Selkärangatonta draamaa Venetsian biennaalissa

22.5.2019Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen
nabbteeri osallistuu Venetsian biennaalin Pohjoismaisen paviljongin näyttelyyn teoskokonaisuudella, joka tarkastelee lajienvälisiä suhteita. Kaksikko arvelee, että biennaaliosallistumisesta voi parhaimmillaan seurata uusia, mielekkäitä työskentelyprosesseja ja yhteistyötä. Kuva: Rosa Kuosmanen

Pohjoismaisen paviljongin näyttely Venetsian biennaalissa on avautunut, mikä tarkoittaa taiteilijakaksikko nabbteerille yhden intensiivisen työskentelyjakson päätöstä. Vaikka taiteilijoiden urakka on ohi, näyttelyssä muut eliölajit jatkavat työtään.

Taiteilijakaksikko nabbteeri tarkastelee teoksissaan ihmisen suhdetta ympäristöönsä ja erityisesti muihin lajeihin. Myös toukokuussa avautuneessa Venetsian biennaalissa esitettävässä teoskokonaisuudessa Kotikutoisen selkärangattomuuskultin etnografiaa ja muita naapuruuksia muiden lajien huomioiminen on keskeisessä osassa.

”Pyrimme nostamaan esiin naapuruuksia, joita ei yleensä välttämättä havaita, ja niitä riippuvuussuhteita ympäristössä, jotka ei selkeästi näyttäydy meille”, Janne Nabb kertoo.

Pohjoismaisen paviljongin nurkalle on pystytetty teos Komposti, josta taiteilijat ovat jo bonganneet liskoja ja hyönteisiä ruokailemassa. Toisella puolella paviljonkia sijaitseva Rytö on oksilla täytetty kehikko, jonka taiteilijat toivovat lintujen ja etanoiden löytävän. Itse paviljonkirakennuskin on koti muun muassa muurahaisille, hämähäkeille ja kovakuoriaisille.

”Täällä biennaalialueella ja paviljongin liepeillä on selvästi käynnissä paljon sellaista selkärangatonta draamaa. Näyttelyn taustalla on osittain sellainen pohdinta, että voisiko näitä teoksia kokea jotkut muutkin kuin vain me kaksijalkaiset”, Maria Teeri jatkaa.

Kaksikko saapui Venetsiaan reilut kolme viikkoa ennen avajaisia junalla. Kuten heidän töissään yleensä, suuri osa teosten materiaaleista on kierrätettyjä tai kerätty paikan päältä. Orgaaniset ainekset myös palautetaan alkuperäiseen paikkaansa näyttelyn päätyttyä marraskuussa.

nabbteerin teoskokonaisuus koostuu enimmäkseen Venetsiasta ja biennaalialueelta kerätyistä materiaaleista. Kokonaisuuteen kuuluu myös 3D-animaatiota sisältävä kaksikanavainen videoteos. Kuva: Rosa Kuosmanen

”Aineksia on haettu kottikärryillä tuolta Itävallan paviljongin takaa ja oksia keräilty ympäri Giardinin puistoa. Meillä oli vähän kilpailua Laure Prouvostin (Ranskan paviljongin taiteilija) näyttelyn rakentajien kanssa, kun heilläkin oli tarve kaikenlaisille kepeille. Täällä on ollut käynnissä oikea risusavotta.”

”Täällä on ollut käynnissä oikea risusavotta.”

Näyttelytuotannot erityisesti Venetsian biennaalin kokoisessa produktiossa tuottavat valtavan määrän erilaista jätettä niin teostuotannon, kuljetusten kuin esimerkiksi rakennusjätteen muodossa. nabbteeri on pyrkinyt tekemään toisin välttämällä esimerkiksi raskaan biennaalilogistiikan käyttöä.

”Pohjoismainen paviljonki on tullut tunnetuksi siitä, että se tuottaa lähes eniten kaikenlaista rakennusjätettä näyttelyn jälkeen. Totta kai joitain asioita, kuten laitteita, täytyi nytkin kuljettaa. Mutta ehkä tämä voi herättää pohtimaan tulevien tuotantojen kannalta, että aina on mahdollista toimia vähän vastuullisemmin”, Teeri toteaa.

Näyttelyssä käytettävät elävät materiaalit vaikuttavat myös näyttelyn ylläpitoon. Näyttelyvalvojat huoltavat päätehtävänsä ohella Kompostia ja kastelevat paviljongissa kasvavia puita.

”Tähän näyttelyyn kuuluu sellaisia ylläpidollisia seikkoja, jotka oikeastaan kiinnostavasti linkittyvät juuri ihmisen suhteeseen ympäristöönsä ja siihen, miten me kaivataan vuorovaikutusta luonnon kanssa.”

Liikkumista annettujen rajojen sisällä

Pohjoismainen paviljonki Venetsian biennaalissa

Pohjoismaisessa paviljongissa on tänä vuonna esillä näyttely Weather Report: Forecasting Future, joka käsittelee ihmisen suhdetta luontoon ja muihin lajeihin ilmastonmuutoksen ja lajien joukkosukupuuton aikakaudella. Näyttelyn taiteilijat ovat nabbteeri (Janne Nabb & Maria Teeri), Ane Grahn (Norja) ja Ingela Ihrman (Ruotsi).

Vuonna 2019 paviljongin näyttelyn komissaarina on toiminut Kiasma ja kuraattoreina Kiasman johtaja Leevi Haapala ja amanuenssi Piia Oksanen.

Pohjoismainen paviljonki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen näyttelytila. Maat vastaavat vuorovuosin paviljonkinäyttelyn tuottamisesta.

Norjalaisen Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismaiden paviljonki valmistui Giardini-puistoon vuonna 1962.

Venetsian biennaali on käynnissä 11.5.–24.11.2019. Näyttely Weather Report: Forecasting Future nähdään Kiasmassa keväällä 2020.

Suomen nykytaiteen kentällä laajasti tunnettu taiteilijapari on osallistunut näyttelyihin eri puolilla maailmaa, mutta Venetsian biennaalin painoarvo on kansainvälisesti edelleen omaa luokkaansa. Työskentelyprosessin aikana nabbteeri on pyrkinyt suhtautumaan näyttelyyn yhtenä muiden joukossa.

”Lähdimme mukaan lähinnä uteliaisuudesta, kun emme olleet käyneet Venetsian biennaalissa tai koko kaupungissa aiemmin. Toivomme, että teos ja näyttelykokonaisuus laajemminkin löytäisivät yleisönsä biennaalin ylenpalttisuuden keskellä.”

Varsin spontaaniin ja paikkasidonnaiseen työskentelyyn tottuneet taiteilijat myöntävät, että näyttelyprojekti on ollut monin paikoin haastava.

”Erityisesti suunnitteluvaiheessa oli vaikeaa, kun piti jo varhain tietää, mitä haluaa tehdä puolen vuoden päästä ja sitoutua siihen. Mutta täytyi vain ajatella, että tämä on hieman erityyppinen produktio, kuin mitä ollaan aikaisemmin tehty”, Maria Teeri pohtii.

”Yritettiin liikkua sitten niiden annettujen rajoitteiden sisällä. Mutta vaikka piti olla tarkat suunnitelmat siitä, minkälainen teos tulee olemaan, saatiin silti ujutettua sinne vähän sattumanvaraisuutta”, Janne Nabb toteaa.

Seuraavaksi kaksikko aikoo viettää hetken lomaa. Luvassa on junamatkailua muualla Etelä-Euroopassa.

”Saadaan samalla vähän kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tosin sitä sanontaa ei ehkä tässä yhteydessä voi käyttää.”