Kuusi kysymystä kulttuuriministerille

20.11.2019Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Kuva: Laura Kotila / valtioneuvoston kanslia

Taiteilija-lehti kysyi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelta,
miten hän vahvistaisi kuvataiteen asemaa ja kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä.

1. Kuvataiteella on valtavasti yleisöä, mutta taiteilijoiden on silti usein vaikeaa saada asianmukaista korvausta taiteellisesta työstään. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät ja tehokkaimmat keinot vahvistaa kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja kuvataiteen elinvoimaisuutta?

Hanna Kosonen: Mielestäni tehokkaimmat, suorat keinot kuvataiteilijoiden työskentelyedellytysten vahvistamiseen ovat valtion taiteilija-apurahat sekä niin sanotut kuvataiteen näyttöapurahat. Molemmat on tarkoitettu taiteelliseen työskentelyyn. Myös matka-apurahoja ja materiaalikustannuksiin myönnettäviä kohdeapurahoja on haettavissa Taiteen edistämiskeskuksesta.

Kuvataiteen elinvoimaisuutta tuetaan myös myöntämällä toiminta- ja projektiavustuksia alan yhteisöille. Taidemuseoilla puolestaan on tärkeä rooli taiteen esittäjinä eri puolilla Suomea ja niitä tuetaan VOS-järjestelmän kautta. Vahva taidemuseotoiminta tarjoaa väylän yleisökontaktille, joka on kuvataiteen elinvoimaisuudelle elintärkeää.

Kaikkein tärkeimpänä elinvoimaisuudelle pidän kuitenkin kuvataiteen alan toimijoiden omaa aktiivisuutta ja tekemistä.

Kaikkein tärkeimpänä elinvoimaisuudelle pidän kuitenkin kuvataiteen alan toimijoiden omaa aktiivisuutta ja tekemistä. Suomessa tapahtuvan toiminnan lisäksi on hyvä huomioida, että taiteilijat ovat hyvin kansainvälisiä ja myös monet muut kuvataiteen alan ammattilaiset ja kuvataiteen teokset liikkuvat kansainvälisesti. Elinvoimaisuutta syntyy myös kulttuurien ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Unohtaa ei pidä myöskään taiteellista opetusta antavien korkeakoulujen merkitystä näiden alojen osaamisen kehittäjinä ja vaikuttajina.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmevuotinen näyttelypalkkiokokeilu tulee pian päätökseensä. Miten näette näyttelypalkkion jatkon – saadaanko malli vakiinnutettua Suomeen ja miten se tapahtuisi?

HK: Kokeilun päättymiseen liittyen OKM on käynnistänyt vaikuttavuusarvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriössä vuosina 2017–2019 haussa olleista museoille tarkoitetuista eritysavustuksista näyttelypalkkioiden maksamiseksi taiteilijoille. Arvioinnin määräaika on maaliskuun loppu 2020. Kun arvioinnin tulokset ovat tiedossa, voidaan tehdä päätöksiä avustusten mahdollisesta jatkamisesta ja muista kehittämistoimenpiteistä asiaan liittyen.

3. Kuvataide on Suomessa taiteenaloista heikoimmin rahoitettu, vaikka kuvataidekohteiden kävijämäärät ovat vuodesta toiseen huippuluokkaa, esimerkiksi vuonna 2018 jopa 4,6 miljoonaa*. Kuitenkin tälle hallituskaudelle on luvassa vain valtion apurahoihin tehty maltillinen 1,4–1,8 miljoonan euron korotus, josta vain osa kohdistuu kuvataiteilijoihin. Miten aiotte tällä hallituskaudella korjata kuvataiteen epätasa-arvoisen aseman valtion kulttuuribudjetissa?

HK: Olen iloinen, että valtion taiteilija-apurahoihin saadaan kauan odotettu tasokorotus. Lisäksi ensi vuoden valtion talousarvioon sisältyy uusi 500 000 euron määräraha prosenttiperiaatteen edistämiseen. Ymmärrän kuvataiteilijoiden huolen, mutta tämän hallituskauden osalta suurista linjoista on sovittu hallitusohjelmassa. Kovin suuria muutoksia ei valitettavasti ole odotettavissa asioihin sen ulkopuolella.

Ymmärrän kuvataiteilijoiden huolen, mutta tämän hallituskauden osalta suurista linjoista on sovittu hallitusohjelmassa.

4. Useiden taiteilijajärjestöjen ja myös opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottama valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän nosto putosi pois hallituksen talousarviosta. Onko eläkkeiden määrään tulevaisuudessa luvassa korotuksia vai millä muilla keinoin ikääntyvien taiteilijoiden toimeentulo turvataan?

HK:  Taiteilijaeläke on Suomen eläkejärjestelmän näkökulmasta ylimääräinen eläke, joka voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Suomessa on vähimmäisturvan takaava eläkejärjestelmä kaikille, myös taiteilijoille. Tätä vähimmäisturvaa on korotettu niin viime kuin tälläkin hallituskaudella, mutta toki takuueläkkeen määrä on edelleen varsin vaatimaton.

Ylimääräisinä taiteilijaeläkkeinä myönnettävien eläkkeiden lukumäärästä säädetään kunkin vuoden valtion talousarviossa.  Kuluvana vuonna valtion talousarvioon on varattu enintään 51 uutta, täyttä ylimääräistä taiteilijaeläkettä vastaava määräraha. Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä koskevia hakemuksia oli vuotta 2017 koskien 475, vuotta 2018 koskien 531 ja vuotta 2019 koskien 542. Hakemuksia oli siis huomattavan paljon suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Ylimääräisen taiteilijaeläkkeen hakijamäärä ja sen kasvu osoittavat, että järjestelmä on tarpeellinen. Valtiontaloudellisista syistä johtuen eläkkeiden määrää ei ole kuitenkaan pystytty lisäämään.

5. Miten taiteilijoiden asema ja taiteellisen työskentelyn erityispiirteet tullaan konkreettisesti huomioimaan sosiaaliturvauudistuksessa?

HK: Epätyypilliset työsuhteet ja pienituloisuus tulevat olemaan uudistustyössä keskeisesti mukana. Olen luottavainen, että kaikki pienituloisuutta ja hajanaista työhistoriaa paremmin huomioiva ja yksinkertaisempaa järjestelmää tavoitteleva uudistustyö palvelee myös taitelijoita. Sosiaaliturvaan liittyvien asioiden valmistelusta vastaa kollegani, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Sosiaaliturvauudistus on lähdössä liikkeelle parlamentaarisen valmistelun kautta.

6. Kulttuurin ja taiteen perusrahoituksesta noin puolet tulee Veikkauksen voittovarojen kautta. Veikkauksen tuloutuksen valtiolle odotetaan laskevan merkittävästi tulevina vuosina. Miten hallitus aikoo turvata, että pelituottojen väheneminen ei uhkaa kulttuurin rahoitusta?

HK: Hallitus on budjettiriihessään syyskuussa 2019 päättänyt selvittävänsä kevään 2020 kehysriiheen mennessä rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja rahapelituoton käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Näin ollen hallituksen linjauksia asiassa on odotettavissa kevään 2020 aikana.

 

*Frame Contemporary Art Finland: Kuvataiteen tilastot 2018