Pääkirjoitus: Mistä äänestämme kun äänestämme taiteen puolesta

Eduskuntavaalien loppukiri on meneillään. Viimeistään nyt lienee selvää, ettei kulttuuri tule nousemaan näiden vaalien kuumaksi kysymykseksi. Sen sijaan kulttuuri ja taide loistavat useimpien puolueiden vaaliohjelmissa poissaolollaan.

Puolueilla on linjauksensa, näkyivätpä ne vaaliohjelmassa tai eivät.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemme äänestäisi näissä vaaleissa erilaisten kulttuurilinjausten välillä. Moni kansanedustajaehdokas on liputtanut kulttuuri- ja taidealan vaalitenteissä esimerkiksi prosenttiperiaatteen puolesta. Prosenttiperiaate vaikuttaa nyt olevan suositumpi kuin ehkäpä koskaan, mikä toivottavasti tarjoaa töitä taiteilijoille vielä pitkään. Myös perustulo on esitetty taiteilijoille suotuisana uudistuksena, jota useampi puolue ajaa. Puolueilla on linjauksensa, näkyivätpä ne vaaliohjelmassa tai eivät.

Puolueiden taidelinjat paljastuvat viimeistään, kun uutta hallitusohjelmaa neuvotellaan kasaan Säätytalolla. Toimittaja Ville Blåfieldin artikkeli valottaa puolueiden kulttuurinäkemyksiä vaaliohjelmien taustalla. Puolueet eroavat toisistaan etenkin suhteessa siihen, kuinka paljon kulttuuria tulee tukea yksityisellä tai julkisella rahalla.

Miten määritellään taide, joka tuottaa hyvinvointia? Tästäkin äänestämme 19.4.

Raha ja valta kulkevat tunnetusti käsikkäin. Taide ja sen vapaus on turvattu perustuslaissa, mutta taiteen itseisarvo ei nyt näytä sytyttävän puolueita. Sen sijaan pinnalla ovat kulttuuripalveluiden saavutettavuus ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Tärkeintä toki on saada taide ja kulttuuri mukaan hallitusohjelmaan, mutta millaista taidetta tuetaan ja tilataan, jos varat tulevat kulttuuribudjetin sijaan sosiaali- ja terveysrahoista? Miten määritellään taide, joka tuottaa hyvinvointia? Tästäkin äänestämme 19.4.

Politiikkaa luotaa omasta näkökulmastaa myös uusi kolumnistimme kuvataiteilija ja kuraattori Jussi Koitela, joka pohtii edustuksellisuutta. Hän ehdottaa uudenlaisia demokraattisia ja solidaarisia yhteistoimintamalleja. Esimerkiksi perustulosta voisi aloittaa, ehdottaa Koitela.

Luette parhaillaan uudistunutta Taiteilija-lehteä. Syksyllä kysyimme, mitä haluatte ammattilehdestänne lukea. Kyselyn mukaan teitä kiinnostaa mm. näyttelytoiminta. Niinpä Taiteilija-lehti kysyi liittojen gallerioilta, miten ne itse määrittelevät itsensä, ja voisiko näyttelyvuokra olla taiteilijalle ilmainen, kuten monissa somekeskusteluissa nyt vaaditaan. Taidemaalari Tiina Pyykkinen kertoo oman näkemyksensä siitä, miksi hän halusi pitää näyttelynsä juuri Taidemaalariliiton galleriassa.

Kerroitte kyselyssä myös, että oma ammattilehti on kuvataiteilijoille tärkeä. Kiitos luottamuksesta! Taiteilija-lehdessä julkaistaan aiempaa tiheämmin uutisia kuvataiteen kentältä. Näillä sivuilla kannattaa nyt vierailla usein.

miisa

Miisa Pulkkinen

Taiteilija-lehden päätoimittaja