Kommentti: Mitä suomalainen kuvataiteilija saisi Guggenheim Helsingiltä?

3.11.2016Kirjoittaja: Taiteilija-lehden päätoimittaja Miisa Pulkkinen

Helsinki vahvisti tänään, että se edistää edelleen Guggenheim Helsingin rakentamista. Valtio kertoi aiemmin syksyllä, että se ei rakennushankkeeseen lähde. Nyt museon rakentamisen maksajaksi lähtisivät kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö.

Tänään saatiin myös hieman uutta tietoa siitä, mitä Guggenheim Helsinki tarkoittaisi suomalaiselle kuvataiteelle. Tiedotteessa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen edellyttää, että uuteen museoon tulisi vapaan taiteen galleria.

Se on hieno ehdotus, joka toisi suomalaisille taiteilijoille mahdollisuuden saada teoksiaan esiin merkittävään museoon.

Tänään julkaistiin myös muistio, jossa hahmotellaan mahdollisesti rakennettavan museon toimintaa. Muistion laatineessa työryhmässä ovat istuneet mm. HAMin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja, hallitusneuvos Merja Leinonen ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen. Ministeriössä asiaa ovat valmistelleet myös kansliapäällikö Anita Lehikoinen sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustaja Matias Marttinen.

Mitä työryhmä ajattelee Guggenheimin antavan suomalaiselle kulttuurille? Hienoja asioita.

Mitä työryhmä ajattelee Guggenheimin antavan suomalaiselle kulttuurille? Hienoja asioita:

Guggenheim Helsinki -museohanke tukee taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Guggenheim Helsinki -museossa ihmisillä olisi mahdollisuus kokea modernin ja nykytaiteen kansainvälistä parhaimmistoa. Lisäksi museon tekemä yhteistyö muiden Guggenheim-museoiden sekä muun kansainvälisen museokentän kanssa loisi suomalaisille taiteilijoille lisää mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä areenoilla. Tämä tukee puolestaan taiteilijoiden työllistymistä ja suomalaisen nykytaiteen, designin ja arkkitehtuurin tunnettuuden rakentamista maailmalla.

Guggenheim Helsingistä on laadittu kymmeniä ellei satoja sivuja arvioita ja muistioita. Niitä ovat tehneet Solomon R. Guggenheim -säätiö itse (kahteen kertaan), Taloustutkimus ja Helsingin kaupunginkanslia, joka julkaisi arvionsa tänään. Taloustiedosta ei ole pulaa. Tiedämme, että Guggenheim Helsinki toisi kaupunkiin vuodessa 16 miljoonaa euroa turismituloja, koska matkailijoita tulisi kymmeniä tuhansia. Museo loisi suoraan yli sata työpaikkaa ja välillisesti lähes 400 työpaikkaa lisää. Verotulot olisivat miljoonia vuosittain.

Entä työllistävät vaikutukset ja tuotto-odotukset kuvataiteen kentällä? Niistä on nyt julkaistu lause, jonka mukaan hanke tukisi taiteilijoiden työllistymistä. Aika ympäripyöreästi kirjattu, kun taloudesta osataan kertoa sivukaupalla lukuja ja euromääriä.

Miten voimme arvioida Guggenheim Helsinkiä, jos emme tiedä, mitä museoon tulee näytteille? Pääsevätkö suomalaiset taiteilijat esille? Mitä siellä on seinillä?

Tänään julkaistiin myös Helsingin kaupunginkanslian arvio Guggenheim Helsingin talousvaikutuksista. Raportin viimeisen sivun viimeinen kappale kertoo, mitä kulttuurialalla ajatellaan Guggenheim Helsingistä: ”Useat haastatellut kulttuuritoimijat toivovat laajempaa keskustelua Guggenheim Helsingin tavoitteista, museon konseptista ja taiteen sisällöstä. Keskustelun on koettu painottuneen arkkitehtuuriin ja matkailuun, eikä Guggenheimin toiminnan sisältöjä ole heidän mukaansa riittävästi tuotu keskusteluun.”

Itse osallistuin 2014 tilaisuuteen, jossa Guggenheimin edustajat halusivat kuulla suomalaisen kulttuurialan näkemyksiä tulevan museon museopedagogiikasta. Hienoa, että kysyttiin. Yhdysvalloista esiteltiin hienoja esimerkkejä ja suomalaista yleisötyötäkin muistettiin kehua. Lopputulema kuitenkin oli omasta mielestäni sama kuin tänään julkaistussa raportissa: Miten voimme arvioida Guggenheim Helsinkiä, jos emme tiedä, mitä museoon tulee näytteille?  Pääsevätkö suomalaiset taiteilijat esille? Mitä siellä on seinillä?

Tätä keskustelua käydään aivan muilla kuin taiteen ja kulttuurin ehdoilla.

Tänään saimme muutamien tiedonmurusten verran lisää tietoa siitä, mitä hyötyä Guggenheim Helsingistä olisi suomalaiselle kuvataiteelle ja -taiteilijoille. Voiko niiden perusteella päätellä, miten suomalaisten taiteilijoiden työllistyminen kohenisi tai miten taiteilijat voisivat paremmin menestyä kansainvälisillä areenoilla? Ei voi, koska mitään tavoitteita tai arvioita asiasta ei esitetty.

Tulemmeko saamaan mielipiteemme muodostamiseksi tietoa näistä asioista? Tuskin. Tätä keskustelua käydään aivan muilla kuin taiteen ja kulttuurin ehdoilla.