Luolasta linnaan – Taidetta tarvitsevat kaikki

7.5.2013

vanhanen

Tässä kolumnissarjassa eri puolueiden poliitikot ja kulttuurialan vaikuttajat ruotivat ajankohtaisia kulttuuripoliittisia asioita omasta näkökulmastaan.

Teksti: Raija Vahasalo

Jo luolamiehet, vaikka eivät kylväneet tai niittäneet, tekivät taidetta. Meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä varaa taiteeseen. Meidän ei tarvitse kysyä, milloin yhteiskunnalla on varaa sijoittaa kulttuuriin.  Taide on itseisarvo ihmisen elämässä.  Taiteella on suuri arvo myös koko yhteiskunnassa. Luova työ ruokkii myös muita ponnisteluita. Taide ja kulttuuri edistävät innovaatioita, työelämää, alueiden elinvoimaa, sivistystä ja elinikäistä oppimista ja jopa teknologian osaamista. Kuvittele päivää ilman taidetta ja kulttuuria. Millainen päivä se olisikaan?

Taide on tärkeä osa eduskunnan sivistysvaliokunnan tehtäväkenttää. Valiokunta arvostaa monimuotoista taidetta ja kulttuuria. Se heijastuu myös lausuntoihimme, joiden avulla haluamme edistää taiteen tekemisen edellytyksiä. Lainsäädännöllä luomme puitteet taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Julkista rahoitusta tarvitaan varsinkin, kun maamme on pieni ja markkinat sen mukaiset.  Lisäksi on varmistettava, että niillä päätöksillä, joita taiteesta tehdään, on oikeudenmukainen perusta. Siksi kaikki taiteeseen liittyvä julkinen päätöksenteko, erityisesti rahoituspäätökset, tulee perustua pätevään vertaisarviointiin ja asiantuntijoiden eli taiteilijoiden kuulemiseen. Tämä vahvistaa taiteen autonomiaa.

Eduskunnassa vierailee jatkuvasti ulkomaisia koulutus- ja kulttuuridelegaatioita. Yhteiset keskustelut antavat arvokasta perspektiiviä kotimaamme taidepolitiikkaan. On tärkeää peilata omaa kehitystämme ja oppia muiden maiden käytänteistä. Ulkomaalaisten kollegoiden kanssa tavatessa pidän suuressa arvossa perustuslakimme kirjausta: Suomessa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Yksi tärkeä päätös, joka edistää sekä koulutusta että kulttuuria, oli Taideyliopiston synnyttäminen. Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu ovat saaneet huikeat mahdollisuudet kehittää osaamistaan uusin keinoin ja näkökulmin.  Taideyliopisto myös vahvistaa taiteen yhteiskunnallista asemaa ja rakentaa siltoja eri taiteenalojen välille.  Sillä on edellytykset kehittyä innovaatiopesäkkeeksi murtamalla raja-aitoja sekä tekemällä taidetta siellä, missä sitä eniten tarvitaan: jokaisen kansalaisen arkipäivässä. Toivotan onnea ja menestystä uudelle korkeakoululle!

Vaikka taiteilijaksi tullaan muutenkin kuin kouluttautumalla, on tärkeää pitää esillä koulutusjärjestelmän ja muun taidekasvatuksen tulevaisuusnäkymiä. Nyt käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen osalta on pidettävä huolta, että monenlaisen taidekasvatuksen tarjonta turvataan eri puolilla Suomea. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille.  Taiteen ja kulttuurin harrastamiseen ja sen nauttimiseen on oltava mahdollisuus jokaisella kansalaisella. Kaikkialla tämä ei vielä toteudu.

Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia taiteen ja kulttuurin osalta. Kulttuuriministeri on omalta osaltaan vastuussa siitä, että asioita viedään eteenpäin. Yksi keskeinen kirjaus on muun muassa ”Edistetään julkisen rakentamisen ns. prosentti taiteeseen -periaatetta”. Prosentti on pieni summa, mutta sillä saadaan valtavasti elinvoimaa taidemaailmaan.  Toinen hyvä esimerkkikirjaus on ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve”.  Sivistysvaliokuntamme haluaa paimentaa, että luovien alojen ammattilaiset voivat elää työllään.

Taide ei ole kaikkien tehtävä, mutta sen tulee olla kaikkien ulottuvilla. On sama, millaisessa palatsissa tai vaatimattomassa mökissä asumme. On sama, missä päin maatamme elämme. Haluamme taidetta seinillemme ja musiikkia korvillemme. Taiteesta nauttii joka aistilla. Sen tekemisestä, katsomisesta, lukemisesta ja kuuntelusta.

 

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.) ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.