Ratikka tulee Tampereelle – ehtiikö taide kyytiin?

21.3.2018Kirjoittaja: Pasi SalonenValokuvaaja: Pasi Salonen

Kuvassa Frei Zimmerin perustaja, kuvataiteilija Tuula Lehtinen (vas.) sekä tuottajat Laura Lehtinen ja Heini Orell.

Raiteita rakennetaan jo, mutta taiteen koordinointi odottaa yhä rahoitusta. Väliaikaisen taiteen piti lisätä viihtyisyyttä ja vähentää melskettä.

Tampereen ratikkahanke nytkähti eteenpäin tammikuussa, kun turkulainen teollisen muotoilun toimisto Idis Design Oy valittiin vastaamaan mm. vaunujen, pysäkkien ja sähkökaappien muotoilusta. Yritys on suunnitellut raitiovaunuja myös Helsinkiin.

Tiedostimme jo tarjousta tehdessämme, että taiteella on hankkeessa merkittävä rooli”, sanoo teollinen muotoilija Jussi Hurskainen Idis Design Oy:stä.

Tämänkaltainen taiteen integrointi on hyvin poikkeuksellista.”

Ratikan taiteen yleissuunnitelman on tehnyt taiteen konsulttiyritys Frei Zimmer. Suunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta 2017.

Yritys on aiemmin koordinoinut taidetta Tampereella esimerkiksi vuonna 2016 valmistuneeseen rantatunneliin.

Yrityksen toisen perustajan Tuula Lehtisen mukaan taiteellinen näkökulma on ollut erityisen voimakkaasti mukana ratikan suunnittelussa alusta lähtien.

Kuitenkin taiteen lippua heiluttavia istutetaan yhä odotushuoneen puolella.

Odottelu huolettaa

Ensimmäinen vaihe, jonka pitäisi jo parhaillaan tapahtua, on rakennusvaiheen väliaikainen taide työmaa-aidoissa ja muissa väliaikaisissa rakenteissa. Ratikan taiteen yleissuunnitelma sisältää ehdotuksia, jotka selkiyttävät rakennusvaiheen melskettä ja lisäävät viihtyisyyttä. Vielä taidetta ei ole kuitenkaan näkynyt – ja melskettä riittää.

Edes taideprojektien koordinoinnille ei ole vielä varmistettu tekijää eikä rahoitusta. Rakennushanke on laaja, joten sen sisällä taiteellisen laadun valvonta ja toteuttaminen vaativat koordinointia.

Odottelu huolettaa Lehtistä. Hän toteaa, että mitä pidemmälle ratikan rakentaminen ehtii edetä, sitä enemmän taiteen yleissuunnitelmaa joudutaan muokkaamaan ja katsomaan, mikä enää on mahdollista toteuttaa.

Tampereen kaupunki ei ole rakennushankkeissaan sitoutunut taiteen prosenttiperiaatteeseen, vaan se on perinteisesti päättänyt hankerahoituksista tapauskohtaisesti. Näin on myös ratikan kohdalla.

Tampereella ratikasta halutaan luoda jotain ainutkertaista, josta muut kaupungit voivat ottaa esimerkkiä. Frei Zimmerin tuottaja Heini Orell muistuttaa, että lopputuloksen kannalta taiteella on usein hintalappuaan suurempi rooli.

”Ei kukaan jaa vuorimännyistä kuvia, vaikka niihin on varmaan usein laitettu saman verran rahaa kuin taiteeseen.”

Ensimmäinen kuva Tampereen uuden raitiovaunun prototyypistä julkaistiin eilen Twitterissä. Uudet vaunut esitellään virallisesti huhtikuussa.

Monipuolinen taidekokemus

Jos alkuperäiset suunnitelmat toteutuvat, valmiilla ratikkareitillä nähdään muutama perinteinen monumentti ja rakenteisiin upotetu teos. Pitkällä pysäkittömällä ”kiripätkällä” yksi suurempi teos ottaa huomioon ohi kiitävien matkustajien katsomiskokemuksen.

Idis Designin Jussi Hurskainen muistuttaa, että nykyinen teknologia mahdollistaisi vaikkapa liikkuvan vaunun taiteen synkronoinnin ikkunan takana näkyvään ympäristötaiteeseen.

Peruspysäkeistä erottuville kuudelle taidepysäkille luodaan taideteoksia paikallisilta ihmisiltä kerättyjen tarinoiden perusteella cultural mappingin hengessä.

Esteettiseen kokonaisuuteen kuuluu myös muotoilu, joka ohjaa matkustajia siirtymään pysäkeille.

Lisäksi raitiovaunuista löytyy vaihtuvaa audiovisuaalista sisältöä ja edellytykset kulttuuritapahtumien järjestämiselle.

Palvelumuotoilun hengessä

Väliaikaisen taiteen hankinnassa on tarkoitus suosia ensisijaisesti paikallisia taiteilijoita. Pysyvissä taidehankinnoissa perspektiivi on kansainvälinen.

Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten taiteilijavalinnat tehdään. Mahdollisia etenemistapoja ovat avoimet ja kutsukilpailut, portfolioihin perustuva valinta sekä kuraattorivetoiset ratkaisut.

Melkein joka toimialalla kuulee tällä hetkellä puhuttavan palvelumuotoilusta. Myös Ratikan taiteen yleissuunnitelma painottaa palvelumuotoilun hengessä enemmän prosesseja kuin yksittäisiä teoksia.

Etukäteen ei päätetä pystyttää tiettyä veistosta tiettyyn paikkaan. Kun taiteilijat on valittu, he ovat tiiviissä yhteistyössä suunnitteluprosessissa ilman tiukkaa ennalta määrättyä positiota.”, Tuula Lehtinen kuvailee suunnitelmia.

Positiivisesti ajatellen Ratikan taiteen yleissuunnitelma on jo vaikuttanut siihen, miltä lopputulos tulee näyttämään Tampereella 2020-luvulla.

 Lue myös:

Frei Zimmer tuo taidetta Tampereen rakennushankkeisiin

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone