Tallinnan uusi Kai Art Center on kohtaamispaikka nykytaiteelle

19.9.2019Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen

Kai Art Center on kunnostettu satavuotiaaseen tehdasrakennukseen Noblessnerin satama-alueelle. Kuvat: Rosa Kuosmanen

Virolaiset nykytaiteilijat ovat saaneet viime vuosina runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä ja vireä kuvataidekenttä on herättänyt myös rahoittajien huomion. Noste näkyy myös uusien taidetilojen avautumisena. Tänä viikonloppuna Tallinnan Noblessnerin alueella avautuvasta Kai Art Centerista tulee näyttelytilan lisäksi tukikohta paikallisille taidetoimijoille.

Tsaarinaikainen tehdasrakennus Tallinnan Noblessnerin satama-alueella saa tällä viikolla uudet asukkaat, kun taidekeskus Kai Art Center avautuu. Hankkeen taustalla on nykytaideorganisaatio Estonian Contemporary Art Development Center, joka perustettiin vuonna 2012 erityisesti edistämään virolaisen nykytaiteen kansainvälistymistä ja vientiä. Uuden toimitilan myötä toiminta laajentuu.

”Kaissa kansainvälisyyteen liittyvä perustehtävämme ilmenee näyttelytoiminnassa, ulkomaisten kuraattorien ja kriitikoiden residenssiohjelmassa sekä monipuolisessa verkostotyössä”, ECADC:n projektipäällikkö Kadri Laas-Lepasepp kertoo.

Avajaisia edeltävällä viikolla rakennustyöt ovat vielä käynnissä, ja avajaisnäyttelyn ripustusta aloitellaan yläkerran näyttelysalissa. Vanhaan sukellusvenetehtaaseen kunnostettu taidekeskus sisältää yli 400 m² näyttelytiloja, elokuvasalin, koulutustiloja ja residenssihuoneiston. Rakennuksen alakertaan avautuu myöhemmin syksyllä kaksi ravintolaa ja baari.

Keskuksesta tulee lisäksi tukikohta useille paikallisille taideorganisaatioille. Tärkeä osa toimintaa on jaettu toimisto, josta alivuokrataan työtilaa pienille toimijoille. Pysyvien tilojen vuokraaminen on Tallinnassa haastavaa, ja usein varsinaista toimistoa tarvitaan vain muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi vuodessa. Myös ECADC on toiminut tähän asti ilman vakituista toimitilaa.

Paikalliset taideorganisaatiot ovat usein parin hengen tiimejä, joilta puuttuu pitkäjänteisen tekemisen mahdollistavat rakenteet.

”Paikalliset taideorganisaatiot ovat usein parin hengen tiimejä, joilta puuttuu pitkäjänteisen tekemisen mahdollistavat rakenteet ja konkreettiset välineet kopiokoneesta lähtien. Kai pyrkii helpottamaan tilannetta”, Laas-Lepasepp kertoo.

Yhteisen toimiston avulla halutaan lisätä myös sisällöllistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja kontaktien jakamista. ECADC:n tehtävänkuvaan kuuluu keskeisesti neuvoa taiteilijoita, gallerioita ja muita toimijoita erityisesti kansainvälisissä tuotannoissa: messuille osallistumisessa, näyttelyiden järjestämisessä ja teosten kuljetuksissa.

”Halusimme luoda luovan keskuksen taideorganisaatioille. Paikan, josta he voivat saada neuvoa ja nostaa toimintansa uudelle tasolle – omassa mittakaavassaan”, projektikoordinaattori Kadi-Ell Tähiste lisää.

Estonian Contemporary Art Development Centerin Kadri Laas-Lepasepp ja Kadi-Ell Tähiste.

Vireä kuvataidekenttä houkuttelee myös rahoittajia

Virolaiset nykytaiteilijat ovat saaneet viime vuosina paljon kansainvälistä näkyvyyttä ja ala on kovassa nosteessa koko Baltian alueella. Virossa taiteelta ja kulttuurilta puuttuvat kuitenkin edelleen kattavat rahoitusrakenteet ja isot säätiöt, minkä vuoksi yhteistyökumppanuuksia etsitään pitkälti yksityiseltä sektorilta. Esimerkiksi kesällä Telliskiven alueella avautunut valokuvakeskus Fotografiska rakennettiin kokonaan yksityisellä rahalla. Kulttuuria rahoittavat vakituisesti lähinnä kulttuuriministeriö ja Eesti Kultuurkapital -säätiö, joka saa varansa valtiolta esimerkiksi uhkapelien sekä alkoholi- ja tupakkatuotteiden verotuotoista.

Ruohonjuuritasolta suurelta osin omin avuin ja kiinnostavien tekijöiden ansionsa ponnistanut vireä kuvataidekenttä on herättänyt myös rahoittajien huomion. Nuorten taideorganisaatioiden ketteryys ja toimijoiden näkemyksellisyys kantavat nyt hedelmää. Myös Kai Art Centerin toimintamallin on tarkoitus olla joustava.

”Nyt testaamme, hyväksyykö kenttä tällaisen toimintamallin. Sitten palveluita ja toimintaa kehitetään toimijoiden tarpeiden mukaan”, Laas-Lepasepp toteaa.

Uusi taidekeskus avautuu komealle paikalle meren rannalle. Noblessnerin satama-alueelle on kohonnut joukko uusia asuinkerrostaloja ja kulttuurialan toimijat ovat löytäneet kotinsa vanhoista tehdasrakennuksista. Yli satavuotiaan miljöön omistaa telakkakonserni BLRT Grupp. Sen lisäksi uuden taidekeskuksen perustamisen ovat mahdollistaneet useat yksityiset ja julkiset tukijat, kuten liikemies Indrek Kasela, valtion organisaatio Enterprise Estonia, Euroopan aluekehitysrahasto sekä EU:n myöntämä lähes miljoonan euron Creative Europe -rahoitus. Toiminnan perusrahoitus järjestyi Viron kulttuuriministeriöltä, minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan lippu- ja vuokratuloilla.

Haluamme, että Kai toimii esimerkkinä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Päätös hankkeen toteuttamisesta tehtiin kesällä 2016. Arkkitehtitoimistoksi valittiin paikallinen KAOS Architects, joka on erikoistunut suojeltujen rakennusten kunnostamiseen ja uusiokäyttöön. Avointen toimintatapojen haluttiin läpäisevän rakennuksen myös fyysisten tilaratkaisujen kautta.

”Haluamme, että Kai toimii esimerkkinä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Toivomme, että ihmiset ottavat paikan omakseen ja toimistoon voi tulla kylään tai kysymään neuvoa matalalla kynnyksellä”, Tähiste sanoo.

Tämän viikon perjantaina avautuva avajaisnäyttely esittelee teoksia paikallisilta ja kansainvälisiltä nykytaiteilijoilta ja järjestetään yhteistyössä Tallinn Photomonth -biennaalitapahtuman kanssa. Jatkossa osan näyttelyistä tuottaa ECADC itse, osan tuottavat muut toimijat. Keskuksen näyttelytila on ilmainen, mutta tuotantokulut jaetaan sopimuksen mukaan.

Kai Art Centerin päänäyttelytilaa viimeisteltiin avajaisia varten.

Uusia kuvataiteen tiloja selvitetään Helsingissäkin

Tutustuminen Kai Art Centerin toimintaan oli osa Suomen Taiteilijaseuran vetämää Kuvataiteen talo -hanketta, jossa selvitetään kuvataiteen toimijoiden yhteisen toimi- ja näyttelytilan perustamista Helsinkiin. Aiheesta on tilattu selvitys, joka valmistuu syksyn aikana. Hankkeessa on mukana yhteensä 12 kuvataideorganisaatiota pääkaupunkiseudulta.

Kansainvälisiä esimerkkejä kuvataiteen residenssi- ja näyttelykeskuksista löytyy runsaasti. Sen sijaan eri taideorganisaatioiden yhteistoimitilat, puhumattakaan kaikki nämä toiminnot yhdistävät talot, vaikuttavat olevan harvinaisia maailmallakin. Hyvä esimerkki muilta taiteen aloilta on Helsingin Kaapelitehtaalle vuonna 2021 avautuva Tanssin talo, joka tulee tarjoamaan puitteet monipuoliselle tanssikentän yhteistyölle ja esityksille.

Kuvataidetoimijoiden yhteistyötä olisi hyödyllistä tiivistää myös Helsingissä. Tuntuvat vuokrakustannukset ja tilahaasteet, mutta myös muuttuvat kuvataiteen kentän tarpeet edellyttävät myös tilojen ja toimintamuotojen uudistamista. Kuvataiteen talo -selvityksessä erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan siten, että mahdolliset uudet tilat hyödyttäisivät mahdollisimman laajaa joukkoa kuvataiteen toimijoita, taiteilijoita ja yleisöjä.

”Esimerkiksi kuvataiteilijoiden neuvontapalvelujen keskittäminen, päällekkäisten toimintojen synkronointi ja näyttely- ja toimitilojen uudelleen ajatteleminen ovat omankin hankkeemme keskiössä. On todella kiinnostavaa nähdä, miten Tallinnassa taidekeskuksen toiminta lähtee käyntiin ja palvelee paikallista kenttää”, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki toteaa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone