Taiteilija-lehti haastatteli eduskuntavaaliehdokkaita puolueiden kulttuurilupauksista

Taiteilija-lehden vaalikatsauksessa syvennytään puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin ja kulttuuripoliittiseen työhön. Puolueiden linjauksia ja vaaliohjelmia kommentoivat ehdokkaat Silja Borgarsdóttir Sandelin (RKP), Eeva-Johanna Eloranta (SDP), Sari Essayah (KD), Hilkka Kemppi (Kesk.), Marko Kilpi (Kok.), Pia Lohikoski (Vas.), Iiris Suomela (Vihr.) sekä Sakari Puisto (PS).

Puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa korostui korona-ajan jälkeinen kulttuurialan elvyttäminen sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen. RKP, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat vaaliohjelmissaan kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin valtion budjetista. Ohjelmien laajuus kulttuurin ja taiteen näkökulmasta vaihtelivat ja laajimmin aihetta käsittelivät Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto.

Eduskuntavaaliohjelmiin tutustumisen lisäksi kysyimme ehdokkailta: 

1. Kerro lyhyesti puolueesi kulttuuripoliittisesta työstä ja mitä puolueesi on tehnyt kuvataidealan vahvistamiseksi?
2. Mitä puolueenne tekee kuvataiteen rahoituskuopan korjaamiseksi?
3. Mitä kuvataidealan hallitusohjelmatavoitetta pidät kaikkein tärkeimpänä?
4. Kannattaako puolueesi näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin?

Marko Kilpi, Kansallinen Kokoomus:
”Kokoomus on ajanut taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista, jotta järjestelmä tunnistaisi paremmin taiteilijoiden tulonmuodostumisen”

Kokoomus mainitsee kulttuurin eduskuntavaaliohjelmansa kohdassa ”Suomalaiset innovaatiot ja osaaminen. Nyt on niiden aika.” sekä ”Laitamme julkiset menot tärkeysjärjestykseen”. Puolue haluaa vahvistaa kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä, kehittää kulttuurin vientiä ja kulttuurimatkailua sekä vahvistaa kulttuurialaa koronapandemian jälkeen. Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että talouden tasapainottamisessa säästöjä koulutus- ja kulttuurimenoista vältetään. 
 
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Marko Kilpi kertoo puolueen kulttuuripoliittisesta työstä seuraavaa:

“Kokoomus on ajanut taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista, jotta järjestelmä tunnistaisi paremmin taiteilijoiden tulonmuodostumisen. Olen tehnyt itsekin viime kauden aikana useita toimenpiteitä asian tiimoilta.”

Kilven mukaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee käynnistää laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena tulee olla, että lainsäädännön selkeys ja ymmärrettävyys vahvistuisi huolehtien eri perusoikeuksien tasapainosta. Lisäksi Kokoomus on ollut ajamassa näyttelypalkkiomallin vakinaistamista.

Kuvataiteen rahoituskuopan korjaamiseksi Kokoomus ehdottaa taiteen rahoituksen nostamista 1% valtion budjetista, ja samalla tulee tarkastella kuvataiteen rahoitusta kokonaisuudessa.

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista Kilpi pitää kaikkein tärkeimpänä kohtaa “Suomalaista taidetta on vietävä enemmän maailmalle”. Toisena hän haluaa nostaa esiin taiteilijaeläkkeiden määrän nostamisen, jonka eteen Kilpi on tällä vaalikaudella tehnyt töitä mm. useiden kirjallisten kysymysten ja talousarvioaloitteiden muodossa.  

Kilpi on tehnyt näyttelypalkkiomallin puolesta kirjallisen kysymyksen jo vuonna 2019 ja Kokoomus on ollut ajamassa Suomeen näyttelypalkkiojärjestelmään käyttöönottoa. Puolue suhtautuu positiivisesti myös sen laajentamiseen. 

Tutustu Kokoomuksen vaaliohjelmaan täällä.

Sakari Puisto, Perussuomalaiset:  
“Lisääntyvä kulttuurivienti vahvistaa maamme ja taiteilijoidemme tunnettavuutta ja siten myös kulttuurintuotannon perustaa.”

Perussuomalaiset ei mainitse kulttuuria vaaliohjelmassaan. He esittävät kuitenkin Yleisradion rahoitukseen 25 prosentin leikkausta. 

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Sakari Puisto kertoo, että puolue vastasi keväällä 2019 hallitustunnusteluissa kulttuurin edistämisen osalta seuraavasti: 

”Erityisesti matalan kynnyksen kulttuuripalvelut ja osallistuminen tukevat ihmisen elinikäistä oppimista ja antavat monenlaisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Suomalaisen kulttuurin tulee olla läsnä myös koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa. Myös alueellisen taide- ja kulttuuripalvelujen kehitystyön jatkuvuus tulee taata maanlaajuisesti.” 

Puolueen Kulttuuripoliittisessa ohjelmassa on kirjattu, että kulttuuriharrastukset tuovat elämään mielekkyyttä. Perussuomalaiset tukee lasten kulttuurikasvatusta esimerkiksi kouluyhteistyön kautta. Puisto nostaa esiin myös puolueensa kannanotot uusien teknologioiden mahdollisuuksista kuvataidealalla.

Puisto tunnistaa kuvataiteilijoiden heikon aseman ja että se tulisi nostaa yhdenvertaisempaan asemaan muiden taiteenalojen kanssa. Lisäksi hän haluaisi uudistaa itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa. 

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista Puisto pitää tärkeimpänä suomalaisen taiteen viemisen maailmalle:

“Lisääntyvä kulttuurivienti vahvistaa maamme ja taiteilijoidemme tunnettavuutta ja siten myös kulttuurintuotannon perustaa.” 

Puiston mukaan Perussuomalaiset kannattavat myös näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin. 

Tutustu Perussuomalaisten puolueohjelmiin täällä.

Hilkka Kemppi, Suomen Keskusta:
“Olen johtanut Keskustan sivistyspoliittisen ohjelman valmistelua ja yhtenä kärkenä ohjelmassamme on taiteilijoiden toimeentulon vahvistaminen.”

Keskusta ehdottaa vaaliohjelmassaan vahvaa tukea kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle Veikkauksen tuloutuksen muutosten jälkeen. Puolue korostaa kulttuurin valtakunnallista saavutettavuutta ja haluaa siksi edistää kiertuetoimintaa. Erikseen ohjelmassa mainitaan kansallisten toimijoiden, kuten Kansallisteatterin, -baletin ja -oopperan kiertuetoiminnan vahvistaminen. Lisäksi Keskusta haluaa vahvistaa kirjastopalveluita, lukutaitoa sekä suomen kielen asemaa.

Keskustan eduskuntavaaliehdokas Hilkka Kemppi kommentoi puolueen kulttuuripoliittista työtä ja toimia kuvataidealan vahvistamiseksi seuraavasti:   

“Olen johtanut Keskustan sivistyspoliittisen ohjelman valmistelua ja yhtenä kärkenä ohjelmassamme on taiteilijoiden toimeentulon vahvistaminen. Tällä vaalikaudella olemme vieneet keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministerin johdolla läpi muun muassa VOS-uudistuksen, näyttelypalkkiomallin ja lainauskorvauksen. Näistä saavutuksista olen todella ylpeä ja haluan jatkaa näiden mallien kehittämistä.” 

Kemppi kertoo, että uutta kulttuurirahastoa säätiöiden ja valtion yhteistyönä ollaan toteuttamassa.

Keskustan sivistyspoliittisessa ohjelmassa esitetään kotitalousvähennyksen laajentamista, jolloin “kotijuhlien” taiteilijoille maksettu palkkio voidaan vähentää verotuksessa. Puolue haluaisi lisätä kulttuuriseteleiden hyödyntämistä sote-palveluissa esimerkiksi organisaatiotaiteilijoiden keinoin ja aktivoida eri ikäisiä kulttuurin kuluttajia kulttuurilähetteiden ja -seteleiden avulla.

Kemppi kannattaa myös sosiaaliturvan uudistamista siten, että taiteilijat huomioitaisiin omana ryhmänään. 

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista Kemppi pitää tärkeimpänä kuvataiteen toimeentuloon ja rahoitukseen liittyviä kirjauksia.
 
Kempin mukaan Keskusta kannattaa näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin. 

Tutustu Keskustan vaaliohjelmaan täällä.

Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit: 
“Näyttelypalkkiomalli olisi perusteltua ulottaa käytännöksi aina silloin, kun näyttelyn tavoitteena ei ole teosten myynti.”

Kristillisdemokraatit mainitsee eduskuntavaaliohjelmassaan kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön kuuluvan jokaiselle niin tekijänä kuin kokijana. Puolue mainitsee kulttuurin luovan taloudellista ja henkistä kasvua. 

Vaaliohjelmassa korostuu lasten ja nuorten perusopetus, harrastustoiminta sekä suomalaisen kirjastojärjestelmän tukeminen. Kristillisdemokraatit haluaa varmistaa kulttuurin, liikunnan sekä järjestötoiminnan budjettirahoituksen tason myös sen jälkeen, kun rahapelituottoihin sitoutuminen lakkaa. Lisäksi puolue haluaa pitää kiinni taiteen perusopetuksen resursseista ja kehittää koko Suomen kattavia kulttuurilähetemalleja. Kristillisdemokraatit haluaa selvittää lahjoitusvähennysten ja verokannustimien hyödyntämisen mahdollisuutta kulttuurin edistämisessä. 

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas Sari Essayah kertoo puolueen uudistaneen kulttuuripoliittisen ohjelmansa vuonna 2021. Essayahin mukaan ohjelmassa käsitellään kulttuuria laajasti ja monipuolisesti, sivuten myös kuvataidealaa. 

Essayah kertoo, että Kristillisdemokraatit haluaa kasvattaa kuvataiteen rahoitusosuutta. 

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista tärkeimpänä Essayah pitää kohtaa 4. Viedään suomalaista taidetta maailmalle ja kohtaa 7. Parannetaan itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa. 

“Taiteilijoiden, kuten kaikkien muidenkin yrittäjän ja palkkatyöläisen väliin putoavien heikko asema kävi viimeistään korona-aikana hyvin ilmi. KD:n esittämä sosiaaliturvauudistus (kannustava perusturva) on vastaus monien kulttuurialan freelancereiden, apurahalla työskentelevien ja muutoin itsensä työllistäjien kokemaan sosiaaliturvaloukkuun.” 

Kristillisdemokraattien kantaa näyttelypalkkiomallin laajentamisesta gallerioihin Essayah kommentoi seuraavasti: 

“Näyttelypalkkiomalli olisi perusteltua ulottaa käytännöksi aina silloin, kun näyttelyn tavoitteena ei ole teosten myynti. Täysin itsenäisiä toimijoita, jotka eivät toimi valtion rahoituksella, ei tulisi tähän velvoittaa, mutta suositus olisi hyvä lähtökohta. Ja tietysti, jos kaupallinen galleria haluaa maksaa näyttelypalkkion, niin se on hyvä asia.”

Tutustu Kristillisdemokraattien vaaliohjelmaan täällä.

Silja Borgarsdóttir Sandelin, Suomen ruotsalainen kansanpuolue: 
“Kuvataide on tärkeä osa yhteiskuntaa, ja taiteilijat ansaitsevat parempaa toimeentuloa.”

RKP:n eduskuntavaaliohjelmassa on ”Elävä ja monipuolinen kulttuuri” -osuus, joka jakautuu kaksikielisyyden ja kulttuurialan edistämiseen. Ohjelmassa kulttuurialaa halutaan tukea koronavuosien jälkeen esimerkiksi kasvattamalla kulttuurialan osuutta valtion budjetista pitkällä aikavälillä. Puolue haluaisi parantaa kulttuurin saavutettavuutta, monimuotoisuutta ja kulttuuritarjonnan laajuutta sekä kulttuurilaitosten valmiuksia tarjota sisältöjä ja kulttuuritoimintaa eri kohderyhmille.

RKP haluaa, että uusien julkisten rakennusten budjetista varataan riittävä osuus taiteelle ja kulttuurille. Lisäksi vaaliohjelmassa nostetaan esiin freelancereiden sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön päivittäminen, yhdistysten toimintamahdollisuuksien edistäminen sekä byrokratian vähentäminen. Puolue mainitsee erikseen teatterien toimintaedellytysten turvaamisen sekä tasa-arvoisten ja yhtäläisten vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksien lisäämisen.

RKP:n eduskuntavaaliehdokas Silja Borgarsdóttir Sandelin kertoo kulttuurin ja taiteen olevan vahvasti esillä puolueen politiikassa. RKP tukee julkisen taiteen prosenttiperiaatetta. Puolue tekee myös läheistä yhteistyötä kuvataidesäätiö Pro Artibusin kanssa. 

Borgarsdóttir Sandelinin mukaan kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli yhteiskunnassa hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistajana sekä työpaikkojen luojana. Huolimatta tulevan hallituskauden haastavasta tilanteesta RKP haluaa nostaa kulttuurialan osuutta valtion budjetista pitkällä aikavälillä ja tehdä siitä jatkossa ennakoitavampaa ja pitkäjänteisempää. Puolue tukee kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotusta kulttuuripoliittisen selonteon laatimisesta. 

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista tärkeimpänä Borgarsdóttir Sandelin pitää taiteilijoiden mahdollisuutta elää taiteellaan: 

“Taiteilijoiden mahdollisuutta elää taiteella pitää parantaa. Kuvataide on tärkeä osa yhteiskuntaa, ja taiteilijat ansaitsevat parempaa toimeentuloa.” 

Borgarsdóttir Sandelinin mukaan RKP kannattaa näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin.

Tutustu RKP:n vaaliohjelmaan täällä.

Eeva-Johanna Eloranta, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue:  
“Tarvitsemme yhä kunnianhimoa taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten jälleenrakentamiseksi.”

SDP:n vaaliohjelman ”Kulttuuri lisää hyvinvointia” -osiossa painotetaan, että kulttuuri kuuluu jokaiselle paikkakuntaan, tulotasoon, fyysisiin ja henkisiin ominaisuuksiin tai kielitaitoon katsomatta. Puolueen näkökulmasta korona-ajan jälkeen luovia aloja ja kulttuuria on tuettava. SDP on myös sitoutunut nostamaan kulttuurin rahoituksen prosenttiin valtion budjetista. 

Eduskuntavaaliohjelmassa korostetaan tarvetta tarjota erilaisia mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria. Puolueen mukaan matalankynnyksen kokeilut ja taiteen perusopetus on molemmat säilytettävä osana kuntien ja muun kulttuuri- ja sivistyshallinnon kokonaisuutta. 

Vaaliohjelmassaan SDP mainitsee edistävänsä vapaata taidetta ja huolehtivansa kulttuuriperinnön siirtymisestä eteenpäin. Puolue listaa ohjelmaan myös kulttuurihyvinvoinnin, harrastusmahdollisuudet, alueellisesti kattavat palvelut, kulttuurin saavutettavuuden ja tilojen esteettömyyden sekä kulttuuriympäristöistä huolehtimisen.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas Eeva-Johanna Eloranta kertoo puolueen pitävän tärkeänä jokaisen oikeutta kulttuuriin ja että sitä tulee tukea päättäväisesti veikkausvoitto- tai verovaroin. SDP kannattaa kulttuurin rahoituksen nostamista prosenttiin valtion budjetista sekä julkisen taiteen prosenttiperiaatetta. Eloranta nostaa esiin myös kulttuuritoimijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamisen.

Eloranta kertoo, että kuluneella kaudella valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaoston kautta on SDP:n ehdotuksesta saatu läpi näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen. Lisäksi valtion taidehankintamäärärahoja lisättiin Kansallisgallerialle ja valtion taideteostoimikunnalle Elorannan esityksestä kolmena eri talousarviovuonna. 

SDP on sitoutunut kulttuuribudjetin nostamiseen yhteen prosenttiin, ja Elorannan mukaan kuvataide on tärkeää huomioida rahoituksessa.

“Tavoite ei ole helppo saavuttaa, mutta tulevina vuosina on luotava selkeä suunnitelma välietappeineen tavoitteeseen pääsemiseksi. Lisäksi tarvitsemme yhä kunnianhimoa taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten jälleenrakentamiseksi. Alat tarvitsevat tukea vielä pitkään pandemian helpottamisen jälkeen.”

Eloranta pitää kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista tärkeimpänä taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamisen yhteen prosenttiin valtion budjetista ensi hallituskaudella. Lisäksi hän korostaa, että taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti, jotta taiteen ammattilaisten työllistyminen, organisaatioiden toimintamahdollisuudet, kulttuurin alueellinen saavutettavuus ja taiteen moninaisuus voidaan turvata.

Eloranta kommentoi näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin seuraavasti: 

“Olen todella iloinen, että saimme valtionvarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaoston esityksen näyttelypalkkiomallin vakinaistamisesta läpi kuluneella hallituskaudella. Tämän vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä kirjasimme talousarviomietintöön, että mahdollisuutta näyttelypalkkiomallin laajentamiseen pienemmille toimijoille, kuten gallerioille tulee selvittää. Ajatus kuulostaa hyvin kannatettavalta, mutta odotetaan ensin tuon selvityksen tulos ja päätetään vasta sitten, niin kuin näyttelypalkkiomallinkin kanssa tehtiin.” 

Tutustu SDP:n vaaliohjelmaan täällä.

Pia Lohikoski, Vasemmistoliitto:  
”Kuvataiteen näyttelypalkkiomallin rahoitus tulee saada pysyväksi osaksi valtion ja kuntien kulttuuribudjetteja ja malli toteuttaa museoiden lisäksi myös taidegallerioissa.”

Vasemmistoliitto käsittelee kulttuuria ja taidetta eduskuntavaaliohjelmassaan laajasti. Puolue toivoo, että taiteen arvo sekä luovien alojen työllisyysvaikutukset tunnistettaisiin paremmin. Luovat alat tulisi nähdä vientialana ja elinkeinona. Vaaliohjelmassa korostetaan luovien alojen työllisyysmahdollisuuksien ja taiteen tekijöiden työllistymisen tukemista.  

Vasemmistoliitto kannattaa kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin ja haluaa edistää julkisen taiteen prosenttiperiaatetta sekä ympäristön kannalta kestävää taiteen tukemista. Lisäksi Vasemmistoliitto tavoittelee taiteen ja taideperustaisten menetelmien käytön edistämistä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Vaaliohjelman mukaan kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta tulisi vahvistaa eri kohderyhmille esimerkiksi osana kotouttamispalveluita ja perusopetusta. Kulttuuri pyritään sisällyttämään hallituksen keskeisiin ihmisten elämänlaatua parantaviin politiikkaohjelmiin, kuten ikäohjelmaan, yksinäisyysstrategiaan ja demokratiaohjelmaan. Valtakunnallisen kulttuurisetelin käyttöönotolla koululuokat voivat ostaa kulttuuripalveluita ja lapsille voidaan tarjota kulttuuriharrastuksia koulupäivien yhteydessä. Nämä toimenpiteet edesauttavat kulttuurin saavutettavuutta. 

Vasemmistoliitto ehdottaa myös yksityisten taidehankintojen verovähennystä parantaakseen taiteilijoiden toimeentuloa ja ansaintaa työstään.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Pia Lohikoski kertoo puolueensa taide- ja kulttuuripoliittisen ohjelman visiona olevan taidekentän rakenteiden tukeminen ja uudistaminen. Vasemmiston lähtökohta on, että taiteen saavutettavuutta ja taidekentän monipuolisuutta tukemalla taataan elinvoimainen kulttuurikenttä Suomeen. 

Vasemmisto on korona-aikana edistänyt kulttuurin korona-apupaketin syntymistä hallituksessa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena oli luoda kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuki, jolla kompensoidaan alan ammattilaisille (mukaan lukien freelancerit ja itsensätyöllistäjät) koronan aiheuttamat vahingot. Myös taiteilija-apurahan tasoa nostettiin. 

Puolue on tukenut kuvataidealaa esimerkiksi peräänkuuluttamalla prosenttiperiaatteen noudattamista niin kunta- kuin valtakunnanpolitiikassa.

Lohikoski kommentoi, että kuvataiteen nostaminen rahoituskuopasta vaatii toimenpiteitä: 

“Riippumatonta taidekenttää on vahvistettava lisäämällä taiteilija-apurahojen määrää ja korottamalla niiden tasoa. Taiteilijoiden työttömyys- ja eläketurvaa tulee kehittää vastaamaan paremmin muiden työntekijöiden turvaa.”

Vasemmistoliitto haluaa tukea esitystiloja, jotta taiteilijoiden maksamista galleriavuokrista on mahdollista luopua. Taiteilijoiden on saatava korvaus teostensa esittämisestä ja työstään julkisesti rahoitetuissa instituutioissa, mukaan lukien museoissa. 

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista tärkeimpänä Lohikoski pitää sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Vasemmistoliitto on myös esittänyt työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmän ja yhdistelmävakuutuksen käyttöön ottamista.

“Taiteilijoiden toimeentuloedellytykset tulee turvata perustulon avulla. Se on paras ratkaisu myös taiteilijoiden ja kulttuurialan itsensätyöllistäjien aseman helpottamiseksi silpputyöhön liittyvän byrokratian ja epävarmuuden suhteen. Perustulo turvaa taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten perustoimeentulon myös työttömyysjaksojen aikana ja työprojektien välissä. Tavoitteissamme perustulo ei kuitenkaan korvaa apurahajärjestelmää, vaan taiteilijan toimeentulon kehittäminen edellyttää molempien parantamista.” 

Vasemmistoliitto kannattaa näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin ja puolueen kulttuuripoliittinen työryhmä linjaa: ”Kuvataiteen näyttelypalkkiomallin rahoitus tulee saada pysyväksi osaksi valtion ja kuntien kulttuuribudjetteja ja malli toteuttaa museoiden lisäksi myös taidegallerioissa.” 

Tutustu Vasemmistoliiton vaaliohjelmaan täällä.

Iiris Suomela, Vihreä liitto: 
“Tällä hallituskaudella on päätetty kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioiden vakiinnuttamisesta, mikä oli hieno askel kuvataiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi.” 

Vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa korostuu taiteen ja tieteen vapaus ja itseisarvo sekä kulttuuritarjonnan monipuolisuus ja saavutettavuus. Vihreiden vaaliohjelmassa mainitaan muun muassa kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin valtion budjetista. Vihreät pyrkii korjaamaan taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan epäkohtia sekä kasvattamaan kulttuurialan apurahojen ja eläkkeiden määrää. Kulttuurin roolia pyritään vahvistamaan osana valtion ja kuntien elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi Vihreät haluaa lisätä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä madaltaa kynnystä hakeutua taide- ja kulttuuriharrastusten pariin. 

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Iiris Suomela kertoo puolueensa kulttuuripolitiikan ytimessä olevan taiteen vapaus ja itseisarvo, kulttuuripalveluiden monimuotoisuus ja saavutettavuus sekä taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten toimeentulon turvaaminen. 

Vihreät haluaa nostaa kulttuurin arvostuksen sen ansaitsemalle tasolle ja näkee, että kulttuuri on perusoikeus. Kulttuurissa on Suomelan mukaan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia myös elinkeinona. 

Suomela kommentoi puolueensa kulttuuripoliittista työtä seuraavasti: 

”Tämä hallituskausi on ollut koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen, ja on myönnettävä, että kulttuurialan tukemisessa ei kaikilta osin onnistuttu. Vihreät oli hallituksessa kuitenkin keskeisesti mukana neuvottelemassa koronatukipaketteja, jolla tulonmenetyksiä kompensoitiin. Tällä hallituskaudella on myös päätetty kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioiden vakiinnuttamisesta, mikä oli hieno askel kuvataiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi. Vihreät on jo pitkään pitänyt esillä itsensätyöllistäjien ja taiteilijoiden sosiaaliturvan aukkoja ja olemme puhuneet vuosia perustulon puolesta. Tätä pitkäjänteistä työtä olemme tällä kaudella vieneet eteenpäin sosiaaliturvan uudistuksessa. Myös julkisen taiteen ja prosenttiperiaatteen edistäminen on ollut meille keskeinen teema.  

Työ kulttuurin eteen on vihreissä aktiivista niin valtakunnallisella tasolla kuin kunnissa. Laaja kulttuuripoliittinen ohjelmamme uudistettiin juuri vuonna 2022.”

Kuvataiteen rahoituskuopan korjaamiseksi Vihreät tavoittelee kulttuurin rahoituksen kasvattamista prosenttiin valtion budjetista. Puolue haluaa kasvattaa valtion taiteilija-apurahojen ja -eläkkeiden määrää sekä korjata taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan epäkohtia. Taiteilijoiden toimeentulon kohentamisen lisäksi Vihreät haluaa lisätä kuvataiteen kansainvälistymistä ja välittäjäportaan liiketoimintaosaamista. Vihreät on ainoa puolue, jonka tavoitteena on myös, että kuvataiteilijat saavat korvauksen teostensa digitaalisesta yleisölle välittämisestä.

Suomela pitää kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista tärkeimpänä kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin. 

“Koska taidetta ei synny ilman taiteilijoita eivätkä kulttuurisisällöt synny itsestään, ovat taiteilijoiden toimeentuloon liittyvät teemat erityisen tärkeitä – erityisesti näin pandemia-ajan toipumisvaiheessa.” Suomela kommentoi. 

Tavoite näyttelypalkkiomallin laajentamista gallerioihin on kirjattu Vihreiden kulttuuripoliittiseen ohjelmaan. 

Tutustu Vihreiden vaaliohjelmaan täällä.

Panostuksia taidevientiin ja taiteilijoiden toimeentuloon?

Haastattelujen perusteella ilahduttavasti jokainen puolue kannattaa näyttelypalkkion laajentamista gallerioihin.  

Kuvataidealan hallitusohjelmatavoitteista esiin nousivat myös suomalaisen taiteen vienti maailmalle (Kokoomus, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit), taiteilijoiden toimeentulon tukeminen ja sosiaaliturvan parantaminen (Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP ja Vasemmistoliitto) sekä kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin valtion budjetista (Vihreät ja SDP). Kulttuuribudjetin nostamisen prosenttiin mainitsevat haastatteluissa RKP:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden lisäksi myös Kokoomus. 

Nähtäväksi jää, mitkä kulttuurilupaukset lopulta lunastetaan.