Framen selvitys: Kansainvälisyyspuhe on kuvataiteessa vanhanaikaista

20.1.2016Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen

Kansainvälisyys on kuvataiteessa arkipäivää, toteaa Visuaalisen taiteen keskus Framen tänään julkaisema selvitys. Kansainvälinen toiminta perustuu henkilöiden ja organisaatioiden välisiin verkostoihin. Omat kontaktit ovat elintärkeitä sekä taiteilijoille, kuraattoreille että organisaatioille.

Viennistä vuoropuheluun, vaikutteista verkostoihin -selvitys on Framen tilaama ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen toteuttama. Loppuvuodesta 2015 tehtyyn kyselyyn vastasi 90 henkilöä.

Selvitys osoittaa, että kansainvälisyys on elimellinen osa taiteilijoiden ja nykytaideorganisaatioiden toimintaa. Maantieteellisesti toiminta suuntautuu Eurooppaan. Kansainvälisyys on peräti niin arkipäiväistä ja niin olennainen osa kaikkea toimintaa, että monista alan toimijoista puhe kansainvälistymisestä kuulostaa vanhanaikaiselta. Nykytaidetoimijat lähtevät maailmalle usein suoraan ja aktiivista kansainvälistä toimintaa on runsaasti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

”Tutkimus osoittaa, ettei kansainvälistymiseen läheskään aina tarvita kädestä pitämistä”, toteaa Framen johtaja Raija Koli.

Cuporen erikoistutkija Sari Karttusen mukaan selvitys haastaa ajatuksen suuren kansainvälisen vientikoneiston tarpeesta. Toisaalta nykytaidetoimijoiden kansainvälistymisen suurimmat esteet ovat pula ajasta ja rahasta, joten tukea kaivataan edelleen.

Suomalaiset taiteilijat, kuraattorit ja tutkijat hakevat ulkomailta ennen kaikkea työtilaisuuksia. Yli 80 prosenttia kyselyn vastaajista oli osallistunut näyttelyyn ulkomailla viimeisen viiden vuoden aikana. Puolet taiteilijoista oli myös saanut tuloja ulkomailta 2014.

Kansainvälinen toiminta perustuu erilaisiin verkostoihin. Etenkin henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä, eikä internet ole vähentänyt henkilökohtaisten tapaamisten tarvetta.