Nykytaide näkyy yhä Habitaressa vaikka taidemessut loppuivat
Tänä vuonna sisustusmessu Habitaren ohessa ei enää järjestetty ArtHelsinki -nykytaidetapahtumaa. Siitä huolimatta Habitaressa on vielä ripaus nykytaidetta mukana.
”Nykytaide näkyy tänä vuonna Signature -näyttelyn ja Anssi Pulkkisen teoksen kautta. Taidetta on myös muutamilla osastoilla, joille alan toimijat ovat tuoneet sitä mukanaan”, sanoo Laura Sarvilinna, Habitare huonekalu-, sisustus- ja designmessujen ohjelmajohtaja.
Signature -näyttelyssä esitellään arkkitehtien, muotoilijoiden ja sisustussuunnittelijoiden valitsemien nykytaiteilijoiden teoksia. Erikoisnäyttelyn ovat kuratoineet visuaalisen kulttuurin sivusto Around Journalin Mia Dillemuth ja Katja Räisänen.
Suomen Benelux-instituutin kuvanveistäjä Anssi Pulkkiselta tilaama installaatio, Street View (Reassembled) puolestaan nähdään nyt ensikertaa Suomessa. Habitaressa Pulkkisen teos on esillä omassa hallissaan. Sen lähtökohtana ovat pommituksissa tuhoutuneen syyrialaiskodin rauniot. Niistä on toteutettu asuntovaunun tapaan kiertävä installaatio.
Nykytaide näkyy siis yhä Habitaressa, mutta pienemässä roolissa kuin viime vuonna. Silloin messukeskuksessa järjestettiin Habitaren kanssa samaan aikaan ArtHelsinki-taidemessut. Paikalla oli tuolloin monia kotimaisia ja kansainvälisiä nykytaiteen edustajia, mutta osa Suomen suurimmista yksityisistä taidegallerioista, kuten Galerie Anhava ja Galerie Forsblom, jättäytyivät joukosta. Galleriakentän uupuminen johti lopulta siihen, ettei ArtHelsinkiä tänä vuonna järjestetty.
Kotimaiset taidemessut eivät kannata taloudellisesti
Toisin kuin Suomessa, maailmalla kansainväliset taidemessut, ovat tärkeitä kuvataiteen kohtaamis- ja markkinointitapahtumia. Pohjoismaista Kööpenhaminassa järjestetään Chart -messut ja Ruotsista Market sekä taiteilijavetoisten gallerioiden Supermarket. Herää kysymys, miksei Suomessa kannata järjestää kansainvälisiä taidemessuja?
Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja Raija Koli kertoo kuullensa yksityisiltä gallerioilta, että heidän ei ole taloudellisesti kannattavaa lähteä luomaan kotimaisia taidemessuja. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kotimaiset taidemarkkinat ovat liian pienet. Ihmiset eivät osta taidetta gallerioista niin paljoa kuin voisivat.
”Ei ole kannattavaa pystyttää kakkosgalleriaa messujen ajaksi ja samalla pyörittää omaa galleriaa, kun messujen kustannukset ovat valtavat ja myynti hyvin pientä”, selvittää Koli.
Taidemyynnin ohella messujen toinen tärkeä rooli on toimia taiteen ostajien, myyjien ja muiden kontaktien kohtauspaikkana.
”Tämä ei myöskään toteudu Suomessa messuilla. Vaatisi paljon rahaa kutsua tänne esimerkiksi ulkomaisia keräilijöitä ja museokuraattoreita”, sanoo Koli.
Hän myös huomauttaa, että Suomessa järjestetään ArtHelsingin lopettamisesta huolimatta edelleen taidemessuja, jotka ovat pääosin taiteilijavetoisia. Esimerkiksi Kaapelitehtaalla Muu ry ja Valokuvataiteilijoidenliitto järjestävät Art Fair Suomi -taidefestivaalia, joka koostuu niin myyntinäyttelyistä kuin erilaisista ohjelmista, ja joka toimi myös kuvataiteen kohtauspaikkana.
ArtHelsinki järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Helsingin Wanhassa Satamassa. Vuonna 2010 tapahtuma siirtyi Pasilan Messukeskukseen. Vuoteen 2016 asti taidemessut järjestettiin samaan aikaan Habitare-messujen kanssa.
Siltana taiteen ja muotoilun välillä
ArtHelsingin ja Habitaren yhteistyöstä jäi jäljelle Signature-näyttely. Laura Sarvilinnan mukaan näyttely oli viime vuonna ajateltu sillaksi nykytaiteen ja muotoilun välille. Sitä se on yhä.
”Kyseinen näyttely on pieni avaus sille, miten sisustamisen, muotoilualan ja arkkitehtuurin tekijät näkevät taiteen, ja mitkä taiteilijat heitä erityisesti nyt puhuttelevat”, sanoo Sarvilinna.
Hän kokee näyttelyn olevan myös keino tuoda nykytaidetta tutummaksi sisustuksesta kiinnostuneille messukävijöille.
”Välillä jopa aliarvioidaan näiden ihmisten kykyä rakastua taiteeseen. Jos on ihastunut sisustamiseen, on jo vähän väkisinkin kiinnostunut taiteesta”, hän toteaa.
Sarvilinna uskoo, että nykytaidetta nähdään jatkossakin Habitare-messuilla. Se, kasvaako taiteen määrä messuilla riippuu täysin siitä, keitä messuille saadaan osallistumaan. Nähtäväksi jää millaista tulosta Sarvilinnan yhteistyö monien eri taiteenkentän toimijoiden kanssa tuottaa jatkossa Habitareen.
Lue myös: