Taiteilijaseurat ovat alueensa äänitorvia, joita kunnan kannattaa kuunnella
Kuntavaalien alla Taiteilija-lehdessä julkaistaan sarja kolumneja taiteen ja kulttuurin ammattilaisilta. Tällä kertaa vuorossa on Joensuun Taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Tuija Hirvonen-Puhakka ja tuottaja Heikki Pieviläinen, jotka kirjoittavat taiteilijajärjestöjen merkityksestä kunnille.
Pienistä puroista…ja niin edelleen, kuuluu vanha sananlasku. Taide- ja kulttuuritoimintaa pyöritetään pienillä rahoilla ympäri Suomea. Kaupunkien ja kuntien kulttuuritarjonnassa suuri painoarvo on kolmannen sektorin toimijoilla, kuten kuvataidejärjestöillä, jotka mahdollistavat ammattimaista kulttuuritoimintaa kuntiin. Taiteilijaseurojen toiminta kattaa koko Suomen. Ne ylläpitävät ja järjestävät näyttely-, koulutus-, kurssi- ja taidelainaamotoimintaa, työllistävät ammattilaisia sekä toimivat alueensa aktiivisena kulttuurikentän äänenä. Taiteilijaseurat mahdollistavat elämyksiä, kokemuksia ja hyvinvointia sekä elävää taidetoimintaa alueellaan kaikille kuntalaisille. Ja mikä tärkeintä, taide syntyy, elää ja hengittää kohtaamisista, joita taiteilijaseurat tarjoavat tapahtumillaan ja näyttelyillään.
Kuntavaalien lähestyessä on ensiarvoisen tärkeää, että alueellisten taiteilijaseurojen työ on turvattu myös vastaisuudessa.
Kuntavaalien lähestyessä on ensiarvoisen tärkeää, että alueellisten taiteilijaseurojen työ on turvattu myös vastaisuudessa. Tällä mahdollistetaan alueellinen taidetoiminta, joka lisää hyvinvointia kaikille. Ammattimainen visuaalisen taiteen kenttä ei voi toimia enää vapaaehtoisvoimin, vaan työstä on saatava asianmukainen palkka. Vapaaehtoisvoimin tehtävällä toiminnalla on oma tärkeä sijansa yhteiskunnassa, mutta sillä ei voi kattaa tai korvata kuntien ja kaupunkien lakisääteistä taide- ja kulttuuritoimintaa. Taiteen ammattilaisten työstä tulee myös maksaa. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista puhutaan, puhutaan ja puhutaan. Nyt on tekojen ja lunastusten aika.
Taiteella on tieteen rinnalla perustuslaissa annettu vapaus. Lisäksi meillä on uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Taiteella on vapaus olla vastikkeetta taidetta, ilman kaupallista päämäärää. Pohjois-Karjalassa on lähdetty taiteen edistämisessä vihdoinkin kunnolla liikkeelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tekemässä hyvinvointistrategiaa, johon kuuluu kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jossa taiteen asemaa ja merkitystä tuodaan esille. Joensuun kaupunki laatii kulttuuriohjelmaa, jossa huomioidaan taiteen ja tekijöiden asemaa. Taiteilijaseurojen yhteisessä kuntavaalikampanjassa tuodaan esille alueellista toimintaa ja merkitystä, sillä kuvataide ja kulttuuri luo veto-, pito- ja lumovoimaa alueelle. Taide ja kulttuuritoiminta vahvistaa kunnan taloutta ja edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi kuvataide on myös laajasti rakastettua ja harrastettua.
Joensuun Taiteilijaseura pyrkii edistämään taiteilijajäsentensä asemaa ja osoittamaan visuaalisen taiteen merkityksen yhteiskunnassa. Tämän saavuttamiseksi näemme, että taiteilijaseurojen tulee verkostoitua alueellaan kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Joensuussa seuran edustajia on mukana eri toimikunnissa, ryhmissä ja lautakunnissa. Näissä verkostoissa olemme tuoneet taidetoiminnalle näkyvyyttä ja painoarvoa. Taiteilijaseura on mukana kehittämässä niin alueellista työllisyyttä, julkisia prosenttitaideteoksia kuin koulutusyhteistyötä. Alueellisena toimijana olemme tärkeä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllistäjä. Viimeisen vuoden aikana olemme aloittaneet yhteistyön alueen eri kulttuurilaitosten välillä ja onnistuneet nostamaan kaupungin toiminta-avustusta. Sen avulla olemme voineet laskea Taidekeskus Ahjon näyttelyvuokrahintoja.
Ammattimainen visuaalisen taiteen kenttä ei voi toimia enää vapaaehtoisvoimin, vaan työstä on saatava asianmukainen palkka.
Maakunnan taiteilijoiden arjen, taiteen tekemisen edellytysten ja työllistymisen vahvistamisessa erilaisten projektien kautta on jo onnistuttu. Tänä kesänä aloitetaan esimerkiksi kaupunkitaiteilijakokeilu, jonka toivotaan tulevaisuudessa olevan kaupungissa pysyvä tehtävä. Uusien toimintamallien juurruttaminen vie aikaa, mutta yhteistyö Joensuun kaupungin kanssa on sujuvaa.
Pidetään huolta alueemme kulttuuritarjonnasta ja kulttuurin ammattilaisista myös tulevaisuudessa!
Tuija Hirvonen-Puhakka, puheenjohtaja
Heikki Pieviläinen, tuottaja
Joensuun Taidelainaamo täyttää 50 vuotta
Joensuun Taidelainaamo täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Samalla koko taidelainaamotoiminta Suomessa täyttää 50 vuotta, sillä Suomen ensimmäinen taidelainaamo perustettiin Joensuuhun vuonna 1971.
Taidelainaamotoiminnan aloittamisen lähtökohtana oli taiteen tunnetuksi tekeminen laajemmalle yleisölle ja helpottaa taiteen ja yleisön kontaktia. Taidelainaamotoiminnalla joensuulaisten tasa-arvoisuus lisääntyi; kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus saada taidetta kotiinsa kohtuullisin taloudellisin panostuksin. Lainaamo auttoi myös nuoria taiteilijoita pääsemään esille.
Joensuun Taiteilijaseura ry on kehittänyt taidelainaamotoimintaansa aktiivisesti nyt neljän vuoden ajan ja tuloksia on nähtävillä. Uusi, valoisa ja saavutettava taidelainaamotila sijaitsee Taidekeskus Ahjossa, taidekorttelissa yhdessä myös Joensuun Taidemuseo ONNIn kanssa. Taidemuseon kokoelmat ja vaihtuvat nykytaiteen näyttelyt, Taidekeskus Ahjon monipuolinen toiminta näyttelyineen, tapahtumineen ja alueen nykytaiteilijoiden teokset ovat kattavasti esillä taidelainaamossa. Suomen vanhimman taidelainaamon juhlaan voi osallistua ostamalla tai lainaamalla teoksen Joensuun Taidelainaamosta tai muista maan lukuisista taidelainaamoista.
Joensuun Taiteilijaseura ry on Suomen viidenneksi suurin ammattikuvataiteilijoiden seura, joka toimii Itä-Suomen alueella, pääpisteenään maakuntakeskus Joensuu. Yhdistys on 76-vuotias ”kulttuuriaktiivi”. Taiteilijaseura ylläpitää ja järjestää taidenäyttely- ja kulttuuritarjontaa Taidekeskus Ahjossa, Joensuun Taidelainaamossa ja Joensuun Grafiikanpajalla. Seuran muita näyttelytiloja ovat lisäksi Joensuussa pääkirjaston Seinä-galleria, kaupunginteatterin Lämpiö-tilat sekä Sokos-tavaratalon Ikkuna-galleria. Tänä vuonna Joensuun Taidelainaamo ja samalla koko Suomen taidelainaamotoiminta täyttävät 50 vuotta ja sitä juhlistetaan eri tavoin.