Visuaalisten taiteiden toimikunnan nimitykset kuohuttavat: Taidemaalariliitto moittii oman edustajan puuttumista

14.11.2016Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen

 Taidemaalariliitto on tuohtunut uuden valtion visuaalisten taiteiden toimikunnan kokoonpanosta, koska 12 jäsenen joukossa ei ole yhtään taidemaalaria. Toimikunnan nimittäneen Taideneuvoston puheenjohtaja Risto Ruohonen vakuuttaa, että taidemaalareiden apurahahakemukset käsitellään asiantuntevasti. Sen takaa taidetoimikuntien jaostotyöskentelyn muutos.

Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä. Märkälän kausi päättyy vuoden lopussa.

Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä on silminnähden tuohtunut lokakuussa nimitetyn valtion visuaalisten taiteiden toimikunnan kokoonpanosta. Liiton mukaan toimikunnasta puuttuu taidemaalauksen asiantuntemus, koska 12 jäsenen joukossa ei ole yhtään taidemaalaria. Märkälän mukaan asia kuohuttaa nyt taidemaalarikuntaa laajemminkin. Tapausta pidetään ennenkuulumattomana.

”Se on suuri huoli. Taidemaalareita kun tulee kadulla vastaan, he kokevat henkilökohtaisesti, että tämä on hyvin vakava asia. Se on oman ammattikunnan halveksuntaa tai vähättelyä”, Märkälä kertoo.

Märkälän mukaan valokuvataiteilijat ja kuvanveistäjät ovat toimikunnassa yliedustettuina, sillä heidän taiteilijakuntansa ovat pienemmät kuin noin 1 300 taidemaalaria. Taidemaalarit ovat kuvataiteilijoista suurin ryhmä, ja heiltä myös tulee eniten apurahahakemuksia toimikunnan käsiteltäväksi.

”Kuka siellä ajaa maalarin asemaa ja puolustaa taidemaalarin apurahahakemusta? Vuosittain hakijoista ehkä seitsemän prosenttia maksimissaan saa apurahan. Siellähän automaattisesti rajataan ulos ne, jotka ei edusta sitä omaa taiteenalaa koska heistä tietää vähiten. Ajetaan oman taiteenalan taiteilijoiden hakemuksia, eikä siellä ole ketään joka puolustaa taidemaalarin hakemusta”, Märkälä sanoo.

”Huolena on, että apurahoja myönnetään vain tutuille ja niin sanotuille julkkistaiteilijoille. Kuinka harva enää nykyään pääsee julkisuuteen siitä syystä, että media ei kirjoita kuvataiteesta? On todella monta hyvää taiteilijaa, jotka jäävät ilman apurahaa sen takia, että kukaan ei puolusta heitä taidetoimikunnassa”, Märkälä jatkaa.

Taideneuvoston puheenjohtaja puolustaa henkilövalintoja

Risto Ruohonen. Kuva: VTM / KKA / Yehia Eweis
Risto Ruohonen. Kuva: VTM / KKA / Yehia Eweis

Taideneuvoston puheenjohtaja, Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ymmärtää taidemaalareiden huolen ja kertoo itsekin kiinnittäneensä huomiota asiaan. Hän kuitenkin puolustaa toimikunnan kokoonpanoa.

”On pyritty valitsemaan mahdollisimman laaja-alaisia henkilöitä, jotka seuraavat myös taidemaalarien työskentelyä”, Ruohonen sanoo.

Ruohosen kokemus on, että toimikuntien jäsenet kantavat vastuunsa apurahojen tasapuolisesti jakautumisesta. Ruohonen oli Taiken edeltäjän, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Vertaisarvioinnin periaatteet ovat säilyneet ennallaan.

”Pyrin välittämään toimikuntien jäsenille viestiä, että he ovat siellä taiteen tekemisen asiantuntijoina kantamassa päätöksentekovastuuta.  Silloin se ajatuksenjuoksu, että heillä olisi joku edunvalvontatehtävä, on ehkä vääränlainen tapa suhtautua siihen. En usko, että se olisi erityisesti vallalla toimikuntatyöskentelyssä, vaan vastuu nähdään aika voimakkaasti.”

Samalla Ruohonen muistuttaa, että erityisesti visuaalisessa taiteessa korostuu taiteilijan monialaisuus. Hänen mukaansa jo useamman vuosikymmenten ajan on ollut nähtävissä, kuinka taiteilija toisinaan keskittyy tiettyyn välineeseen mutta vaihtaakin välinettä uransa myöhemmässä vaiheessa, ehkä vain palatakseen aiempaan välineeseen myöhemmin.

Jaostotyöskentely muuttuu

Yksi ratkaisu toimikuntien asiantuntemuksen parantamiseksi on Ruohosen mukaan toimikuntien alaisten jaostojen muuttaminen.

Ennen sekä taidetoimikunta että niiden työjaostot asetettiin samaan aikaan. Tänä vuonna jaostoja ei kuitenkaan vielä ole nimetty. Syynä on muutos, jossa toimikunta käy ensin läpi, millaisia hakemuksia on tullut. Vasta sen jälkeen pyydetään tarvittaessa asiantuntija-apua hakemusten arviointiin.

”Ei pelkästään visuaalisten taidetoimikuntien, vaan myös muiden toimikuntien kohdalla pyritään kehittämään sitä, että voidaan tarvittaessa hyödyntää toimikunnan jäsenten ulkopuolista asiantuntemusta kokonaisuuden muodostamiseksi. Näin ollen minulla ei ole syytä epäillä, etteivät taidemaalarit tai maalausta medianaan käyttävät kuvataiteilijat tulisivat riittävästi edustetuksi itse päätöksenteossa.”

Asiantuntijoiksi voidaan pyytää esimerkiksi niitä taiteilijoita, jotka asettuivat toimikuntaan ehdolle, mutta eivät tulleet valituiksi. Asiantuntijat antavat hakemuksista lausuntoja eli valmistelevat päätöksiä. Päätökset tekee edelleen toimikunta.

Asian tausta ilmenee juuri julkaistussa raportissa, joka arvioi Taiken toimintaa. Aloite jaostojen muuttamiseen asiantuntijapaneeleiksi on tullut paitsi taideneuvostolta, myös aiemmilta toimikunnilta itseltään. Uuden raportin mukaan taidetoimikuntien alaisten jaostojen suuri määrä ja niiden rooli päätöksenteossa koetaan ongelmana jopa toimikuntien jäsenten keskuudessa. Ongelmia ovat byrokratia ja epäselvää vastuunjako: Vastaavatko jaostojen jäsenet päätöksistä vaiko vain valmistelevat niitä?

Ongelma on myös esteellisyys. Vasta kun hakemukset ovat saapuneet toimikunnan käsittelyyn, tiedetään, onko hakijoiden joukossa toimikunnan jäsenten lähipiiriin kuuluvia ihmisiä. Hallintolain mukaan jääviys syntyy, jos esimerkiksi puoliso, entinen puoliso tai muu lähipiiriin kuuluva henkilö on mukana haussa.

Uusi jaostomalli on vielä Taiken valmistelussa. Ruohosen mukaan sen pitäisi valmistua seuraavaan apurahakierrokseen mennessä. Hänen mielestään myös asiantuntijapaneelien jäsenten nimet voitaisiin julkistaa, kuten aiempien jaostojenkin kokoonpano. Asia on kuitenkin vielä kesken.

Juttua korjattu 15.11.: Taidemaalarien määräksi korjattu 1 300. Taidemaalariliiton puheenjohtaja vaihtuu tammikuussa 2017.