Riikka Kuoppala, Teemu Mäki ja Markus Renvall ehdolla STS:n puheenjohtajaksi

1.12.2017

Suomen Taiteilijaseuran edustajisto valitsee seuralle puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle 8. joulukuuta. Tähän mennessä ehdolle on asettunut kolme taiteilijaa: kuvataiteilija Riikka Kuoppala, taiteilija Teemu Mäki ja kuvataiteilija Markus Renvall. Taiteilija-lehti esitti ehdokkaille kolme kysymystä: mitä hallitusohjelmatavoitteita heillä on, millaisia mielipidevaikuttajia he ovat ja millaisen yhteistyön he kokevat tärkeäksi?

Riikka Kuoppala

Riikka Kuoppala on Brysselissä ja Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija, jonka taiteellinen tuotanto koostuu pääasiassa liikkuvasta kuvasta ja yhteisötaiteesta. Koulutukseltaan Kuoppala on kuvataiteen maisteri.

Suomessa käydään eduskuntavaalit 2019. Suomen Taiteilijaseura laatii seuraavalle hallituskaudelle tavoitteet, joita seura edistää 2019-2022. Hallitusohjelmatavoitteet ja niiden edistäminen ovat seuran puheenjohtajan tärkeä tehtävä. Kerro kolme tavoitetta, joita haluat edistää seuran hallitusohjelmatavoitteina ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

1. Apurahajärjestelmä on loistava, mutta työskentelyapurahan määrää ja jaettavien apurahojen lukumäärää on lisättävä. Poliittisesti realistista tai ei, tilannetta on pakko parantaa! 

2. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa on edelleen parannettava – erityisesti työttömyys- ja eläketurvaa. Apuraha ei kerrytä työssäoloehtoa eikä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, ja eläkettäkin varsin niukasti. Ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä ei ole riittävästi. Järjestelmää olisi myös selkiytettävä. Kaikkea tuskin korjataan yhdessä hallituskaudessa, mutta pyrkimyksen tähän suuntaan on oltava selvä. 

3. On hyvä, että näyttelypalkkioita kokeillaan, ja seuraavaksi näyttelypalkkiosopimus pitäisi vakiinnuttaa sitovaksi. Tehdystä työstä on saatava palkkaa. Toteutuakseen sopimus vaatii edelleen pitkäjänteistä työskentelyä.

Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on suomalaisten ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta, taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Olen asunut pitkään ulkomailla, mutta seuraan Suomen taidepolitiikkaa tiiviisti. Mielestäni STS:n puheenjohtajan tulee toimia aktiivisesti taiteilijana ja olla verkostoitunut monenlaisiin toimijoihin myös taidekentän ulkopuolella. Kuuntelu ja keskustelu on tärkeää. Sosiaalinen media mahdollistaa osallistumisen ja nopean reagoinnin, mutta myös taiteilijoiden omia somekuplia laajempi näkyvyys mediassa on välttämätöntä. Lisäksi pidän tärkeänä yhteydenpitoa taidekorkeakouluihin. Tulevat kuvataiteen ammattilaiset eivät tällä hetkellä kaikki koe Suomen Taiteilijaseuraa itselleen tarpeelliseksi organisaatioksi. Kuitenkin he ovat osaltaan mukana rakentamassa taiteen kenttää. Pyrkisinkin ottamaan opiskelijoiden mielipiteet huomioon, jotta he valmistuttuaan tuntisivat STS:n edustavan myös heitä.

Suomessa on noin 3 000 ammattikuvataiteilijaa. Kaikkien kotimaisten eri taiteenalojen taiteilijajärjestöjen jäsenmäärä on yli 21 000. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä?

Suomen taidekenttä on erityislaatuinen esimerkiksi rahoituksensa suhteen. Tästä erityisyydestä on tietyiltä osin hyvä pitää tiukasti kiinni ja on tärkeää, että kuvataiteilijat toimivat yhdessä toimeentulonsa ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Lisäksi esimerkiksi apurahat koskettavat paitsi kaikkia taiteenaloja, myös tieteentekijöitä. Prosenttiperiaatteen eteen tehtävää yhteistyötä on jatkettava. Olemme kuitenkin osa kansainvälistäkin taidemaailmaa ja monet taiteilijat toimivat jatkuvasti myös Suomen rajojen ulkopuolella. Pyrkisin kehittämään ja vahvistamaan yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa, erityisesti pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten taiteilijoiden edunvalvontaorganisaatioiden kanssa. Kokemusten jakaminen ja yhteisten kannanottojen tekeminen hyödyttäisi kaikkia.

Teemu Mäki

Teemu Mäki (s. 1967 Lapualla) on taiteilija, kirjailija, ohjaaja ja tutkija (Kuvataiteen tohtori, Kuvataideakatemia, 2005). Hän on työskennellyt vapaana taiteilijana vuodesta 1990 lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2008–2013, jolloin hän oli Kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa.

Suomessa käydään eduskuntavaalit 2019. Suomen Taiteilijaseura laatii seuraavalle hallituskaudelle tavoitteet, joita seura edistää 2019-2022. Hallitusohjelmatavoitteet ja niiden edistäminen ovat seuran puheenjohtajan tärkeä tehtävä. Kerro kolme tavoitetta, joita haluat edistää seuran hallitusohjelmatavoitteina ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

Minulle läheisin tavoite on taiteen arvostuksen kohentaminen. Ilman sitä taiteen asema ja rahoitus  ei parane tai edes säily.

Taiteen tarvetta perustellaan usein taiteen terveysvaikutuksilla tai työllistämisvaikutuksilla tai sillä että ilman taidetta Suomen kieli ja kulttuuri eivät säily. Hyviä pointteja, mutta jos ne jäävät ainoiksi tai tärkeimmiksi, niin taide välineellistyy ja latistuu. Siksi puhun mieluummin siitä, että taide on tärkeää maailmankatsomuksellista pohdiskelua, yhteiskunnallista keskustelua ja tunne-elämän sekä itseymmärryksen kehittämistä.

STS:n nykyiset tavoitteet, mm. eläkkeiden lisääminen, taiteilija-apuraha korotus, näyttelypalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja taiteilijaverotuksen parantaminen ovat hyviä ja realistisia.

Toivon, että STS pyrkisi myös tekijänoikeuskorvaustaksojen nostamiseen. Ja siihen, että työkkäri ja sossu lopettaisivat köyhimpien taiteilijoiden vainoamisen. Sosiaali- ja työttömyysturvan saamisen ehtona ei saa olla taiteellisen työn lopettaminen.

Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on suomalaisten ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta, taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Kirjoitan, luennoin ja keskustelen.

Kirjat, luennot, keskustelutilaisuudet, artikkelit, kolumnit ja haastattelut ovat kaikki keinoja vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja usein myös taidepolitiikkaan.

Uusin kirjani on kuukausi sitten ilmestynyt TAITEEN TEHTÄVÄ — ESSEITÄ. Se on oikeastaan jatko-osa muinaiselle väikkärilleni. En tiedä kuinka hyvä tämä tai aiemmat kirjani ovat, mutta minusta on hyvä että taiteilijat myös itse kirjoittavat taiteesta, niin käytännöllisellä ja omakohtaisella kuin myös teoreettisella ja yleisellä tasolla.

Tavallisin aihe, josta minua pyydetään luennoimaan tai kirjoittamaan, on: ”Miksi taide on tärkeää? Mikä on taiteen tehtävä yhteiskunnassa?” Aika usein kyllä myös aiheesta: ”Miksi taiteilijat ovat köyhiä?”

Tykkään puhua näistä aiheista taideväen kanssa, mutta yhtä lailla myös poliitikkojen, virkamiesten, lääkärien, opettajien ja talousihmisten tai kenen kanssa tahansa.

Suomessa on noin 3 000 ammattikuvataiteilijaa. Kaikkien kotimaisten eri taiteenalojen taiteilijajärjestöjen jäsenmäärä on yli 21 000. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä?

Liittojen hallitukset ja toiminnanjohtajat tietävät minua paremmin millaista yhteistyötä kuvataiteen sisällä tarvittaisiin.

Olen alun perin taidemaalari, mutta pitkään työskennellyt yhtä paljon kirjallisuuden, esitystaiteen ja teorian kuin kuvataiteen parissa. Tämän taustani vuoksi minua kiinnostaa erityisesti yhteinen yleisötyö: yhden taiteen ystävästä voi tulla monen taiteen fanittaja.

Ainakaan taiteiden ei kannata keskittyä keskinäiseen kilpailuun. Taiteen vihollinen ei ole toinen taide.

Taiteen vihollinen piilee usein ihan arkisissa taloudellisissa rakenteissa ja käytännöissä. Esimerkiksi siinä, että nykyään kaikki haluavat kuluttaa mielin määrin taidetta, mutta harvat haluavat maksaa siitä. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että taidetta tulee ilmaiseksi tai melkein ilmaiseksi joka tuutista. Ja sitten ihmetellään että ”miksei ne artsupellet pärjää taloudellisesti, eiks ne osaa tehdä kunnon kamaa?”

Markus Renvall

Kuvataiteilija Markus Renvall on toiminut Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana kaudella 2016-2017.

Suomessa käydään eduskuntavaalit 2019. Suomen Taiteilijaseura laatii seuraavalle hallituskaudelle tavoitteet, joita seura edistää 2019-2022. Hallitusohjelmatavoitteet ja niiden edistäminen ovat seuran puheenjohtajan tärkeä tehtävä. Kerro kolme tavoitetta, joita haluat edistää seuran hallitusohjelmatavoitteina ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

1. Jo olemassa olevat hallitustavoitteet ovat voimissaan. Pääosin ne varmaan ovat sitä vielä 2019.

2. Vuoden 2000 alussa masinoidun taidekoulutus volyymin lisäyksen seurauksena, taitelijoita on valmistunut viime vuosina ennätysmäärä. Tarvitaan täysin uudenlaista ajattelua jotta saamme tämän ennen näkemättömän potentiaalin hyödynnettyä. Uskon että on realistista löytää uusia näkökulmia, tapoja jolla taiteilijat sijoittuvat yhteiskuntaan.

3. Kuntauudistus luo sekä paineita että avaa mahdollisuuksia. Pitää olla pro aktiivinen ja luoda uudenlaisia malleja. Kuntien mahdollisuudet hyödyntää taidetta ja taiteilijoiden osaamista pitää alleviivata.

Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on suomalaisten ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta, taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Haluan tehdä asioita rohkeasti pelkäämättä, mielipidevaikuttaminen vaatii paljon asioihin perehtymistä ja historiaa asioiden ääreltä. Kuunteleminen on varmaan tärkein työkalu, kun kuuntelen tiedän mistä puhutaan ja mitkä on ongelmien ja mahdollisuuksien ydin. Sananlasku sanoo ”neuvonantajien runsaus tuo menestyksen”. Usein vastaukseen tarvitaan monenlaisia näkemyksiä ja osaamista.  Puheenjohtajan mahdollisuus vaikuttaa on vahvasti sidoksissa meidän kaikkien tekemään työhön.

Puheenjohtajana olen käytettävissä, erilaiset verkostot ovat olennainen osa  taidepoliittista vaikuttamista, suurin osa taitelijoiden edunvalvonnasta ja asioista ei ole mitenkään uutisia eli niitä pitää ajaa niille kuuluvalla tavalla.

Kannanotot ja asioiden avaaminen mediassa on puheenjohtajan tehtäviä. Nykyään myös some on mahdollisuus ja suo.

Suomessa on noin 3 000 ammattikuvataiteilijaa. Kaikkien kotimaisten eri taiteenalojen taiteilijajärjestöjen jäsenmäärä on yli 21 000. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä?

Taiteilijajärjestöjen huolet ovat yhteisiä, useat eri asiat yhdistävät, joten erilaisten yhteistyöelimien kautta tapahtuva kommunikointi ja yhdessä asioiden tekeminen luo yhteisöllisyyttä. Joskus yhteisiä asioita on myös muita kuin taidejärjestöjä. Yhteistyötä pitää voida tehdä  samojen asioiden kanssa ponnistelevien kanssa.

Tarvitsemme vahvemman äänen eli momenttia niihin oikeutettuihin vaatimuksiin joita olemme jo jonkin aikaa esittäneet. Uskon että asia kerrallaan aina tahojen joita asia koskee kannattaa tehdä yhteistyötä.  Määrätietoinen asioihin pureutuminen antaa paremmat onnistumisen mahdollisuudet.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone