Matti Peltokangas: Kallioaurinko, 1994, Käpylä Helsinki

Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon saa Jirko Viljanen, tunnustuspalkinto Matti Peltokankaalle

Suomen Taideyhdistys on myöntänyt Dukaattipalkinnon ja muita tunnustuksia sekä apurahoja nuorille taiteilijoille ja taiteesta kirjoittaville. Palkintojen ja apurahojen yhteissumma oli tänä vuonna 298 500 euroa.

JIrko Viljanen: Valonarka, 2024, akryyli vanerille

Dukaattipalkinto Jirko Viljaselle

Nuoren taiteilijan Dukaattipalkinnon sai kuvataiteilija Jirko Viljanen. Palkintosumma on 16 000 euroa. Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista merkittävin.

Jirko Viljanen (s. 1991, Lahti) kääntää vaikeita ja monimutkaisiakin tunteita ja kokemuksia kuviksi. Hän työskentelee symbolismin ja surrealismin avaamassa kuvamaailmassa, jossa lähtökohtana ovat usein henkilökohtaiset kokemukset unen logiikan lävitse nähtyinä ja käsiteltyinä

Viljasen teosten maailmassa on yhtäläisyyksiä yhteiseen tuttuun ympäristöömme, mutta samalla niissä väreilee jotakin outoa, eivätkä asiat välttämättä ole sitä, miltä ne ensin näyttävät: pinnanalaiset tunteet ja tuntemukset koettelevat ja muokkaavat havaintojen maailmaa.

Teosten intiimi koko ja niissä ilmenevä samanaikaisesti pehmeä sekä rouhea tuntu luo omalaatuista lähes käsinkosketeltavaa kauneutta. Niistä välittyy taiteilijan ele ja kosketus, joka antaa myös katsojalle mahdollisuuden lähestyä teoksia ja niiden läpi omia tuntojaan. Viljanen saattaa yhdistää teoksissaan esimerkiksi monotypiaa, pastellia ja mustetta.

Visiot olemisen sekä olentojen puutteista ja kivuista näyttäytyvät kuvissa ymmärryksen ja hyväksymisen prosessin tuoman lempeyden ja lämmön läpi, ilman sääliä tai holhoavaa asennetta: ne kuuluvat olemiseen ja elämiseen. 

Tunnustuspalkinto Matti Peltokankaalle

Tunnustuspalkinto merkittävästä elämäntyöstä taiteen parissa myönnettiin kuvataiteilija Matti Peltokankaalle. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Matti Peltokangas (s. 1952, Virrat) on sekä moderni että perinteinen kuvanveistäjä, jolle työstämisen näkyminen teoksen muodossa on oleellista. Työstön jäljissä korostuu, kuinka veistoksen kivi on aina jostakin peräisin, kalliosta irrotettu ja muotoonsa hakattu, samoin puu jossakin aivan tietyssä paikassa kasvanutta materiaa. Samalla perinteisen kuvanveiston tavoin näkyy, kuinka muodon tekeminen on aina myös ponnistus ajassa – ja tilassa.

Jykeväänkin muotoon tulee näin pinnan kevyt ja ajallisesti hahmotettava herkkyys, ajattomuuden ja elämän jännite. Figuuria taidokkaasti esittävät pronssi- tai puuveistokset kontrastoituvat kivenveiston miltei minimalistisista perusmuodoista lähteviin teoksiin. Kiven ikiaikaisuus ja ihmisen elämän hetkellisen kukkea olemus kohtaavat niin Peltokankaan lukuisissa julkisissa veistoksissa kuin pienemmissäkin teoksissa. Peltokankaan eleettömästi monumentaaliset teokset eivät julista itseään, mutta tarttuvat mieleen, muistiin.

William Thuring -palkinnot jaettiin 35-45 -vuotiaille kuvataiteilijoille

William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. William Thuringin nimeä kantavat palkinnot, yksi pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa, myönnetään 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.

Inka Bell (s. 1981, Espoo) saa William Thuring -pääpalkinnon. Bell tunnetaan taidegrafiikan ja materiaalien rajoja rikkovana taiteilijana. Hän yhdistää paperiin esim. metallia ja käyttää perinteisten grafiikan menetelmien rinnalla erilaisia digitekniikoita kuten laserkaivertamista. Bellin kuvakieli perustuu usein geometrisiin muotoihin. Hän rikkoo perinteisen suorakaiteen muodon, ja hänen paperiveistoksensa ovat grafiikan ja veistotaiteen innovatiivisia hybridejä, joissa on usein myös kineettinen ulottuvuus. Kerroksellisuus ja leikkisyys luonnehtivat hänen taidettaan. Inka Bell on uudistanut ja jatkanut merkittävän suomalaisen konstruktivismin perinnettä raikkaalla tavalla.

Inka Bell on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta taidegrafiikan osastolta vuonna 2021. Viime vuosien yksityisnäyttelyitä ovat: Galleria G (2024), Forum Box, Helsinki (2023), Bricks Gallery, Kööpenhamina (2022), Porvoon taidehalli (2022) ja HAM-galleria, Helsinki (2020). Kesällä 2024 hän oli mukana Taidekeskus Purnun Havainto-näyttelyssä.

Yhdeksän William Thuring -nimikkopalkintoa jaettiin seuraaville kuvataiteilijoille:

  1. Ahlfors Liisa (s. 1985, Reisjärvi), Tampere / installaatio, ympäristötaide
  2. Aho Timo (s. 1980, Vantaa), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
  3. Apajalahti Sampo (s. 1980, Järvenpää), Helsinki / maalaus
  4. Hyrkkänen Anna (s. 1979, Tampere), Tampere / kuvanveisto, installaatio
  5. Marno Hanna (s. 1981, Helsinki), Siikainen / kuvanveisto, ympäristötaide
  6. Oikarinen Mari (s. 1981, Suomussalmi), Rovaniemi / kuvanveisto, tekstiilitaide
  7. Palojärvi Ida (s. 1981, Oulu), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
  8. Raitanen Tiina (s. 1983, Viitasaari), Helsinki / kuvanveisto
  9. Rusanen Jukka (s. 1980, Jyväskylä), Lahti / maalaus


Nuorten taiteilijoiden apurahat

Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6 000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 328 kpl, joista 1 kpl oli ryhmähakemus. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat. 

  1. Aitamurto Tuomas (s. 1999, Helsinki), Helsinki / maalaus, piirustus
  2. Alanko Onni (s. 1992, Helsinki), Helsinki / maalaus, installaatio
  3. Ang Siew Ching (s. 1989, Singapore), Espoo / video, grafiikka
  4. Arend Vera den (s. 1996, Hollanti), Kangasniemi / piirustus, video
  5. Buchmann Aime (s. 1991, Helsinki), Helsinki / mediataide
  6. Elagoz Samira (s. 1989, Helsinki), Berliini/Helsinki / video, performanssi
  7. Falaileh Mariam (s. 1990, Kuopio), Helsinki / keramiikka, kuvanveisto
  8. Hallenberg Meri (s. 1993, Helsinki), Helsinki / maalaus, kuvanveisto
  9. Hamada Natalie (s. 1994, Syyria), Espoo / grafiikka
  10. Hartikainen Arttu (s. 1988, Vantaa), Vantaa / maalaus, piirustus
  11. Hyttinen Annamaari (s. 1990, Sonkajärvi), Helsinki / maalaus
  12. Jokimies Maaria (s. 1992, Punkaharju), Helsinki / maalaus
  13. Julku Kirsi (s. 1993, Töysä), Tampere / maalaus
  14. Karjalainen Kiia (s. 1992, Espoo), Hyvinkää / installaatio, grafiikka
  15. Kemppi Salla (s. 1993, Kouvola), Turku / kuvanveisto, installaatio
  16. Koskinen Ville (s. 1990, Helsinki), Helsinki / mediataide, video
  17. Luukkala Emma (s. 1992, Alajärvi), Helsinki / maalaus, kuvanveisto
  18. Lähteenmäki Lauri (s. 1992, Helsinki), Helsinki / valokuva, installaatio
  19. Mette Matilda (s. 1997, Lahti), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
  20. Nissinen Elina (s. 1991, Kotka), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
  21. Nybacka Frans (s. 1993, Kangasala), Helsinki / maalaus, piirustus
  22. Pekkala Anna (s. 1989, Mänttä), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
  23. Pennanen Emilia (s. 1990, Vantaa), Helsinki / valokuva
  24. Ramberg Jerker (s. 1989, Helsinki), Turku / piirustus, maalaus
  25. Saarikoski Kristo (s. 1992, Tuusula), Helsinki / maalaus, freskot, installaatio
  26. Suikkanen Saimi (s. 1994, Imatra), Helsinki / maalaus
  27. Tanttu Vijaya Aurea (s. 1996, Helsinki), Helsinki / maalaus, piirustus
  28. Tuomisalo Mimma (s. 1994, Tampere), Helsinki / grafiikka, installaatio
  29. Valtonen Christine (s. 1992, Espoo), Helsinki / tekstiilitaide, maalaus
  30. Westerberg Arno (s. 1998, Helsinki), Helsinki / maalaus, kuvanveisto

Edvard Richter -palkinto taidekriitikko Timo Valjakalle

Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain yhden Edvard Richter -kirjallisuuspalkinnon ansiokkaasta, vuoden aikana julkaistusta kuvataidekirjasta tai -kirjoituksesta. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Vuonna 2024 palkinto myönnetään taidekriitikko ja tietokirjailija Timo Valjakalle (s. 1953, Helsinki) teoksesta Taiteen matkassa – Kirjoituksia taiteesta ja sen tekijöistä (Parvs, 2024). Valjakka kiinnostui kirjoittamisesta 1980-luvulla ja ryhtyi kirjoittamaan päätoimisesti 1990-luvulla. Kuvataiteilijan koulutuksen saanut Valjakka on toiminut Kuvataideakatemian tuntiopettajana, Siksi-lehden päätoimittajana, Helsingin Taidehallin johtajana, Suomen Lontoon-instituutin johtajana sekä vapaana kuraattorina. Hänet tunnetaan laajasti työstään Helsingin Sanomien vakituisena avustajana, jossa hän vaikuttaa edelleen.

Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta ja edistää sen harjoittamista ja harrastamista. Vuosittain jaettavista palkinnoista ja apurahoista päättää yhdistyksen hallitus lautakuntien ehdotusten pohjalta. Edellä mainittujen palkintojen lisäksi yhdistys jakoi Signe Tandelfelt -apurahoja kuvataidekriitikoille ja muille kuvataiteesta kirjoittaville.