Kesäkuvataiteilija katsoo kaupunkia uusista kulmista

18.8.2017Kirjoittaja: Emmi KantolaValokuvaaja: Emmi Kantola
Julia Kukkosen mielestä Cumulus-hotellin oikokäytävä on kiehtova paikka Seinäjoella.

Seinäjoki palkkasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa kesäkuvataiteilijan. Julia Kukkonen tutki kesän ajan kaupunkia performanssin keinoin ja koosti havainnoistaan vaihtoehtoisen matkaoppaan.

Kuvataiteilija Julia Kukkosen kesätyö on ollut ainutlaatuinen. Hän on kävellyt ympäri Seinäjokea, valokuvannut ja keskustellut kaupunkilaisten kanssa. Näistä kuvista ja havainnoista hän on koostanut vaihtoehtoisen matkaoppaan, joka toimii myös itsenäisenä taideteoksena. Kirja ”Siellä missä tehdään itse – Vaihtoehtoinen opas Seinäjokeen” julkaistiin viime torstaina. Oppaasta painettiin rajoitettu 100 kappaleen erä, ja kirjan voi ostaa Seinäjoen Taidehallista tai lainata kirjastosta.

Kukkoselle Seinäjoki oli ennen kesää vieras kaupunki. Häntä kiehtovat erityisesti kaupungin monet puistot, kuopat, rakennettu vuori ja tekojärvi. ”Oppaassa hyödynnetään sitä, että katson kaupunkia turistina. Näin myös paikalliset voivat saada jotain uutta irti omista kulmistaan”, Kukkonen sanoo.

Kuvataiteilijan työsuhde on harvinaisuus

Kuvataiteilijoiden työsuhteet ovat erittäin harvinaisia. Taiken Taiteilijan asema 2010 -tutkimuksen mukaan vain 3 % ammattikuvataiteilijoista työskentelee työsuhteessa.

84 % kuvataiteilijoista on vapaita taiteilijoita. 11 % on yrittäjiä ja 6 % freelancereita.

Kuvataiteilijat tekevät tyypillisesti myös muuta kuin taiteellista työtä. Puolet tekee taiteen ohella taiteelliseen työhön liittyvää työtä ja 18 % muuta työtä.

Vuonna 2010 joka kolmannella kuvataiteilijalla oli ollut myös työttömyysjaksoja.

Olennainen osa kirjaa ovat Kukkosen vetämät performanssikävelyt, joissa kaupunkia on tutkittu poikkeavilla tavoilla. Kävelyillä on suunnistettu esimerkiksi tuoksujen perässä tai Rooman kartan avulla.

”Kävelyiden suosio yllätti täysin! Toivoin, että osallistujia tulisi edes viisi, mutta lähes jokaiselle kävelylle osallistuikin noin 15 henkeä. Kävelyt saivat myös positiivista palautetta. Monet ikänsä täällä asuneet löysivät kaupungista uusia kulmia.”

Viime keväänä valmistunut 29-vuotias Kukkonen on opiskellut performanssitaidetta Kankaanpään taidekoulussa ja aiemmin myös arkkitehtuuria Aalto-yliopistossa.

”Performanssi on minulle nykyaikainen tapa tehdä taidetta. Siinä kiehtoo erityisesti ajan ja tilan sidonnaisuus. Kääntöpuoli on se, ettei siitä jää mitään pysyvää. Tällä kertaa halusin tehdä myös jotain konkreettista, joten julkaisun tekeminen tuntui osuvalta. Kirja pystyy ohjaamaan jonkinlaisiin performansseihin, ja samalla se on dokumentaatio tästä kesästä.”

Kuvataiteilijoiden kuukausipalkkaiset pestit ovat harvinaisia

Kuvataiteilijalle tulee aniharvoin mahdollisuuksia hakea kuukausipalkattua työtä. Seinäjoki halusi testata, voisiko taiteilijan ammattitaitoa hyödyntää laajemmin kuin tähän asti on totuttu. Kesäkuvataiteilijalle haluttiin myös antaa täysi vapaus työn tekemiseen. Ainoa edellytys oli, että työn pitäisi jotenkin näkyä kaupunkilaisille.

”Halusimme valita nimenomaan kuvataiteilijan tekemään omaa taiteellista työtään. Taiteilija sai itse määrittää millainen hänen työnkuvastaan tulee”, Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallin näyttelykoordinaattori sanoo.

Kuvataiteilija Julia Kukkosen viisi uutta tapaa tutustua omaan kotikaupunkiin

1. Suunnista kaupungissa värin perusteella.

2. Suunnista toisen kaupungin kartan avulla. Etsi esimerkiksi Rooman nähtävyyksiä Seinäjoelta.

3. Kävele kaupungissa takaperin.

4. Lähde kävelylle aamuviideltä, jolloin kaupunki näyttäytyy aivan eri valossa.

5. Kulje tuoksujen perusteella.

Karimäki-Nuutinen pitää kokeilua erittäin onnistuneena. ”Olin yllättänyt millaisia mahdollisuuksia siinä on, jos kuvataiteilijalle antaa kuukausipalkan eli vapauden työntekoon. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.”

Kesäkuvataiteilijan pestiä aiotaan jatkaa Seinäjoella myös tulevana kesänä. Karimäki-Nuutinen kannustaa myös muita kokeilemaan uusia konsepteja kuvataiteilijoiden palkkaamiseen.

”Monet kaupungit hankkivat taidetta taidekokoelmaan, mutta tämän voi nähdä toisenlaisena taiteen hankkimisen tapana. Taiteen tekemisen muodot ovat nykyään niin moninaisia. Niiden ei tarvitse olla vain ostettavia teoksia, vaan ne voivat olla myös yhteisöjä palvelevia projekteja. Osan taiteen ostamisen rahoista voisi käyttää tällaiseen toimintaan.”

Kukkonen kuvailee kesäkuvataiteilijan pestiä mielettömäksi kokemukseksi. ”Oli kunnia olla ensimmäinen kesäkuvataiteilija, ja oli hienoa päästä keskittymään tällaiseen projektiin kahdeksi kuukaudeksi. Työ tuntui merkitykselliseltä: tuntui, että läsnäoloni ja tekemiseni näkyivät täällä, ja niillä oli jonkinlaista vaikutusta kaupunkilaisiin”, Kukkonen sanoo.