Arte ry:n mielipidekirjoitus: Tiloista tekoihin

22.3.2018

Arte ry:n hallitus ihmettelee suuntaa, johon keskustelu taiteilijavetoisten tilojen vuokrakäytännöistä on lähtenyt Sorbuksen työryhmän julkaiseman kirjoituksen jälkeen. Tukien Sorbuksen työryhmän näkökulmia, keskustelu tulisi mielestämme käydä ennen kaikkea taiteilijan etua ja asemaa ajatellen. Taidetta esille asettavien tilojen toiminta perustuu taiteilijan tekemälle työlle, josta taiteilija maksaa ajassa ja rahassa. Taiteilijaa ei voida tämän päälle vaatia vastaamaan näyttelytoimintaa pyörittävän tahon taloudellisista toimintaedellytyksistä.

Arte ry on turkulainen vuonna 1960 perustettu taiteilijajärjestö, johon kuuluu noin 110 jäsentä. Yhdistyksen ylläpitämä Titanik-galleria avattiin vuonna 1988. Lisäksi Arte on vuodesta 2006 pyörittänyt kansainvälistä residenssiohjelmaa. Yhdistyksen toimintaa kuvailee sen yhteiskunnallisesti kantaaottava ja taiteellisesti kokeileva linja. Viime vuosina Arten toiminnassa keskeistä on ollut erityisesti taidekentän toimintamuotojen kriittinen tarkastelu sekä niiden kehittäminen. Titanik on vuodesta 2016 toiminut taiteilijoille vuokrattomana tilana. Päätös luopua galleriavuokrasta tehtiin taloudellisesta riskistä huolimatta, sillä konkreettinen teko koettiin tärkeäksi ja taiteilijan asemaa edistäväksi. Vuonna 2016 yhdistys sai vuokrattomuutta varten tukea Suomen Kulttuurirahastolta.

Arten kohdalla tärkein tekijä vuokrattomuuteen siirtymisessä oli oman toimintamuodon kyseenalaistaminen: todettiin, että taiteilijavetoinen tila ei voi periä taiteilijalta tilavuokraa, ja kutsua toimintaansa taiteen ja taiteilijan asemaa edistäväksi.

Arten kohdalla tärkein tekijä vuokrattomuuteen siirtymisessä oli oman toimintamuodon kyseenalaistaminen: todettiin, että taiteilijavetoinen tila ei voi periä taiteilijalta tilavuokraa, ja kutsua toimintaansa taiteen ja taiteilijan asemaa edistäväksi. Jos toimintabudjetti kuluu tilan ylläpitoon ja hallinnollisiin kuluihin, ja tämän lisäksi taiteilija vielä maksaa tilan vuokran, voi toiminnan katsoa olevan tehotonta. Jokainen toimija voi katsoa omaa toimintaansa kriittisesti, yrittää neuvotella itselleen paremmat olosuhteet, ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia myös taidekentän ulkopuolisten tahojen kanssa. Arte ry:n kohdalla siirtymistä vuokrattomaan toimintaan helpotti osittain Turun kaupungin myöntämä Titanikin vuokranalennus. Tästä huolimatta vuokrakustannukset syövät suuren osan yhdistyksen budjetista.

Kun näyttelyohjelman hakukriteereihin ei kuulu vuokravaatimusta, haku on taiteilijoille tasavertaisempi, ja ohjelma on mahdollista kuratoida harkitummin. Järjestögallerioiden peräänkuuluttama vertaisarviointi on läsnä myös Arten näyttelyvalinnoissa, jotka tekee yhdistyksen jäsenistöstä vuosittain valittu hallitus. Tällä hetkellä noin puolet näyttelyistä valitaan avoimen haun kautta, ja loput kutsuperiaatteella. Koska yhdistys pyörii pääosin vapaaehtoisvoimin, kuratorinen ote tekee toiminnasta mielenkiintoisempaa myös aktiiveille.Nykyisessä taiteen rahoitusmallissa taiteilijavetoisten tilojen mahdollisuus uudistaa toimintaansa ja reagoida taidekentän muutoksiin on kapea. Vuokrakäytäntö on ajanut eri tilojen strategiat ja sisällöt kunnianhimottomiksi ja samankaltaisiksi. Näyttelyt valitaan avoimen haun kautta niistä taiteilijoista, joilla on mahdollisuus maksaa. Pitkäjänteinen työskentely ja tavoitteiden asettaminen käy mahdottomaksi. Rahoitus kohdistuu hanketoimintaan: vaaditaan jatkuvasti laajentuvaa toimintaa, vaikka jo varsinainen perusta on puutteellinen. Taiken toiminta-avustuksista nauttivien tahojen menestystä mitataan numeroin. Kaiken tämän sijaan tulisi kysyä, millainen näyttely- ja järjestötoiminta koetaan merkitykselliseksi tässä ajassa ja hetkessä, ja miten tämä palvelee taiteilijan asemaa ja taiteen kenttää.

Näyttelyvalinnat perustuvat aina erilaisiin arvostuksiin ja näkemyksiin. Järjestögallerioiden tulevaisuus -tilaisuudessa muita taiteilijavetoisia tiloja kuin kuvataiteilijajärjestöjen gallerioita kutsuttiin hieman väheksyenkin “kaveriporukkagallerioiksi”. Ei voida olettaa, että järjestöjen vertaisarviointi olisi erityisen puolueeton tapa asettaa taiteilijoita paremmuusjärjestykseen, tai se ainoa käytäntö jonka kautta suomalaisen taidekentän eri tekijät kaikessa moninaisuudessaan pääsisivät esille. Myöskään näyttelytiloja ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen niiden toimintamuodon mukaan. Olennaista pitäisi olla ennen kaikkea toiminnan perusteet: se, millaiset kehykset taiteen esittämiselle halutaan luoda, ja millaisia toimintaedellytyksiä taiteilijoille halutaan tarjota. Kyse on myös läpinäkyvyydestä.

Toistuvien keskustelutilaisuuksien järjestämisen sijaan on tartuttava toimeen ja tehtävä muutoksia tilojen toimintamalleihin.

Toistuvien keskustelutilaisuuksien järjestämisen sijaan on tartuttava toimeen ja tehtävä muutoksia tilojen toimintamalleihin. Tämän tueksi tarvitaan uusi, taiteilijalähtöinen ja nykypäivän toimintakenttää tukeva rahoitusmalli, joka huomioi uudet organisaatiomuodot sekä vapaan kentän toimijat, kuten kuraattorit. Taiken tuki tulisi voida suunnata jatkossa taiteellisen toiminnan tukemiseen siten, että tilat voivat keskittyä kehittämään toimintaansa taiteilijalähtöisesti, ja taiteilijat omaa taiteellista työskentelyään tilojen ylläpitämisen sijaan. Vuokraton toimintamalli parantaa näin sekä taiteilijan että tilan asemaa ja työskentelymahdollisuuksia.

 

Arte ry:n hallitus

Hertta Kiiski

Noora Isoeskeli

Antti Jussila

Anne Järvi

Antti-Juhani Manninen

Kristiina Mäenpää

Elina Suoyrjö

Antti Turkko

 

 

Arte ry:n toimintaa vuonna 2018 tukevat Taiteen edistämiskeskus, Turun kaupunki ja Svenska kulturfonden.