Mielipidekirjoitus: Ilmastohellää aktivismia taidekentällä

11.4.2019Kirjoittaja: Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B ry & Arte ry

Suomessa yksi taiteen kentän kokoava ilmastotoiminnan tapa voisi olla yhteinen vaatimus taiteen rahoituksen ilmastokestävyydestä, kirjoittavat Ilmastohellä-kampanjan käynnistäneet turkulaiset Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B ry ja Arte ry mielipidekirjoituksessaan.

Me B-gallerian ja Titanikin taustalla toimivat yhdistykset kokoonnuimme helmikuussa saman pöydän ääreen pohtimaan taidekentän ilmastotoimintaa. Yhteen meidät kokosi turhautuminen poliittisten ilmastotoimien tehottomuuteen sekä vaikuttuminen lasten ja nuorten globaalista ilmastoliikkeestä. Halusimme löytää tapoja tehdä yhdessä ilmastoaktivismia. Toimintaverkostomme nimeksi valikoitui Ilmastohellä, joka kuvaa halua kohdella lempeästi maapalloamme. Lempeyttä tarvitaan myös uudenlaisten, yhteisöllisten toimintatapojen oppimiseen.

Päätimme aloittaa ilmastotoimintamme kevään eduskuntavaalien ja eurovaalien yhteyteen toteutettavalla kampanjalla, jolla osoitamme tukea muille ilmastoaktivisteille ja kehitämme yhteisöllisen aktivismin keinoja taidekentän kontekstissa. Näemme taidetilamme ja yhteisömme ilmastoaktivismin resursseina. Maaliskuun alusta lähtien olemme varanneet perjantait Ilmastohellän toiminnalle. Tämä mielipidekirjoitus on yksi toimenpiteistämme. Ilmastohellä mahdollistaa yhteisöjemme jäsenille sekä laajemmin toimintamme piiriin kuuluville matalan kynnyksen tavan aktivoitua ilmaston hyväksi. Ilmastohellässä opimme yhdessä. Yhteisöllisen ilmastotoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen on ollut sekä antoisaa että haastavaa. Yhdistyksillä on selkeät toimintaperiaatteet, joiden rajoja Ilmastohellässä olemme venyttäneet. Näemme yhteisöllisyyden ilmastotoimintamme keskeisenä periaatteena ja sen haasteiden hyväksyminen on osa oppimisprosessia.

Yhtenä ilmastohellyyden osana kehitämme taidetilojemme toimintaa vastaamaan IPCC-ilmastopaneelin asettamia tavoitteita.

Yhtenä ilmastohellyyden osana kehitämme taidetilojemme toimintaa vastaamaan IPCC-ilmastopaneelin asettamia tavoitteita. Muutos hiilikiltiksi taideyhteisöksi alkaa omien toimintatapojen kriittisestä tarkastelusta. Hiilijalanjäljen mittaamiseen on olemassa hyviä oppaita, kuten esimerkiksi hiilifiksu-laskuri. Jätteiden punnitseminen ja energiankäytön seuraaminen on kiinnostavaa konkretiaa taidetilan toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kevään aikana B-galleria ja Titanik tekevät laskurin avulla hiilijalanjäljestään testilaskelmat, joiden avulla lähdetään työstämään jatkosuunnitelmia. Toimet hiilikiltteyden edistämiseksi tuovat ilmastokysymykset konkreettisesti osaksi taidetilojemme arkea. Tuloksista julkaisemme raportin, jota muut yhteisöt voivat hyödyntää omissa hiilikiltteyden toimissaan.

Jälkifossiiliseen yhteiskuntajärjestelmään siirtyminen vaatii ilmastonäkökulman huomioonottamista kaikilla osa-alueilla. Ja nyt puhutaan tietenkin rahasta. Taiderahoituksen kehittämishankkeissa ja -keskusteluissa on harvemmin puhuttu siitä, mistä taiteen rahoitus itse asiassa tulee. Mistä taidetta tukevien kaupunkien, säätiöiden ja rahastojen varallisuus on lähtöisin? Miksi valtionyhtiöiden toiminta koskettaa suoraan taiteen kenttää? Miten toimia kestävästi ja eettisesti taiteen kentällä fossiilisiin sijoituksiin perustuvalla rahoituksella? Mitä apurahojen varassa ja toivossa elävät taidetoimijat voisivat asialle tehdä? Miten taiteen rahoittajien tulisi omaa toimintaansa tarkastella?

Divestointi on ilmastoaktivismin muoto, jonka tarkoituksena on saada instituutio ja organisaatio kerrallaan vetämään sijoituksensa pois fossiiliyhtiöistä, ja suuremmassa mittakaavassa vaikuttaa fossiilimarkkinoiden tulevaisuuteen. Maaliskuun lopussa järjestämässämme Ilmastohellässä aktivismi-illassa opimme divestoinnin periaatteita aktivisteilta, jotka toimivat Turku 1.5- ja Fossil Free Turku -liikkeissä. Divestointivaikuttaminen yleistyy vauhdilla ja sillä on saavutettu tuloksia sekä maailmalla että Suomessa. Fossil Free -kampanjan myötä Turun yliopiston ylioppilaskunta sitoutui viime vuonna ensimmäisenä korkeakouluyhteisönä Suomessa vetämään sijoituksensa kokonaan pois fossiilista yhtiöistä. Kansainvälisen divestointiaktivismin voittoihin lukeutuu maailman suurimpiin rahastoihin kuuluvan Norjan valtion eläkerahaston vuonna 2015 tekemä päätös vetäytyä kaikista hiilisijoituksistaan.

Divestointikampanjoinnin keinot ovat moninaiset ja joskus voi riittää pelkkä kohteena olevan tahon informointi tai vaatimus sijoitusten julkisuudesta. Taiteen kentällä kyse voi olla suorasta mainehaitasta, fossiilikapitalismi kun sopii varsin huonosti taideinstituutioille. Aiempien kampanjoiden esimerkeistä olemme kuitenkin oppineet, että moraalikysymyksissä yhteistyöhön pyrkiminen ja eettiseen muutokseen motivointi voivat olla tehokkaampia vaikutuskeinoja kuin suora painostus. Mitä isompi toimija, sen suurempi vaikutus. Tehokkaimmat divestointiliikkeet ovat kuitenkin lähteneet liikkeelle ruohonjuuritasolta, joten kaikilla yhteisöillä koosta riippumatta on mahdollisuus vaikuttaa divestointiaktivismilla lähellään oleviin sijoituksiin. Liberate Taten tapaus on osoittanut meille, että Artivismi voi olla toimiva keino muuttaa instituutioiden kestämätöntä rahoitustoimintaa. Suomessa yksi taiteen kentän kokoava ilmastotoiminnan tapa voisi olla yhteinen vaatimus taiteen rahoituksen ilmastokestävyydestä. Muutoksen käynnistämiseksi tarvitsemme kuitenkin yhteisöllistä ilmastoaktivismia.

B-gallerian ja Titanikin ilmastohellä toiminta jatkuu kevään vaalien jälkeen ja tulee nivoutumaan taidetilojemme toimintatapoihin sitä mukaa, kun opimme erilaisia vaikuttamisen tapoja. Toivomme ilmastohellyyden laajenevan myös muihin yhteisöihin ja versovan uusia aktivismin muotoja taiteen kentälle.


Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B ry:n hallitus 2019 & Arte ry:n hallitus 2019

 

Lisätietoja:

http://bgalleria.net/ilmastohella
http://www.titanik.fi/ilmastohella/

Share:

    Taiteilija on Suomen Taiteilijaseuran julkaisema kuvataiteilijan ammattilehti verkossa.