Sivistysvaliokunta esittää ensi vuoden budjettiin määrärahaa näyttelypalkkiokokeilun jatkamista ja laajentamista varten

30.10.2017Kirjoittaja: Anna Salonen

Sivistysvaliokunta on antanut lausunnon valtion vuoden 2018 talousarviosta valtiovarainvaliokunnalle. Lausunnossa esitetään, että valtiovarainvaliokunnan tulee varmistaa riittävä määräraha opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseksi ja laajentamiseksi. Näyttelypalkkiojärjestelmä halutaan kehittää osaksi kuvataiteilijoiden toimeentuloa.

Näyttelypalkkio:

Näyttelypalkkiota kehitetään osaksi kuvataiteilijoiden toimeentulon kokonaisuutta

Näyttelypalkkion perusteena on taiteilijalle näyttelyssä esillä olevien teosten valmistamiseen, näyttelyyn osallistumiseen ja sen yhteydessä tehtävään työhön liittyvän työpanoksen korvaaminen.

Suomessa ei ole puitesopimusta näyttelystä maksettavista korvauksista tai kuluista.

Näyttelypalkkio ei ole sama asia kuin näyttelykorvaus. Näyttelykorvaus on tekijänoikeuslain 2 §:n yksinoikeuden piirissä oleva korvaus teoksen julkisesta näyttämisestä.

Esityksessä sivistysvaliokunta kannattaa näyttelypalkkioon liittyvän avustuskokeilun jatkamista. Valiokunta korostaa, että on tärkeää poistaa asenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat sen, ettei taiteilijoiden työpanosta huomioida tasavertaisesti muiden näyttelyn järjestäjäosapuolten kanssa. Näyttelypalkkioon liittyvissä avustushakumenettelyissä taiteilijan, jonka teoksia on tarkoitus näyttelyissä esittää, tulisi olla jollain tavoin osapuolena avustuspäätöksessä.

Sivistysvaliokunta pitää myös tärkeänä, että näyttelypalkkioon koskevassa jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös näyttelyn saama muu julkinen tuki. Tukiin liittyvillä ehdoilla voitaisiin edistää näyttelypalkkioiden maksamista. Valiokunnan mukaan maksetut näyttelypalkkiot ja -korvaukset tulisi tilastoida selkeästi, jotta asian jatkovalmistelussa vallitsisi yhteisymmärrys korvaustasoista ja sovelletuista korvausperiaatteista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi kesällä 2017 hakuun 250 000 euron määrärahan, jolla ammatilliset ja päätoimisesti hoidetut museot, joilla on säännöllistä näyttelytoimintaa, voivat kattaa taiteilijoille näyttelyn järjestämisen yhteydessä maksettavia näyttelypalkkioita. Hakemuksia tuli 23 kappaletta ja niillä haettiin yhteensä 127 075 euroa avustuksia.

Avustus oli rajattu taiteilijoille maksettaviin palkkioihin. Sitä ei kuulu käyttää näyttelykorvausmaksuun eikä matka tai kuljetuskustannusten tai teosten valmistamisesta aiheutuneiden materiaalikustannusten korvaamiseen. Ehtona avustuksille oli, että avustuksia hakevan tahon on tehtävä kirjallinen sopimus taiteilijan kanssa näyttelyyn osallistumisesta ja näyttelypalkkion maksamisesta.

Sivistysvaliokunta painottaa, että avustuskokeilun jatkoa varten tulee selvittää syitä, miksi ensimmäiseen avustushakuun tuli niin vähän hakemuksia. Valiokunta ehdottaa, että jatkossa hakuun liittyvää tiedotusta on syytä tehostaa. Lisäksi haun ajoituksessa tulee huomioida museoiden ja muiden hakijoiden suunnittelu- ja budjetointiprosessit.

Kesällä 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi hakuun myös toisen määrärahan, joka perustui OKM:n taidenäyttelyiden järjestämiseen liittyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä tarkastelleen työryhmän ehdotuksiin. Kyseisen määrärahan tarkoituksena oli parantaa visuaalisen taiteen välittäjäportaan liiketoimintaosaamista ja sitä kautta taiteen myyntiä ja taiteilijoiden tulonmuodostusta. OKM vastaanotti 45 hakemusta, joilla haettiin 1,7 miljoonaa euroa. Määrärahaa on jaossa noin 230 000 euroa. Avustuspäätökset tehdään syksyn 2017 kuluessa.

Sivistysvaliokunta ilmaisee esityksessä myös huolensa taiteen ja kulttuurin rahoituksen siirtymisestä kasvavassa määrin veikkausvoittovarojen rahoituksen piiriin. Taiteen ja kulttuurin ensi vuoden talousarvioon esitetään 456,6 miljoonaa euroa, josta 244,3 miljoonaa euroa rahoitettaisiin rahapelitoiminnan voittovaroista. Näin ollen veikkausvoittovarojen osuus kasvaisi 10,7 miljoonalla eurolla verrattuna tähän vuoteen. Valiokunta huomauttaa, että taiteen ja kulttuuriin suunnatun rahoituksen on tärkeää olla vakaata, jotta alan eri toimijat voisivat tehdä suunnitelmia pitkällä tähtäimellä. Rahapelitoiminnan tuottoihin sidottu rahoitus koetaan valiokunnassa rahoitustason jatkuvuuden kannalta epävarmuustekijänä.

Valiokunta pitää tärkeänä taiteilijan näyttelyiden järjestämiseen liittyvän työpanoksen huomioimista tasavertaisesti muiden järjestäjäosapuolten kanssa. Valiokunta näkee monien asiaan liittyvien esteiden perustuvan ennemminkin asenteisiin kuin taloudelliseen tai lainsäädännölliseen esteeseen. Sivistysvaliokunta kokee esteiden poistamisen tärkeäksi.