Vihreiltä kirjallinen kysymys uuden työttömyysturvalain tulkitsemisesta

28.1.2016Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen
Kuva: Vihreät
Kuva: Vihreät

Kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Heli Järvinen (vihr) ovat tehneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen uuden työttömyysturvalain tulkintaohjeen ongelmista. Kansanedustajat kysyvät mm., keitä ovat ohjeen mainitsemat taiteilijat ja millainen oman työn markkinointi vie mahdollisuuden saada työttömyysturvaa.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on vastustanut uutta työttömyysturvalakia lakiehdotuksen valiokuntakäsittelystä lähtien. Hän jätti sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen lakiesityksestä.

Nyt Alanko-Kahiluoto pureutuu lain tulkintaohjeeseen, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuodenvaihteessa. Kansanedustajat Alako-Kahiluoto ja Heli Järvinen (vihr) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen ministeriön ohjeesga. Kansanedustajien mielestä ohje ei ole riittävän yksiselitteinen, vaan siinä tulisi täsmentää mm. keitä koskevat ohjeet taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työttömyysturvan erityispiirteistä.

Kirjallisessa kysymyksessä pyydetään hallitusta selventämään myös, kuinka TE-toimistojen pitäisi arvioida oman työn markkinointia esimerkiksi verkkosivuilla.

Alanko-Kahiluoto kysyy Vihreiden sivuilla, mitä on riittävän vähäinen tai liiallinen oman työn markkinointi, jolla on vaikutusta oikeuteen saada työttömyysturvaa.

Kirjallinen kysymys työttömyysturvalain tulkintaongelmista (KK 423 2015 vp):

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa on oma lukunsa (5, alk. s. 63) taitelijoille ja tieteentekijöille. Ohjeessa on esimerkein kuvattu kuvataiteilijoiden, näyttelijöiden, säveltäjien ja tutkijoiden työttömyysturvan erityispiirteitä. Mitkä ammattiryhmät kuuluvat taiteilijoita ja tieteentekijöitä koskevan kappaleen soveltamisalan alle? Kuuluuko esimerkiksi journalisti tai kriitikko kyseisen kappaleen soveltamisalan piiriin? Onko ohjeen kappale ensisijainen muihin kappaleisiin nähden?
Jos uuden lain myötä yrittäjäksi tulkittu luovan alan työntekijä markkinoi osaamistaan verkkosivuilla tai yrittää aktiivisesti hankkia työtä työsuhteen muodosta riippumatta, voiko henkilö tehdä näin ilman vaaraa työttömyysetuuksien menettämisestä? Mitä on riittävän vähäinen tai liiallinen oman työn markkinointi, jolla on vaikutusta oikeuteen saada työttömyysturvaa?
Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen esimerkin mukaan luovan alan yrittäjän olisi luovuttava YEL-vakuutuksesta, jotta hän voisi saada työttömyysetuuksia. Koskeeko tilanne myös palkansaajaan rinnastettavaa yrittäjää, joka saattaa menettää olennaisen osan asiakkaistaan ja siten työllistyä jatkossa sivutoimisesti?
Voiko luovan alan yrittäjä olla päätoiminen yrittäjä esimerkiksi tämän viikon, työtön ensi viikolla ja kahden viikon päästä työllistyä jälleen yrittäjänä? Voiko tämä johtaa siihen, että henkilöä pidetään kokonaisarvostelussa yrittäjänä koko kolmen viikon ajalta, jos kysymys on toimeksiantopohjaisesta työstä? 
Voidaanko työttömältä työnhakijalta periä takaisin työttömyysetuudet, jos hänet jälkikäteisessä tarkastelussa tulkitaan päätoimiseksi yrittäjäksi sivutoimisen sijaan, vaikka hän on kertonut kaiken mahdollisen tiedon TE-toimistolle etukäteen?

”Ylipäätään herää kysymys, kuinka yrittäjyyttä aloittava itsensä työllistäjä voi päästä irti työttömyydestä, jos oman työn markkinointi on mahdotonta, mikäli haluaa säilyttää oikeuden työttömyysturvaan.  STM:n uudella lailla kaikista itsensä työllistävistä tehdään lähtökohtaisesti yrittäjiä, mutta TE-hallinnon ohjeilla yritteliäisyyttä puolestaan käytännössä rajoitetaan. Tämä on lyhyesti sanottuna pähkähullua”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Vihreiden sivuilla.