Raisa Raekallio ja Misha del Val maalaavat yhdessä

Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijapalkinnon saa tänä vuonna Kittilässä asuva taiteilijapari, Raisa Raekallio ja Misha Del Val. Kaikki teoksen ovat syntyneet yhteistyössä jo yli 10 vuoden ajan. Se, mihin toisen kädenjälki päättyy ja mistä toisen osuus alkaa, on teoksista hädin tuskin tunnistettavissa.

Lumisen pihatien päässä avautuu talven ihmemaa. Tai siltä se ainakin tuntuu, kun autoradio soittaa helkkyvän elegisiä sävelmiä ja piha-aitta välkkyy jouluvalojen syleilyssä kuin sadussa. Aitta on taiteilijapari Raisa Raekallion ja Misha del Valin ateljee – paikka, jossa yhteiset maalaukset syntyvät. Mutta ei mennä sinne vielä. Kittilän Sirkassa aamu vasta valkenee, ja piha-ateljeessa on kuulemma hyytävän kylmä.

”Työpäivinä alamme lämmittää ateljeeta jo hyvissä ajoin aamulla. Sitten, kun mittari näyttää miinus viittä, on ihan sopiva lämpö mennä maalaamaan,” Espanjasta kotoisin oleva del Val kertoo.

”No eikä! Kyllähän me maalaamme paljon kylmemmässäkin,” Raekallio korjaa keittiöstä.

Samojedinkoira Kolja tassuttelee kintereillämme peremmälle kuin varmistaakseen, että kaikki ovat koolla. Kuusivuotias karvapallo on saanut paikkansa myös useissa taiteilijaparin töissä, kuten olohuoneen seinällä komeilevassa öljymaalauksessa Fabula. Teos on osa Uusi normaali -nimistä sarjaa, joka syntyi korona-aikana. Mutta siitäkin tuntuu olevan jo iäisyys. Vuosi 2023 on ollut pariskunnalle kiireisempi kuin koskaan.

”Tämä on ollut todella hektinen vuosi. Nyt olemme pitäneet parin kuukauden tauon maalaamisesta, mutta alamme vähitellen taas aktivoitua. Minä vietin kuukauden Englannissa luostarissa, koska tarvitsin etäisyyttä itseeni ja tekemiseeni. Poissa ollessani Raisa on jo aloittanut uutta maalausta”, del Val kertoo.

”Kahdestaan työskentelyssä on hienoa, että teos edistyy silloinkin, kun itse on poissa”, Raekallio lisää.

Intiimiä ja yllätyksellistä

Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijapalkinto menee tänä vuonna Kittilään – suomalaisespanjalaiselle taiteilijaparille, joka maalaa kaikki teoksensa yhdessä. Näin on ollut jo yli 10 vuoden ajan. Metodi on niin luonteva ja saumaton, ettei valmiista maalauksestakaan käy ilmi, kumpi on maalannut minkäkin osuuden.

”Itse toki pystymme erottamaan joitakin omia kädenjälkiämme, mutta emme kaikkia. Omien osuuksien erottelu on myös sinänsä epärelevanttia, että työmme perustuu yhdessä tekemiseen”, del Val tähdentää.

Tämä oli myös yksi palkitsemiskriteereistä: on harvinaista, että kaksi taiteilijaa työskentelee yhdessä taidemaalauksen saralla – ja nimenomaan pitkäjänteisesti. Miten se on ylipäänsä mahdollista?

”Yksi tärkeä asia on intimiteetti. Taiteilija on aina intiimisti läsnä teoksensa kanssa. Yhdessä maalatessa intiimiys syntyy siitä, että välillämme on kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiiri”, del Val pohjustaa.

Kahden taiteilijan luomistyötä voisi kuvailla eräänlaiseksi kolmenkimpaksi, jossa on kolme keskustelevaa osapuolta: taiteilijat itse sekä työn alla oleva maalaus. Tämä pätee silloinkin, kun toinen on poissa ja toinen maalaa yksinään. Kotiinpalaaja löytää ateljeesta teoksen, joka on kasvanut ja kehittynyt uusiin suuntiin.

”Yritämme kuunnella sekä toisiamme että teosta. Annamme maalauksen kertoa, mitä se haluaa ja mihin se tahtoo mennä. Harvoin tiedämme lopputulosta etukäteen, se on aina yllätyksellistä”, Raekallio määrittelee.

Hyvä esimerkki on Fabula-maalaus, jossa sekalainen sakki väkeä on kerääntynyt yhteisen pöydän ääreen – kuten niin monissa muissakin Raekallion ja del Valin töissä. Kuvasta voi tunnistaa ainakin Kolja-koiran ja Herman Hesseä muistuttavan hahmon. Hahmot ilmestyivät teokseen omaehtoisesti ja pakottamatta.

”Prosessimme on hirveän intuitiivinen ja spontaani. Välillä maalaamme ilman suunnitelmaa, kun taas välillä luonnostelemme ideoita ja mietimme värimaailmaakin etukäteen. Teos voi lähteä liikkeelle vaikkapa puusta tai taivaasta, joihin alkaa maalaamisen aikana ilmestyä yllättäviä asioita”, kaksikko havainnollistaa.

Elämä kuin maalaus

Parivaljakon taiteellinen yhteistyö alkoi vuonna 2013, jolloin he tapasivat Berliinissä. Siellä he huomasivat jakavansa paitsi intohimon taiteeseen, myös rakkauden metsiin ja kiinnostuksen ihmisyyttä kohtaan.

”Meillä on myös samanlainen huumorintaju”, Raekallio lisää.

”Onko?” del Val heittää.

”On. Sinä saat minut nauramaan!”

Kaksi taiteilijaa, toinen Espanjan Baskimaasta ja toinen Suomen Lapista ovat yhdistäneet luovat voimansa niin maalauksen, piirtämisen, grafiikan, performanssin kuin kuratoinnin saralla. Toiminta on ollut globaalia ja lokaalia – ja edistänyt myös paikallista taide-elämää Kittilässä, mikä olikin yksi tärkeä palkitsemisperuste. Molemmat ovat Lapin taitelijaseuran aktiiveja ja del Val vaikuttaa lisäksi Kittilän Taideseura Staalossa.

”Olemme kuitenkin vain yksi pieni toimija muiden rinnalla. Täällä pohjoisessa yhteispeli muiden kanssa on tärkeää”, pariskunta kiirehtii oikaisemaan.

Pohjoisuus näkyy myös kaksikon taiteessa – paitsi selvästi erotettavina teemoina, myös tekemisen tapoina ja mielentilana. Molemmat kokevat, että aistiärsykkeistä ja muista häiriötekijöistä vapaa ympäristö tukee sekä hyvinvointia että luovaa työskentelyä. Kotitalon pihapiirissä liikkuu milloin poroja, milloin kettuja tai hirviä. Työn imuun on helppo solahtaa, kun kotitalo ja ateljee seisovat samassa pihapiirissä nokakkain.

”Vaikka välillä kaipaan Espanjan sosiaalista elämää ja lämpöä, on suuri siunaus, että saamme asua ja työskennellä Lapissa. Täällä työrauha on täydellinen,” del Val kiittelee.

”Elämme sitä, mitä maalaamme”, Raekallio komppaa.

Taika tapahtuu aitassa

Käytännössä taika – eli taide – tapahtuu ateljeeksi valjastetussa aitassa. Totta se on: kylmähän täällä on. Raekallio varoittaa minua nojailemasta seiniin tai pöytiin, joista voi tarttua takkiin tuoretta maalia. Seinällä roikkuu keskeneräinen maalaus, jonka Raekallio on aloittanut itsekseen. Nyt kun molemmat ovat taas kotona, maalaaminen jatkuu yksissä tuumin. Mutta miten pitkään? Mistä tietää, että teos on valmis?

”Minä jatkan maalaamista usein liiankin pitkään. Yleensä Misha on se, joka sanoo, että annetaan teoksen hetki olla. Sitten päätämme, että maalaus on valmis – tai että sitä pitää jatkaa”, Raekallio kertoo.

Prosessi on samaan aikaan sekä yksityinen että yhteinen.

”Toinen löytää jotain ja lisää jotain, sitten se jokin katoaa tai tulee takaisin. On mielenkiintoista seurata, mitä teoksessa tapahtuu. Tämä on meille täysin luonnollinen prosessi”, del Val kiteyttää.

*

Raisa Raekallio ja Misha del Val

Kittilän Sirkassa asuva taiteilijapariskunta. He työskentelevät pääasiassa yhdessä, mutta molemmat tekevät myös omaa taiteellista työtä.

Raisa Raekallio on kotoisin Kittilästä. Misha del Val on kotoisin Espanjan Bilbaosta.

Raisa valmistui Lahden taideinstituutista vuonna 2002.

Misha valmistui taiteen kandidaatiksi Baskimaan yliopistosta vuonna 2003 ja suoritti taiteen maisterinopintoja taideyliopistossa Australian Sydneyssa vuosina 2008 ja 2009.

Pari tapasi Kreikassa yli 20 vuotta sitten ja tapasi uudelleen Berliinissä vuonna 2013.

Misha del Val muutti Lappiin, Kittilän Sirkkaan vuonna 2014.

Perheeseen kuuluvat Raekallion 15-vuotias poika ja samojedinkoira Kolja.

Taiteelle symbolista: pariskunta toteuttaa kaikki maalauksensa yhdessä.

Ajankohtaista: helmikuussa 2024 yksityisnäyttely Espanjan Bilbaossa, marraskuussa 2024 yksityisnäyttely Aineen taidemuseossa Torniossa ja vuonna 2025 yksityisnäyttely Turun Aboa Vetus Ars Nova -museossa.

Lisätietoja: raekalliodelval.com