Pääkirjoitus: Guggenheimista kohti taidevaaleja

Mitä ajatuksia herättävät kuntien kulttuuri- ja taiderahat? Ainakin Helsingissä päällimmäinen ajatus lienee Guggenheim Helsinki. Hanke luultiin jo kuopatuksi, kun valtio vetäytyi siitä. Yllättäen Helsinki kuitenkin toi asian vielä kerran päättäjien käsiteltäväksi, päivitettynä versiona. Onko kyseessä joutsenlaulu? Se selviää lähiviikkoina.

Oli hankkeen puolella tai sitä vastaan, on hyvä muistaa, että Guggenheim Helsinki on harvinainen poikkeus kuntien kulttuuristrategiassa. Harvinaista on yksityisten rahoittajien into tukea hanketta, ja harvinaista on myös se sinnikkyys, jolla hanketta ajetaan. Taidemuseon lobbaukseen käytetyn budjetin suhteen hanke lienee Suomessa ainutkertainen.

Todenmukaisempi kuva kuntien kuvataidestrategiasta ovat esimerkiksi tuki paikalliselle museolle tai apurahat ja työtilat taiteilijoille. Tärkeää on toki julkinen taide, jota kunnat hankkivat Suomessa prosenttiperiaatteella, rahastomallilla, taidekaavoilla tai taidekilpailuilla sekä suorina tilauksina taiteilijoilta.

Taiteilija-lehti julkaisee kevään kuntavaalien alla Kohti taidevaaleja -kolumnisarjan, jossa eri puolueiden kuntapoliitikot kertovat omasta ja puolueensa suhteesta kuvataiteeseen.

Ensimmäinen Kohti taidevaaleja -kolumnisti on keskustalainen Helsingin kaupunginvaltuutettu, Euroopan historian professori Laura Kolbe. Hän muistuttaa, että kuntien osuus kulttuurin julkisesta rahoituksesta on peräti noin puolet. Tämä on syytä pitää mielessä kuntavaalikeskustelussa. Kolbe myös kutsuu taiteen ja kulttuurin puolustajat yhteiseen rintamaan, ”taidepuolueeseen”. Halukkaat voivat liittyä taiteen puolustajiksi vaikkapa aihetunnisteella #taidevaalit.

Taiteilija-lehti taustoittaa nyt syksyn kuvataideuutisia. Taidemaalariliitto on tuohtunut valtion visuaalisten taiteiden toimikunnan kokoonpanosta, josta puuttuu taidemaalari. Kannattaa lukea myös toimikunnan nimittäneen taideneuvoston puheenjohtajan Risto Ruohosen vastaus. Toimikuntien jaostot nimittäin muuttuvat. Taiteilija-lehti toki seuraa, millaisena muutos toteutuu ja mitä siitä seuraa.

Hiljattain valittiin myös ensi vuoden Vuoden nuori taiteilija. Taidemaalari Tiina Pyykkinen kertoo, mitä nimityksestä on seurannut. Yksi residenssi häneltä peruuntuu, mutta titteli tuo paljon hyvää mukanaan.

Taiteilija taustoittaa myös Suomen Taiteilijaseuran julkaisemaa kyselytutkimusta julkisesta taiteesta. Sen mukaan 68 prosenttia suomalaisista haluaa kotikaupunkinsa edistävän katutaidetta.

Nouseeko katutaide peräti kuntavaaliteemaksi?

Miisa Pulkkinen

Taiteilija-lehden päätoimittaja