Turussa etsitään korvaavia työtiloja Barkerin ateljeille

21.10.2020Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen

Barkerin ateljeetalo Vanhan kutomon alueella Turussa. Kuva: Annika Dahlsten

Turussa sijaitsevan Barkerin ateljeetalon kaavamuutos pakottaa kymmenet talossa työskentelevät taiteilijat siirtymään muualle. Korvaavia työtiloja etsitään parhaillaan yhteistyössä kaupungin ja Ateljeesäätiön kanssa.

Kuvataiteilijoiden työhuonetilanne puhuttaa jälleen Turussa. Vanhan kutomon alueella sijaitsevan Barkerin ateljeetalon kaavasta tehtiin kesäkuussa kaupunkiympäristölautakunnassa poikkeamispäätös, joka mahdollistaa rakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Kiinteistössa on tällä hetkellä lähes parin sadan taiteilijan työhuoneet, Turun taidegraafikoiden paja sekä aktiivista teatteri- ja työpajatoimintaa. Talon vuokralaisille poikkeamispäätös tuli yllätyksenä.

”On todella valitettavaa, että poikkeamispäätös hyväksyttiin. Vaikka meitä vuokralaisia ei ole vielä mitenkään tiedotettu, on todennäköistä, että meillä ei ole mahdollisuuksia jäädä”, Barkerilla työskentelevä kuvataiteilija Annika Dahlsten toteaa.

Vuonna 2012 työhuonekäyttöön avattu Barkerin talo lanseerattiin taiteilijoille pysyvänä työskentelytilana.

Barkerilla toimiva taiteilijayhteisö teki päätöksestä valituksen, jonka Turun hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi syyskuun lopussa.

Vuonna 2012 työhuonekäyttöön avattu Barker lanseerattiin taiteilijoille pysyvänä työskentelytilana. Monipuolisen taiteellisen toiminnan keskittymänä se vetää alueelle vuosittain tuhansia kävijöitä. Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö hallinnoi Barkerilla pariakymmentä työhuonetta, joita se vuokraa kuvataiteilijoille.

Vaikka vuokrasopimusten irtosanomisen aikataulusta ei ole vielä tietoa, Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäki arvioi, että prosessissa menee vähintään vuosi. Vuokralaisia on luvattu tiedottaa muutoksista vähintään puoli vuotta etukäteen. Paalimäki toteaa, että Ateljeesäätiön tulee tarkoituksensa mukaisesti huolehtia kuvataiteilijoiden työtiloista ja se pystyy vaikuttamaan vain omien vuokralaistensa tilanteeseen.

”Uusia työtiloja on etsitty yhteistyössä Turun kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Jos saamme Turusta uusia tiloja, niitä toki ensisijaisesti tarjotaan heille, joiden nykyiset vuokrasopimukset päättyvät, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muille kuvataiteilijoille”, hän sanoo.

Työtilan tarvitsijoiden määrä kasvaa kaupungissa

Myös Annika Dahlsten kertoo, että keskustelukanava kaupungin kanssa on ollut avoinna, mutta konkreettisia toimia ei vielä ole tullut. Syyskuussa Turun Sanomien haastattelussa apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen vakuutti kaupungin takaavan uudet tilat taiteilijoille. Dahlsten on toiveikas, että kaupunki tekee töitä tilanteen ratkaisemiseksi, mutta häntä huolettaa toimenpiteiden aikataulu.

”Vaikka Barkerin ateljeet tyhjentyisivät vasta vuoden päästä, uusien tilojen löytäminen ja erityisesti kunnostaminen työtiloiksi vie aikaa.”

Barkerin taiteilijayhteisössä työskentelee kuvataiteilijoiden lisäksi esimerkiksi valokuvaajia, muotoilijoita ja keraamikkoja. Vaikka monimuotoinen yhteisö haluttaisiin säilyttää myös vastaisuudessa, Dahlstenin mielestä on epätodennäköistä, että toista tarpeeksi suurta tilaa löytyisi.

”Tämä on hedelmällinen keskittymä juuri poikkitaiteellisuuden ja monialaisuuden vuoksi. Talossa työskentelee eri taiteenalojen tekijöitä, joka ruokkii osaamista ja luovuutta, ja tuo alueelle lisäarvoa.”

Turun työhuonetilanne on herättänyt keskustelua pitkään. Isoimmat keskittymät Logomo, Pääskyvuori ja Barker eivät nykyiselläänkään pysty vastaamaan kaupungin työtilatarpeeseen, ja esimerkiksi Turun Taideakatemiasta valmistuu työhuonetta edellyttäviä taiteilijoita usealta eri linjalta.

Tilanteessa on ollut myös huonoa onnea matkassa, mutta toistuvilla päätöksillä on konkreettisia vaikutuksia koko kulttuurialalle.

Annika Dahlstenin mielestä taiteilijoille tarjolla olevat tilat eivät aina vastaa ammatillisen toiminnan vaatimuksia eikä yksi pitkäjänteisen työn edellytyksistä, vuokrasopimusten pysyvyys, usein toteudu. Tilojen käyttö taiteelliseen työhön on ollut väliaikaista, koska kiinteistöjä on kehitetty ja myyty tuottavampiin tarkoituksiin. Dahlstenin mielestä on selvää, että parempi työhuonetilanne saisi luovien alojen toimijat myös jäämään kaupunkiin.

”Tilanteessa on ollut myös huonoa onnea matkassa, mutta toistuvilla päätöksillä on konkreettisia vaikutuksia koko kulttuurialalle. Kaupungin tulee kantaa vastuu, ettei suuri joukko luovan työn tekijöitä yhtäkkiä menetä toimintaedellytyksiään. Et voi markkinoida kaupunkia kulttuurikaupunkina, jos et luo toimintaedellytyksiä kulttuurin tekijöille.”

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone