Erkka Nissinen Venetsiassa: Suomessa olen ollut taidemaailman ulkopuolinen

22.5.2017Kirjoittaja: Miisa Pulkkinen

Erkka Nissinen (vasemmalla), kuraattori Xander Karskens ja Nathaniel Mellors Venetsiassa. Kuva: Frame Contemporary Art Finland.

Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives oli taidemaailman huomion keskipisteessä jo ennen kuin Venetsian biennaali ehti avautua medialle ja ammattiyleisölle. Biennaalin ensi päivinä huomio vain kasvoi. Taiteilija-lehti tapasi Venetsiassa Erkka Nissisen, joka kokee päässeensä vasta nyt sisään suomalaiseen taidemaailmaan.

Financial Timesin How To Spend It -julkaisu nosti Suomen paviljongin yhdeksi tämän Venetsian biennaalin parhaista jo ennen ennakkokatselmuksen avautumista. Suitsutus vain kiihtyi biennaalin ensimmäisinä päivinä, kun muiden muassa taidemediat Frieze ja artnet nimesivät Suomen paviljongin yhdeksi alkaneen biennaalin must-see -kohteista.

Kaiken huomion keskellä kuvataiteilija Erkka Nissinen suhtautuu tilanteeseen tyynesti.

”Vaikuttaa oikein positiiviselta, mutta toisaalta, jos joku ei tykkää, niin eiväthän ne tule sitä sanomaan.”

Nöyrää puhetta juhlitulta taiteilijalta. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että Nissinen on nimenomaisesti humoristi.

Suomi Venetsian biennaalissa

Venetsian 57. biennaali avautui yleisölle 13.5. ja se on auki 26.11.2017 saakka.

Suomea edustaa Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin installaatio The Aalto Natives.

Teos nähdään seuraavaksi Amsterdamin Cobra-museossa ja Kiasmassa 2018.

Suomen paviljongista vastaa Frame Contemporary Art Finland, joka järjesti tämän vuoden teoksesta avoimen haun talvella 2016.

Yhteistyö Mellorsin kanssa oli Nissisen mukaan helppoa, sillä taiteilijat huvittuvat samoista asioista.Suomea edustaa Venetsiassa taiteilijakaksikko, joista Erkka Nissinen on asunut jo pitkään ulkomailla, ja Nathaniel Mellors on Los Angelesissa asuva britti. Jyväskylässä syntynyt Nissinen on opiskellut Lontoossa The Slade School of Fine Artsissa, ja hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2001. Nykyään Nissinen asuu New Yorkissa. Venetsian biennaalin kumppaninsa, Nathaniel Mellorsin ja kuraattori Xander Karskensin hän tapasi Amsterdamissa, missä hän työskenteli Rijkskademie van Beeldende Kunsten -residenssissä 2007-2008. Nissinen ja Mellors ovat  aiemmin esiintyneet yhteisessä näyttelyssä Rotterdamin Museum Boijmans van Beuningenissa, mutta The Aalto Natives on heidän ensimmäinen yhteinen teoksensa.

”Me työskennellään komedian parissa ja meillä on hyvin saman tyyppinen maku komedian suhteen. Kaikki meidän teokset ovat komediallisia, ja senkin takia oli aika luonnollista tehdä yhteisteos. Me myöskin molemmat teemme narratiivisia teoksia.”

Kansallisuus on koomista

Erkka Nissinen ja Nathaniel Mellors: The Aalto Natives, installaationäkymä. Kuva Ugo Carmeni.

Huvittuneisuus oli lähtökohta myös The Aalto Nativesille. Frame haki viime vuonna avoimessa näyttelyhankehaussa Venetsian biennaaliiin teosta, joka käsittelee itsenäisyyttä ja sen muotoutumista eri riippuvuussuhteissa. Keskeistä tehtävänannossa oli poissulkemisen logiikka, joka kuuluu kansallisidentiteetin rakentamiseen. Tämä sopi Nissiselle ja Mellorsille loistavasti.

”Tehtävänannossa ja kansallisuuden ajatuksessa oli jo jotain komediallista. Esimerkiksi tällaiset isot biennaalit käsittelee kansallisuutta ja näitä samoja aiheita, mutta ne tekee sen aika ryppyotsaisesti ja vakavasti.”

Tyylilaji oli siis alusta pitäen komedia, ja taiteilijat alkoivat luonnostella helposti lähestyttävää ja suoraa teosta. Sellainen The Aalto Nativesista toden totta tulikin. Installaatioon kuuluu lähes tunnin mittainen videoteos ja kaksi liikkuvaa robottia: munanmuotoinen jumalhahmo Geb ja sen poika, pahvilaatikkopäinen Atum. Tarinassa Atum palaa 35 miljoonan vuoden jälkeen Suomeen katsomaan, millaiseksi asukkaat ovat maansa muuttaneet. Video herkuttelee suomalaisuuden kliseillä, ja huumori on ronskia. Nukkehahmoiset suomalaiset sekoilevat, veri lentää ja kivekset vilkkuvat.

The Aalto Nativesin Suomi on koko maailman vertauskuva

Suomessa kiehuu tai vähintäänkin velloo parhaillaan keskustelu kansallisesta taiteesta. Uusi kulttuuriministeri Sampo Terho on itse nostanut aiheen esiin, joskin huomattavasti maltillisemmin kuin perussuomalaisten provosoivassa eduskuntavaaliohjelmassa 2011. Väistämättä tulee mieleen kysyä, kommentoiko The Aalto Natives kotimaan ajankohtaista kulttuurikeskustelua?

”Eihän tämä teos käsittele Suomea paikallisesti, vaan se käyttää Suomea esimerkkinä. Teos käyttää hyväksi Suomi-kliseitä”, vastaa Nissinen.

Suomen sijaan teos kommentoi hänen mukaansa koko maailmaa ja sen tilaa. Maailmanpoliittinen tilanne muuttui huomattavasti vuoden aikana, kun Nissinen ja Mellors työskentelivät teoksensa parissa. Suomi ei tässä kehityksessä ole missään erityisasemassa esimerkiksi maahanmuuttokeskustelun suhteen, vaan Nissinen näkee koko maailman tällä hetkellä polarisoituneena.

”Kaikki mitä on tapahtunut Trumpin ja Brexitin myötä, ja tämä poliittinen tilanne jotenkin kääntyikin peilaamaan tätä teosta sen aikana kun ollaan tehty tätä. Siitä on tullut ehkä jopa ajankohtaisempi tänä aikana.”

Suomen tapahtumia ja somekeskusteluita Nissinen seuraa New Yorkista käsin harvakseltaan, lähinnä kotimaisten uutismedioiden kautta. Perussuomalaisesta kulttuuriministeristä hänellä ei erityistä näkemystä, mutta taiteen kultakauden korostaminen huvittaa:

”Kuulostaa komedialta.”

 

Komediassa on vähemmän kilpailua

Venetsian biennaalia on kutsuttu kuvataiteen olympialaisiksi. Siinä tapauksessa Erkka Nissinen on nyt juhlittu voittaja, jolta odotetaan vahvoja suorituksia myös tulevaisuudessa.  Sen hän kokee itsekin, vaikka kertoo päässeensä osaksi suomalaista taidemaailmaa vasta nyt. Nissisen teoksia onkin nähty Suomessa harvakseltaan, viimeksi kaksi vuotta sitten Sorbus-galleriassa, Jyväskylän taidemuseossa ja 7. Turun biennaalissa.

”En juuri toimi Suomessa, enkä ole asunut Suomessa pysyvästi pitkään aikaan. Olen ollut aika ulkopuolinen Suomen taidemaailmaan. Tämän teoksen myötä kun on päässyt edustamaan Suomea, niin on päässyt siihen sisään eri tavalla.”

The Aalto Natives oli Nissiselle poikkeuksellinen teos jo pitkän kestonsa ja työläytensä vuoksi. Yhteistyö Mellorsin kanssa sujui niin hyvin, että taiteilijat kaavailevat jo jatkoa. Siinä heillä on Nissisen mielestä vahva valtti: huumori.

”Komedia ei välttämättä ole taiteessa kauhean suosittua. Me ollaan hyvässä paikassa siinä mielessä, että siinä on vähemmän kilpailua. Se on tavallaan myös sääli”, toteaa Nissinen, ilmeisen vakavissaan.

Lue myös:

Mika Taanilan kollaasit saivat näyttelypaikan taidemaailman huipulta

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone