Taiteilijoille tärkeä tekijänoikeusdirektiivi tuo muutoksia myös Suomen tekijänoikeuslakiin

Luovan alan tekijöille ja taiteilijoille keskeinen direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaa merkittäviä muutoksia myös Suomen tekijänoikeuslakiin.

Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla hyväksyttiin Euroopan parlamentissa huhtikuussa 2019. Niin kutsutulla DSM-direktiivillä pyritään parantamaan taiteilijoiden ja luovien tekijöiden asemaa muun muassa säätämällä ensimmäistä kertaa EU:n tekijänoikeuslainsäädännössä asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaatteesta. Periaate antaa taiteilijoille ja tekijöille oikeuden vaatia oikeasuhteinen korvaus tekemästään työstään.

Asianmukaisen korvauksen turvaamista täydentää direktiivin asettama avoimuusvelvoite. Tekijöiden tulee saada ajantasaista ja kattavaa tietoa siitä, miten julkaisijat hyödyntävät tekijöiden teoksia, ja millaisia tuloja käytöstä on syntynyt. Lisäksi taiteilijat ja tekijät voivat peruuttaa antamansa tekijänoikeudet, jos aineistoa ei käytetä.

”Direktiivin taustalla on tarve nykyaikaistaa EU:n tekijänoikeussääntöjä ja huomioida paremmin erityisesti digitaalinen toimintaympäristö. Se korvaa viimein vuonna 2001 säädetyn tekijänoikeusdirektiivin, joka on monelta osin puutteellinen ja vanhentunut”, avaa Suomen Taiteilijaseuran lakimies Aura Lehtonen.

Uudistettu direktiivi säätelee ensi kertaa esimerkiksi alustapalveluita, kuten Googlea ja Facebookia, velvoittamalla ne poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja tekemään julkaisusopimukset oikeudenomistajien kanssa.

”Käytännössä alustapalveluiden tulee hankkia jatkossa asianmukainen tekijänoikeuslupa niiden kautta jaettavaan sisältöön, eli sopia tekijöiden kanssa esimerkiksi suojattujen kuvien tai videoiden käytöstä ja maksaa heille asianmukainen korvaus”, Lehtonen kertoo.

Direktiivi tunnistaa taiteen arvon alustataloudessa

Tekijänoikeusdirektiivi aiheuttaa merkittäviä muutoksia myös Suomen tekijänoikeuslakiin. Suomessa valmistelutyötä johtaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja esitys uudesta tekijänoikeuslaista on tarkoitus saada valmiiksi alkusyksyyn 2020 mennessä. Direktiivin velvoitteet huomioivan kansallisen lainsäädännön tulee astua voimaan vuonna 2021.

OKM kuulee valmistelutyötä varten eri taiteenalojen asiantuntijoita, kuten Suomen Taiteilijaseuraa ja visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvastoa.

”Kuvataiteilijoiden kannalta olennaista on, että direktiivi tunnistaa taiteen arvon alustataloudessa ja luo perustan sille, että arvoa voi palautua taiteilijoille. Tästä eteenpäin olennaista on, että ohjaamme resurssejamme hallitusti niin, että oikeudet myös käytännössä toteutuvat. Kansainvälisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli kansallisen voimaansaattamisen rinnalla”, Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson sanoo.

Aktiivinen toimija kansallisen soveltamisen valmistelussa on myös luovan alan tekijöitä ja taiteilijoita edustava Tekijäfoorumi, jonka jäsen Suomen Taiteilijaseura on.

”Tekijäfoorumi haluaa ennen kaikkea varmistaa, että taiteilijoiden suojaksi säädetyt, edellä esitellyt tekijänoikeusdirektiivin artiklat 18–22 kirjataan myös kansalliseen tekijänoikeuslakiin”, Tekijäfoorumin työskentelyssä mukana oleva Aura Lehtonen kertoo.

Eurooppalaisten kuvataiteilijajärjestöjen yhteenliittymä IAA Europe jätti oman kannanottonsa direktiiviin marraskuussa. IAA pyrkii eri maiden taiteilijajärjestöjen yhteistyön kautta suojaamaan taiteilijoiden tekijänoikeuksien säilymistä, kun direktiiviä sovelletaan jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. IAA Europen johtokuntaan kuuluva Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki oli mukana muotoilemassa IAA:n kantaa, johon myös STS on sitoutunut.

”Haluamme varmistaa, että visuaaliset taiteilijat ovat oikeutettuja korvauksiin teostensa käytöstä, ja että heidän saamansa korvaus on riittävä suhteessa teosten käytön laajuuteen. On myös tärkeää, että päätökset siitä, mikä on kohtuullinen korvaus, on tehty neuvotteluissa, joissa taiteilijoiden ääni on vahvasti kuuluvissa taiteilijajärjestöjen ja tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Neuvotteluissa kollektiivinen sopiminen pitäisi olla sallittua ja suositeltua, jotta taiteilijoiden etu tulee varmistettua”, IAA toteaa linjauksessaan.