajan hyvin, koska ei koskaan tiedä, milloin valvontaa on.”
Vapaat taiteilijat alttiina seksuaaliselle häirinnälle
Taiteen edistämiskeskuksen Taiteilijan asema 2010 -tutkimuksen mukaan 84 prosenttia kuvataiteilijoista toimii vapaina taiteilijoina. Vain kolme prosenttia on palkkasuhteissa. Freelancereita ja yrittäjiä on yhteensä 17 prosenttia.
Työoikeuden professori Seppo Koskisen mielestä vapaat taiteilijat ja yrittäjät saattavat olla muita työntekijäryhmiä alttiimpia seksuaaliselle häirinnälle. Koskinen tulkitsee Taiteilija-lehden kyselyn vastauksia niin, että alan pienet piirit ja taiteilijoiden itsenäinen asema työelämässä näyttävät jopa helpottavan valta-asemassa olevien asiatonta käyttäytymistä. Vaikka vapaan taiteilijan tai yrittäjän asema on muuten itsenäinen, taiteilijat ovat silti hyvin riippuvaisia alan verkostoista ja kollegojen lausunnoista.
Valta-aseman väärinkäyttö korostuu kyselyn vastauksissa:
”Jos uskaltaisin niin haluaisin kertoa näiden henkilöiden nimet, sillä osa heistä on hyvin päättävissä asemissa myös suomessa kuin myös ulkomailla. Eniten pelottaa se, että uskotaanko minua.”
”Halventavaa nimittelyä. Näyttelyistä poisjättämistä, kun en suostunut naisena huorittelun kohteeksi. ” Kun aina rähiset, me ei oteta sua näyttelyihin”. Taiteilijajärjestön johtokunnan miesjäsenet. Näin myös kävi. Minulta salattiin ostotilaisuuksia ym tietoa, josta olisi ollut hyötyä ammatin kannalta. Myöskin alueellisen taidetoimikunnan miesjäsen, kuvataiteilija on ilmoittanut: Apurahoja et sitten tule saamaan.”
Koskisen mukaan perinteisillä työpaikoilla asiat ovat siinä mielessä paremmin, että yhteisöllisyydellä voidaan jopa estää vallan väärinkäyttöä. Lisäksi työpaikoilla työnantajan on työturvallisuuslain mukaan turvattava työympäristö, ettei esimerkiksi seksuaalista häirintää tai ahdistelua tapahdu. Myös tasa-arvolain mukaan työnantajalla on velvollisuus puuttua työympäristössä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään. Vapailta taiteilijoilta puuttuu työnantaja, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jonka puoleen voisi kääntyä häirintätilanteessa.
Useat lait kieltävät seksuaalisen häirinnän
Koskinen muistuttaa, että vaikka vapailta taiteilijoilta puuttuu työyhteisön tarjoama turva, useat lait suojelevat kaikkia suomalaisia seksuaaliselta häirinnältä.
Seksuaalinen häirintä on kielletty useiden lakien nojalla
Seksuaalinen häirintä yhdenvertaisuuslaissa:
”Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.”
Yhdenvertaisuuslaki 14§ Häirintä.
Seksuaalinen häirintä työturvallisuuslaissa:
”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.”
Työturvallisuuslaki, 28§ Häirintä.
Seksuaalinen häirintä tasa-arvolaissa:
”Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.”
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7§ Syrjinnän kielto
Seksuaalinen ahdistelu rikoslaissa:
”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”.
Rikoslaki 5a § Seksuaalinen ahdistelu.
”Esimerkiksi tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa, työturvallisuuslaissa ja rikoslaissa kielletään seksuaalinen häirintä. Jokaisen lain mukaan tulee myöskin seuraamuksia seksuaaliseen häirintään syyllistyneille ja nämä seuraamukset ovat yleisen rikoslain mukaisia sakkoja tai ehdollista vankeutta taikka työsopimuslain tai virkamieslainsäädännön mukaisia varoituksia, irtisanomisia ja jopa palvelussuhteen purkuja”, kertoo Koskinen.
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat niin työpaikkoja, oppilaitoksia kuin palveluntarjoajia puuttumaan organisaatioissa esiintyvään seksuaaliseen häirintään ja syrjimiseen. Koskisen mukaan esimerkiksi galleriat lasketaan niin palveluntarjoajiksi kuin työpaikoiksi.
Koskinen myös pohtii, voisiko yrittäjänä toimivaa kuvataiteilijaa, joka seksuaalisesti häiritsee muita, pitää palveluntarjoajana.
”Silloin, jos kuvataiteilija toimii yrittäjänä, voisi tulla tällainen palveluntarjoaja näkökulma esille. Sehän on tavallaan palveluiden kieltämistä, jos sanovat, etteivät vie sinua eteenpäin tai estävät mahdollisuuden mennä eteenpäin. Tai jos sanovat jollekulle, että tarjoan sinua johonkin näyttelyyn tai kehun sinua näyttelyihin. Sitä voidaan katsoa palvelun tarjoamiseksi ja tätä kautta sitä koskevat yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki.”
Mitä voi tehdä, jos kokee seksuaalista häirintää, eikä tiedä kenen puoleen kääntyä?
Koskinen neuvoo, että aina voi olla yhteydessä esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tasa-arvovaltuutettuun taikka työsuojelun vastuualueeseen.
”Nämä viranomaiset kyllä ohjaavat oikealle taholle, jos ilmoitus meni väärälle. Rohkeasti kannattaa ottaa yhteyttä”, sanoo Koskinen.
Työsuhteessa olevat voivat lisäksi olla yhteydessä esimieheen, luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.
Vakavissa rikostapauksissa, esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun tai raiskauksen yhteydessä, kannattaa tapahtuneesta ilmoittaa myös poliisille. Ilman tällaista uhkaa ei kyseisiä tekoja saada vähentymään. Viime kädessä tämän päätöksen luonnollisesti tekee asianomainen itse, toteaa Koskinen.
Lue myös:
Kuvataideakatemia ja Aalto-yliopisto: Seksuaalista häirintää on tapahtunut