Kohti taidevaaleja: Taiteilijan työtä

6.4.2017

 

Feministisen puolueen vaalimainoksia on töhritty ja tuhottu paljon. Tässä toisenlainen esimerkki. Anonyymi helsinkiläistaiteilija korjasi äärioikeistolaisin, homofobisin ja rasistisin viestein sotketun julisteen takaisin käyttökuntoon. Kuvataiteilijan erityisosaamista tämänkin. Kirjoittaja Katriina Rosavaara on julisteessa neljäntenä neljännessä rivissä.

Edustin Feminististä puoluetta viime viikolla Helsingin Taiteilijaseuran kuntavaalitentissä. Oli hienoa, että useamman puolueen ehdokkaista löytyi kuvataiteilijoita. Keskustelussa nousivat esiin taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen, työskentelytilat, toimeentulo ja taiteilijan työnkuvan murros. Oikeastaan taiteilijan työstä on vaikea puhua puhumatta noista kaikista. Ilman rahoitusta ei voi vuokrata työtilaa, ilman työtilaa ei voi työskennellä. Jos ei voi työskennellä, ei voi osallistua näyttelyihin ja jos ei osallistu näyttelyihin ei voi saada rahoitusta ja niin edelleen. Kaikki liittyy kaikkeen.

Suomessa on 22 000 taiteilijaa, tai oli vuonna 2010, nyt meitä on jo varmasti taas paljon enemmän, jos viime vuosikymmenen kasvutahti on säilynyt ennallaan. Puolet taiteilijoista asuu pääkaupunkiseudulla. Työpaikkoja, joiden tehtävänimikkeessä mainitaan sana taiteilija, on noin neljäkymmentä. Kuukausipalkalla työskentelevät läänintaiteilijat ovat ainakin vielä toistaiseksi harvinainen poikkeus. Läänintaiteilijat aloittivat työnsä alueellisissa taidetoimikunnissa vuonna 1972. Nyt, 45 vuotta myöhemmin, kaikki läänintaiteilijat työskentelevät Taiteen edistämiskeskuksessa ja työ on sisällöltään kehittämistehtävä.

Suomessa on 106 kaupunkia, joista jokainen voisi hyvin palkata taiteilijoita useammankin taiteilijan. Joissakin kaupungeissa on jo tehty lyhyitä kokeiluja, joissa taiteilijoita on palkattu esimerkiksi päiväkoteihin. Se on hyvä alku, mutta mahdollisuuksia on sote-viraston lisäksi paljon muitakin. Oleellista on, että vaikka taiteilijat työskentelevät perinteisen toimintaympäristönsä ulkopuolella, he ovat kuitenkin edelleen taiteilijoita, eikä heidän läsnäolonsa saa korvata muiden ammattilaisten työpanosta.

Tehtävää riittäisi, sillä mahdollisuuksien kirjo on rajaton. Kaupunkitaiteilijan työnkuvan voisi olla lähtökohtaisen monimuotoinen ja yhteistyöpainotteinen ja yhteistyökumppanit voisi etsiä totuttua kauempaa. Miten tämän voisi tehdä?

Kaupunkitaiteilijan residenssimallissa taiteilijan työtila voisi sijaita jonkun kaupungin toimipaikan yhteydessä, esimerkiksi vedenpuhdistamolla, bussivarikolla tai kirjastossa. Tällöin taiteilijan työhön kuuluisi työskentelyä muiden työntekijöiden tai asiakkaiden kanssa oman taiteellisen, samassa paikassa tapahtuvan, työskentelyn ohella. Kaupunkitaiteilijan yhteistyömallissa taiteilija työskentelisi virastosta käsin. Yhteistyömallissa taiteilijan työnkuva voisi olla laajempi ja abstraktimpi. Rakennusvirasto, liikuntavirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto operoivat omilla sektoreillaan ja ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita, mutta ongelman tai haasteen ratkaiseminen vaatii usein muiden alojen asiantuntemusta tai uusia näkökulmia. Esimerkiksi kaupunginosaidentiteetti, osallisuus ja muutos ovat kaikki asioita, joita voisi kehittää ja viedä eteenpäin taiteen keinoin.

Miksi näin sitten tehtäisiin, paitsi että taiteilijoille saataisiin lisää töitä? Suomen Taiteilijaseuran viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 75 % suomalaisista haluaa lisää taidetta arkeen ja lähiympäristöönsä. Taide rakentaa paikkojen identiteettiä ja tekee niistä helpompia kiinnittyä, vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja lisää viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Kaupunkitaiteilijat voisivat olla uudenlaisia kaupunkikehittäjiä, joiden asiantuntemus ulottuu taiteellisten menetelmien kautta alueille, joita ei tähän saakka ole osattu hyödyntää lainkaan.

Nämä kaikki mahdollisuudet siis nyt jo käytössä olevien taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksien ja –mallien lisäksi. Uutena toiminta ja toimeentulon muotona. Helsingillä olisi mahdollisuus olla tässä edelläkävijä. Ota yhteyttä, jos taiteilijoiden yhteistyömallit kiinnostavat. Riippumatta vaalituloksesta työskentelen Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla kehittämässä taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia Helsingissä.

Katriina Rosavaara kuvataiteilija, kuraattori äänestysnumero 19 Feministinen puolue Helsinki