Checkpoint Helsinki -esiselvitys julki
Taiteen alan toimijoista koostuva selvitystyöryhmä julkisti tänään esityksensä alun perin Guggenheim-museohankkeen vaihtoehtona esitetyn Checkpoint Helsingin toteuttamisesta. Selvitys pohjautuu suurilta osin kesäkuussa järjestettyyn avoimeen tapaamiseen, johon osallistui yli sata taiteen ja kulttuurin alan vaikuttajaa.
Selvityksen esittämän mallin mukaan luovuus sekä taiteen tekeminen ja näkyminen olisi osa Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa kansainvälisten kuraattorien ja eri taiteenalojen tekijöiden kutsumista työskentelemään Helsingissä. Kaupungin toivotaan myös tarjoavan uudenlaisia esitysmahdollisuuksia valmistuville töille, residenssimahdollisuuksia taiteilijoille sekä sijoittavan taidekokoelman kartuttamiseen. Checkpoint Helsinki toimisi yhdistyksen tai säätiön muodossa rakenteena edellä kuvatulle ja olisi tavoitteensa mukaan pysyvä taiteen tekemisen ja tuottamisen toimija, joka tuottaa kansainvälisesti merkittäviä nykytaideteoksia Helsingissä.
Toiminta aloitettaisiin omassa toimisto- ja projektitilassa, vaihtuvissa näyttelytiloissa, kaupunkitilassa ja yhteistyössä muiden instituutioiden kanssa, mutta pitkällä aikavälillä Checkpoint Helsinki tavoittelee omaa, uutta museorakennusta. Rakennus olisi mahdollisesti yhteinen Helsingin taidemuseon tai suunnitteilla olevien tanssintalon tai elokuvataiteen keskuksen kanssa.
Checkpoint Helsinki toimisi kevyenä, vaihtuvuuteen perustuvana organisaationa. Kevyt rakenne mahdollistaisi nopean reagoinnin taiteen kentän ja yhteiskunnan muutoksiin. Taiteellisen toiminnan linjauksista vastaisi kolmen kuraattorin yhteisö, joka toimisi korkeintaan neljän vuoden jaksoissa. Yhteisö voisi koostua yhtä lailla taiteilijoista, taidehistorioitsijoista, arkkitehdeistä, filosofeista tai tutkijoista.
Tarkoituksena on, että Checkpoint Helsinki aloittaa toimintansa yhdistyksenä tai säätiönä vuoden 2014 alusta. Sitä edeltää vuosina 2012–2013 pilottivaihe, jonka aikana muun muassa keskustellaan yhteistyöstä Helsingin juhlaviikkojen kanssa, luodaan toimintamalli teoskokoelman hoitamiseksi sekä järjestetään edelleen Open Space -metodilla avoimia keskusteluja taiteen- ja kulttuurikentän toimijoiden kanssa toimintamallin kehittämiseksi.
Ensimmäisenä toimintavuoden budjetiksi kaavaillaan 1,30 miljoonaa euroa, joista Helsingin kaupungin rahoitustarve olisi 750 000 euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön osuus 50 000 euroa. Kaupungin osuutta perustellaan sillä, että hankeen lähtökohtana on rakentaa ensisijaisesti Helsingin imagoa ja taide-elämää sekä kartuttaa kaupungille jäävää taidekokoelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus kohdennettaisiin erityisesti prosenttihankkeen ja muiden valtiollisten taidemuseoiden kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseen.
Checkpoint Helsingillä olisi myös pelkästään varainhankintaan keskittyvää henkilökuntaa. Yksityistä rahoitusta tulisi säätiöiltä, sponsoreilta ja kansainvälisistä rahoituslähteistä ja hankkeen omat tuotot koostuisivat pääasiassa lipputuloissa. Nämä kaksi yhdessä muodostaisivat 500 000 euron suuruisen osuuden.