Pikisaaren eloisassa kuvataideyhteisössä viihdytään

19.11.2018Kirjoittaja: Rosa KuosmanenValokuvaaja: Rosa Kuosmanen

Oulun Pikisaari on tunnelmallinen, puutalojen täyttämä asuin- ja ulkoilualue kaupungin keskustan liepeillä. Sinne on pikkuhiljaa syntynyt aktiivinen kulttuurikeskittymä, jonka toivotaan laajenevan edelleen.

Tänä syksynä 25 vuotta täyttänyt oululainen Galleria Harmaja muutti Pikisaareen kaupungin keskustasta kaksi vuotta sitten. Saaren vanhasta villatehtaasta oli vapautunut sopivat tilat, jotka kaupunki auttoi remontoimaan gallerialle sopiviksi. Kaupungin omistaman rakennuksen yläkertaan kunnostettiin samalla ateljeetilat viidelle kuvataiteilijalle. Pihapiirissä on lisäksi useita vanhempia työhuoneita ja ateljeeasuntoja, osa niistä jo parikymmentä vuotta saaressa toimineita. Galleristi Tarja Myllyahon mielestä Harmaja on kotiutunut uusiin tiloihin hyvin.

”On tosi hienoa, että Pikisaari on leimautunut tällaiseksi taidesaareksi.”

”On tosi hienoa, että Pikisaari on leimautunut tällaiseksi taidesaareksi. Aluksi toki mietin, että onko tämä liian kaukana, vaikka lähellä keskustaa edelleen olemmekin. Mutta yllättävää kyllä, kävijämäärät ovat muuton jälkeen jopa kasvaneet. Tämä miljöö ja ympäristö tuovat selkeästi galleriallekin lisäarvoa. Lisäksi ikkunoidemme alta kulkee kaupungin suosituin ulkoilureitti.”

Harmajan käyttöön vapautuneet tilat olivat aikaisemmin Oulun seudun ammattiopiston käytössä. Nyt pihan toisella puolella sijaitsevat viimeiset oppilaitoksen tilat ovat nekin tyhjenemässä ensi kesänä. Alueen toimijat ovat jo käyneet keskusteluja vapautuvien tilojen käytöstä kaupungin kanssa, joka vaikuttaakin olevan myötämielinen kehittämään saaren kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on, että samanhenkisiä toimijoita tulisi alueelle enemmänkin. Sen myötä myös yhä enemmän kävijöitä löytäisi Pikisaareen.

Galleristi Tarja Myllyaho iloitsee, että kävijät ovat löytäneet Harmajan uusiin tiloihin Pikisaareen. Seinällä Samuli Heimosen maalaus.

”Toiveenamme on, että alueesta tulisi vieläkin aktiivisempi kulttuurikeskittymä. Tänne mahtuisi kaikenlaisia toimijoita, jotka toisivat alueelle synergiaa ja kävijöitä. Kaupunki onneksi suhtautuu tosi myönteisesti alueen kehittämiseen nimenomaan taiteilijoiden ja luovien tekijöiden näkökulmasta”, Myllyaho toteaa.

Aktiivinen taideyleisö ja taiteilijoita ympäri Suomea

Harmaja on yhdistysvetoinen, yksityisten taiteenystävien vuonna 1993 perustama galleria. Esillä on vuosittain 12 näyttelyä, joissa riittää kävijöitä Myllyahon mukaan kiitettävästi.

”Taiteilijat, jotka täällä ovat toimineet ja esiintyneet vuosien saatossa ovat kokeneet, että täällä Oulussa on hyvä taideyleisö: rohkea, aktiivinen ja asiantunteva.”

Teoksia myös myydään, sekä yksityisille ostajille että silloin tällöin alueen ja Pohjois-Suomen museoihin.

”Julkisia isoja ostajiahan meiltä puuttuu – isot museot, rahastot ja säätiöt ja yritykset operoivat pääasiassa pääkaupunkiseudulla”, Myllyaho toteaa.

Taiteilijoita Harmajaan sen sijaan tulee ympäri Suomea: 85 prosenttia näyttelyn pitävistä taiteilijoista on muualta kuin Oulun seudulta.

Taiteilijaviisikko kotiutui yläkertaan

Villatehtaan yläkerrassa teoksiaan Oulun taidemuseossa keväällä avautuvaan näyttelyyn valmistelee tekstiilitaiteilija Helena Kaikkonen. Ikkunasta avautuu kuvankaunis maisema Oulujoen suistoon. Kaikkosen mukaan taiteilijaporukka – Kaikkonen, taidemaalarit Leena Kangas, Päivi Pussila ja Jari Huhta sekä kuvanveistäjä Kari Södö – on viihtynyt monipuoliseen työskentelyyn soveltuvissa tiloissaan erinomaisesti. Samassa kerroksessa toimii myös valokuvastudio.

”Meillä on tässä tosi mukava yhteisö ja ollaan paljon tekemisissä, kun seinän takana toisistamme työskennellään. Aina löytyy kahviseuraa, ja toisinaan järjestetään yhdessä myös erilaisia tapahtumia”, Kaikkonen kertoo.

Viereisessä työhuoneessa työskentelevä kuvanveistäjä Kari Södö lisää, että työhuoneilla pidetään muun muassa avoimia ovia pari kertaa vuodessa. Taiteilijat ovat yhtä mieltä siitä, että Galleria Harmajan läsnäolo hyödyttää myös alueen taiteilijayhteisöä.

Tekstiilitaiteilija Helena Kaikkonen on viihtynyt Vanhassa Villatehtaassa hyvin. Valoisasta työhuoneesta avautuu maisema Oulujoelle.

”On ihan selvää, että galleria alakerrassa synnyttää liikettä koko alueelle. Joku aina eksyy tänne yläkertaankin”, Södö toteaa.

Molemmat taiteilijat saivat rakennuksesta työhuoneen kaksi vuotta sitten, kun Oulun kaupunki remontoi yläkerran tilat kuvataiteilijoiden käyttöön. Kaupunki tukee taiteilijoita myös konkreettisen työtila-avustuksen muodossa, joka on ollut käytössä jo yli 20 vuotta.

”On tietysti ihan loistava juttu, että kulttuurilautakunta myöntää työhuonetukea ammattitaiteilijoille. Ja kun muutettiin tänne, jokainen pystyi muokkaamaan omaa työtilaansa tarpeidensa mukaan. Tätä omaa huonettani voi pitää osittain jopa näyttelytilana”, Kari Södö kertoo suurikokoisten puuveistostensa keskellä.

Työhuonekavereiden tiivis yhteiselo konkretisoituu ensi vuonna, kun viisikolla avautuu ensimmäinen yhteisnäyttely Raahen Myötätuuli-galleriaan.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone