Vaalit ovat ovella, mitä luvataan taiteelle? Perkasimme puolueiden taidepoliittiset linjaukset

5.4.2019Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen ja Emmi Kantola

Suomen Taiteilijaseuran ja Suomen Kirjailijaliiton 18. maaliskuuta järjestämässä vaalipaneelissa Helsingissä kaikki ehdokkaat näyttivät vihreää taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamiselle yhteen prosenttiin valtion budjetista. Panelisteina olivat Paavo Arhinmäki (vas.), Maria Ohisalo (vihr.), Sari Sarkomaa (Kok.), Kimmo Tiilikainen (Kesk.), Pilvi Torsti (SDP) ja Juha Väätäinen (PS). Vasemmalla tilaisuuden moderaattori, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen. Kuva: Laura Salo / Suomen Kirjailijaliitto

Kulttuurin ja taiteen puuttuminen vaalikeskusteluista ja vaalikoneista on noussut puheenaiheeksi itsessään. Kävimme läpi suurimpien puolueiden vaaliohjelmat sekä kulttuuripoliittiset linjaukset ja listasimme merkittävimmät kuvataiteilijoiden asemaa koskevat tavoitteet.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä ja itse vaalipäiväkin nurkan takana. Kulttuurin ja taiteen puuttuminen vaalikeskusteluista ja vaalikoneista on noussut jossain määrin puheenaiheeksi ja uutiseksi itsessään. Läpi taiteenalojen vaaditaan korotuksia kulttuuribudjettiin ja apurahojen tasoihin, jotka molemmat ovat jämähtäneet paikoilleen toimialan kasvusta ja muutoksesta huolimatta. Erilaiset taiteilijoiden toimeentulokysymykset ja työskentelyn muodot, kuten taiteilijapalkka, allianssimalli ja sosiaaliturva, puhuttavat kentän toimijoita.

Vaaliohjelmiensa lisäksi keskusta, kokoomus, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat julkaisseet erilliset kulttuuripoliittiset ohjelmat, joissa ne listaavat taidepoliittisia näkemyksiään ja tavoitteitaan tarkemmin. Puolueiden vaaliohjelma on suunnattu erityisesti tulevalle nelivuotiskaudelle, kun taas erilaiset ohjelmat ja linjaukset voivat olla ajoitettu löyhemmin vaikka tulevan 5–10 vuoden ajaksi. Siksi on huomionarvoista, kummassa ohjelmassa esimerkiksi taiteen ja kulttuurin rahoituksen korotuksia lupaillaan. Kävimme läpi suurimpien puolueiden vaaliohjelmat sekä kulttuuripoliittiset linjaukset ja perkasimme niistä merkittävimmät kuvataiteilijoiden asemaa koskevat tavoitteet.

Puolueiden taidepoliittisista linjauksista keskusteltiin myös Suomen Taiteilijaseuran ja Suomen Kirjailijaliiton vaalipaneelikiertueella maalis-huhtikuussa. Vaalitentit järjestettiin Helsingissä (18.3.), Turussa (20.3.), Tampereella (26.3.), Joensuussa (27.3.) ja Oulussa (2.4.). Jutussa on käytetty myös paneeleihin osallistuneiden ehdokkaiden sitaatteja.

Toteutuuko prosentti valtion budjetista taiteelle?

Lukuisat taidealan toimijat vaativat yhtenä rintamana, että seuraavalla vaalikaudella taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettava yhteen prosenttiin valtion budjetista, jotta nopeasti kasvava toimiala pystyy kehittymään. Suomen Taiteilijaseuran ja Kirjailijaliiton yhteisellä vaalipaneelikiertueella viidessä paneelikeskustelussa ehdokkaita kaikista puolueista kannatti 0,2 prosenttiyksikön eli noin 110 miljoonan euron korotusta kulttuuribudjettiin. Mutta näkyykö lupaus heidän edustamiensa puolueiden vaaliohjelmissa ja millä ehdoilla?

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa kuvataiteen alan kehittämisestä puhutaan selkein sanankääntein ja ohjelmaan on kirjattu taiteen ja kulttuurin rahoitusosuuden nostaminen prosenttiin valtion budjetista ensi vaalikaudella. Myös SDP ja kokoomus puhuvat yhden prosentin tavoitteesta, mutta varovaisemmin. SDP:n vaaliohjelmassa puhutaan yhdestä prosentista ”pitkän aikavälin tavoitteena”. SDP:n “tulevaisuuslinja” ja kulttuuripoliittinen ohjelma ovat ajoitettu vuoteen 2030 saakka eli tavoitteet eivät koske vain seuraavaa vaalikautta. Taiteilijaseuran ja Kirjailijaliiton vaalipaneelissa Tampereella demarikansanedustaja Jukka Gustafsson kuitenkin lausui, että “Demarien kulttuuripoliittisen ohjelman mukaan yhden prosentin tavoite on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan”. Joensuussa Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP) ei osannut sanoa, millä aikataululla tavoitteeseen voitaisiin päästä.

Kokoomuksen kulttuurivisiossa prosentin budjettiosuutta on kuvattu liikoja lupaamatta yhtenä tavoitteena. Taiteilijaseuran ja Kirjailijaliiton vaalipaneelikiertueella kokoomuspanelistit olivat varovaisia lupaamaan korotusta ensi vaalikaudella. “Kokoomus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa taiteen osuus prosenttiin valtion budjetista”, totesi Sari Sarkomaa (kok.) Helsingin paneelissa aikataulua tarkentamatta. Tampereella kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) kertoi rahoitusosuuden nostamisen takarajan olevan vuosi 2030.

Keskustan kulttuurilinjauksessa ei mainita tavoitteena kulttuuribudjetin nostoa prosenttiin ja myös paneelikeskusteluissa keskustan ehdokkaat empivät lupaamasta prosenttiin korotusta ensi vaalikaudella. Joensuussa paneeliin osallistuneen kansanedustaja Anu Vehviläisen mukaan keskusta tulee “varmasti ajamaan tulevalla vaalikaudella taiteen osuuden kasvattamista – 0,8 prosenttia on riittämätön, mutta vasta hallitusneuvotteluissa ratkeaa, miten pitkälle päästään”. Myös Tampereella Pilvi Kärkelä (kesk.) totesi, että “tasokorotus pitää keskustan kulttuuripoliittisen ohjelman mukaan tehdä, ja yhteen prosenttiin mennään kun siihen on mahdollisuus”.

Vihreiden vaaliohjelmassa taidetta ja kulttuuria ei mainita, mutta kattavassa viime keväänä julkaistussa kulttuuripoliittisessa ohjelmassa rahoituksen korottaminen prosenttiin on selkeästi linjattu. Rahoituksen nostoa ensi vaalikaudella kannattivat varauksetta myös vaalipaneeleihin osallistuneet vihreät ehdokkaat.

Edessä ovat kohta hallitusneuvottelut. Siellä on paikka kirjata taiteelle ja kulttuurille prosentti, ei joskus hamassa tulevaisuudessa.

Maria Ohisalo (vihr.)

“Edessä ovat kohta hallitusneuvottelut. Siellä on paikka kirjata taiteelle ja kulttuurille prosentti, ei joskus hamassa tulevaisuudessa”, totesi vihreiden Maria Ohisalo Helsingissä järjestetyssä vaalipaneelissa.

“Vihreillä on selkeä tavoite siitä, että kulttuurin osuus halutaan nostaa vähintään yhteen prosenttiin valtion budjetista”, linjasi Oulussa Satu Haapanen.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät mainitse taidetta vaaliohjelmissaan eivätkä vaihtoehtobudjeteissaan. RKP tunnustaa puolueohjelmassaan kulttuurin merkityksen, mutta konkreettisia uudistuksia tai tavoitteita ei ole mainittu. Perussuomalaisia edustavien panelistien mielipiteissä ilmeni hajontaa. Moni kertoi kannattavansa kulttuuribudjetin nostoa henkilökohtaisesti, mutta ei pystynyt lupaamaan korotusta puolueensa puolesta. Turussa Ritva Elomaa oli sitä mieltä, että “perussuomalaiset ovat sen kannalla, että prosentti valtion budjetista osoitetaan taiteelle”. Kuitenkin Jaana Ristimäki-Anttila (PS) Tampereella kommentoi, että “perussuomalaiset eivät pysty lupaamaan 1 prosentin osuutta valtion budjetista taiteelle seuraavalla hallituskaudella”. Samoin totesi Arja Suuronen (PS) Oulussa.

Useiden puolueiden kannattama prosenttiperiaatteen laajentaminen on vaalikeskusteluissa ja poliitikkojen puheissakin usein sekoitettu kulttuuribudjetin korottamiseen prosenttiin, mutta prosenttiperiaate viittaa julkisen rakentamisen taidehankintoihin ja sen laajentaminen esimerkiksi sote-sektoria.

Tampereella 26.3. vaalipanelistit olivat lähes yksimielisiä apurahojen tasokorotukseen pyrkimisestä. Kuvassa vasemmalta oikealle: Jukka Gustafsson (SDP), Anna Kontula (Vas.), Pilvi Kärkelä (Kesk.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.), Jaana Ristimäki-Anttila (PS) ja Sofia Vikman (Kok.). Kuva: Laura Salo / Suomen Kirjailijaliitto

Apurahojen korotuksia ja taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista

Taiteilija-apurahojen tason ja määrän nostamisen ovat kirjanneet ohjelmissaan tavoitteeksi keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. SDP:n kulttuurilinjauksessa apurahat mainitaan vain ohimennen todeten, että “myös apurahajärjestelmän täytyy elää tätä päivää”. Jukka Gustafsson (SDP) painotti Tampereella, että “apurahat ovat jääneet selkeästi jälkeen muusta ansiokehityksestä ja tilanne täytyy korjata”, mutta puolueen kulttuuripoliittisessa ohjelmassa apurahoihin ei esitetä mitään konkreettisia toimenpiteitä tai korotuksia.

Vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliohjelmiin on kirjattu, että taiteilijoiden toimeentuloon liittyvät ongelmat selvitetään osana sosiaaliturvan uudistamista. Vasemmistoliitto tarjoaa ratkaisuksi perustuloa, SDP yleisturvamalliaan. Myös kokoomus on kirjannut kulttuurivisioonsa, että taiteen ja kulttuurin ammattilaisten erityisasema tulee huomioida osana sosiaaliturvan uudistamista. Vasemmistoliitto pureutuu kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan monipuolisesti taiteilijoiden aseman ja toimeentulon vahvistamiseen. He ehdottavat taiteilija-apurahan määrän korotusta 30 000 euroon vuodessa sekä yhtenäisen eläkevakuutusjärjestelmän luomista.

Vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa ei yllättäen ole suoraa mainintaa kulttuurista tai taiteesta. Puolueen ajama sosiaaliturvauudistus pyrkii kuitenkin helpottamaan liikkumista esimerkiksi palkkatyön, yrittäjyyden ja apurahatyön välillä. Tässä yhteydessä olisi ollut luontevaa mainita myös taiteilijat. Sen sijaan vihreiden viime keväänä julkaisema laaja kulttuuripoliittinen ohjelma sisältää puolueista eniten nimenomaan kuvataiteen aseman vahvistamiseen ja kuvataiteilijoiden toimeentuloon liittyviä tavoitteita, joista useat ovat samoja Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Vihreät ovat sitoutuneet esimerkiksi taiteilija-apurahojen tason ja lukumäärän nostamiseen, taiteilija-eläkkeiden lisäämiseen sekä julkisen taiteen prosenttiperiaatteen kehittämiseen. Lisäksi konkreettisiin tavoitteisiin on kirjattu näyttelypalkkiojärjestelmän vakiinnuttaminen, minkä mainitsee myös kokoomus kulttuurivisiossaan.

“Apurahojen tasoa ja määrää tulee nostaa, ja olemme sitoutuneet viemään asian hallitusneuvotteluihin”, totesi Tampereen vaalipaneelissa vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen.

Kokoomuksen kulttuurilinjauksessa apurahojen tason tai määrän nostoa ei mainita, mutta vaalipaneeleissa vihreää äänestyslappua apurahan korotukselle 1,5-kertaiseksi näyttivät silti kokoomuslaiset Sari Raassina Joensuun paneelissa ja Sofia Vikman Tampereella.

Valtion taiteilija-apuraha

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on tällä hetkellä 1709 euroa kuukaudessa, josta pakollisten eläkemaksujen jälkeen jää taiteilijalle noin 1500 euroa. Korotus 1,5-kertaiseksi tarkoittaisi nostoa noin 30 000 euroon vuodessa eli 2500 euroon kuussa. Valtion budjetista tämä vaatisi 5,8 miljoonan euron lisärahoitusta. Taiteen ja kulttuurin rahoituksesta 3 prosenttia käytetään apurahoihin.

Poimintoja puolueiden taidepolitiikan linjauksista:

Keskusta

Keskustalla ei ole vaaliohjelmassaan mainintaa kulttuurista, mutta kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan puolue ehdottaa, että valtio perustaa ja pääomittaa uuden kulttuuria ja luovia aloja tukevan Olympiarahaston.

Lisäksi tavoitteisiin on kirjattu taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen ja taiteilijan aseman parantaminen apurahojen tasokorotuksella: ”Valtion taiteilija-apurahan kehitys ei ole viime vuosina seurannut yleistä ansiotason kehitystä ja elinkustannusten nousua. Apurahansaajat joutuvat turvautumaan muihin tulonlähteisiin. Apurahan tasokorotuksella mahdollistetaan taiteilijoiden keskittyminen ammattimaiseen työskentelyyn.”

Keskusta korostaa myös kulttuuri- ja taidepolitiikan asemoimista valtionhallinnossa uudelleen. “Kulttuurin ja luovan talouden edistäminen on nähtävä poikkihallinnollisena kysymyksenä.”

Keskustan kulttuurilinjaus

Kokoomus

Kokoomuksen kulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteena on nostaa taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus yhteen prosenttiin valtion budjetista, mutta aikataulu jätetään auki. Linjauksiin on kirjattu myös kuvataiteen näyttelypalkkiojärjestelmän vakiinnuttaminen ja kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus. Lisäksi puolueen ohjelmassa todetaan, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä tarkastellaan myös Taiteen edistämiskeskuksen rahoitusjärjestelmän puutteita.

“Taiteen ja kulttuurin rahoitusta on tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena, eri alojen tarpeet huomioiden. Kokoomus haluaa lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä, selkeyttä sekä puuttua kulttuurialan työtekijöiden ja yrittäjien toimeentulo-ongelmiin. Esimerkiksi taiteilijan toimeentulo koostuu monesti useista lähteistä, eikä jäykkä järjestelmämme useinkaan pysty tähän mukautumaan. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisten asema on huomioitava osana sosiaaliturvan uudistamista.”

Kokoomuksen visio taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa taide ja kulttuuri ei ole saanut lainkaan tilaa.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa taidetta ei ole mainittu lainkaan. Ainoa kulttuuriin liittyvä viittaus löytyy vaihtoehtobudjetissa siitä, että Yle-veroa olisi kevennettävä. Perussuomalaiset perustelevat tätä Yleisradion oletetulla poliittisuudella ja laskeneella merkityksellä.

RKP

RKP mainitsee puolueohjelmassaan kulttuurin merkityksen: ”Taiteen luomisella ja kokemisella jokainen voi laajentaa näkemystään ympäröivästä maailmasta, siksi kulttuurielämysten tulee voida olla osa ihmisten itsensä toteuttamista ja yhteiskunnallista osallistumista. Kulttuuria tulee tukea, mutta valtion ei tule sitä ohjata, ja kulttuurin tulee voida kehittyä yhteiskunnan mukana.” Konkreettisia tavoitteita ei ole mainittu.

SDP

SDP:n vaaliohjelmaan on kirjattu kulttuurin rahoituksen lisääminen ja pitkän aikavälin tavoitteena korottaminen yhteen prosenttiin valtion budjetista. SDP toteaa ohjelmassaan taiteilijaköyhyyden olevan sosiaalipoliittinen ongelma, ja että taiteilijoiden toimeentulon sirpaleisuus tulee ratkaista osana sosiaaliturvan uudistamista: “SDP:n uusi yleisturvamalli ratkaisee taiteilijoiden toimeentulon pahimman ongelman eli luukulta toiselle pompottelemisen ja purkaa byrokratiaviidakkoa. — Myös taiteilijoiden eläkejärjestelmä kaipaa uudistamista. Taiteilijan eläkkeen tulisi karttua joustavasti muustakin kuin palkkatuloista ja isoista apurahoista.”

Demareiden tavoitteena on kehittää valtionosuusjärjestelmää nykyistä joustavammaksi ja mahdollistaa myös uusien toimijoiden pääsy rahoituksen piiriin. Lisäksi tavoitteisiin on kirjattu esimerkiksi julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen laajentaminen sekä kulttuuritilojen käytön tehostaminen.

“Kansallisgallerian ja Kansallismuseon pysyvien näyttelyiden tulee olla yleisölle maksuttomia.”

SDP:n kulttuuripoliittinen ohjelma

Vasemmistoliitto

Vasemmiston vaaliohjelma ja kulttuuripoliittiset tavoitteet ovat laajat ja konkreettiset. Ohjelmaan on kirjattu itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman parantaminen sekä taiteen ja kulttuurin rahoitusosuuden nostaminen prosenttiin valtion budjetista.

”Valtion taiteilija-apuraha ja siihen sidottu verovapaan apurahan määrä korotetaan 30 000 euroon vuodessa sekä apurahan määrän on jatkossa seurattava valtion palkansaajien säännöllisen ansiotason kehitystä. Apurahojen korotuksen yhteydessä on tarkasteltava MELA-maksun toimivuutta.”

Kulttuuripoliittiseen ohjelmaan on kirjattu taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tämän kirjaaminen lakiin. Lisäksi tavoitteisiin on kirjattu vuosittain jaettavien apurahavuosien määrän kasvattaminen ja taiteilija-apurahan suuruuden asettaminen suomalaisten mediaanitulon tasoiseksi ja sitominen elintasoindeksiin. VOS-uudistuksessa lisätään taiteen rahoitusta ja taiteenaloille määritellään yhdessä taiteilijajärjestöjen kanssa minimikorvaukset erilaisista töistä, jotta kohtuulliset taiteellisesta työstä maksettavat korvaukset vakiintuisivat yleiseksi käytännöksi.

Vasemmistoliiton kulttuuri- ja taidepoliittinen ohjelma

Vihreät

Vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa ei ole suoraa mainintaa kulttuurista tai taiteesta. Puolueen ajama sosiaaliturvauudistus pyrkii kuitenkin tarjoamaan joustavan turvan, jonka varassa olisi helpompi liikkua esimerkiksi palkkatyön, yrittäjyyden ja apurahatyön välillä. Tässä yhteydessä olisi ollut luontevaa mainita myös taiteilijat.

Vihreiden viime keväänä julkaisema laaja kulttuuripoliittinen ohjelma sisältää puolueista eniten nimenomaan kuvataiteen aseman vahvistamiseen ja kuvataiteilijoiden toimeentuloon liittyviä tavoitteita. Taiteilija-apurahojen tason ja määrän nostamisen sekä julkisen taiteen prosenttiperiaatteen kehittämisen lisäksi tavoitteisiin on kirjattu näyttelypalkkiojärjestelmän luominen, taiteilijavetoisten gallerioiden vuokrattomuus, verovapaan apurahan ylärajan nostaminen nykyisestä, taiteilijaeläkkeiden määrän lisääminen sekä allianssimallikokeilun kehittäminen.

“Kuvataiteilijoiden ansiotaso on kaikista ammattitaiteilijoista heikoin. Alan työllistävät rakenteet ovat muihin taiteenaloihin verrattuna heikot, ja kuvataiteilijat tekevät paljon ilmaista työtä. Kuvataiteilijat rahoittavat paitsi oman työskentelynsä myös teostensa esittämisen maksamalla galleriavuokraa. Taidemuseot eivät työllistä kuvataiteilijoita, ja kuvataiteilijoiden neuvotteluasema suhteessa näyttelyiden järjestäjiin on heikko. Kuvataiteen rahoitus on pientä suhteessa taiteilijakunnan kokoon, ja alalla on liian heikot välittäjärakenteet. Kuvataiteen rahoitus ja rakenteet tuleekin saattaa ajan tasalle kehittämällä taiteenalalle uusia rahoitusinstrumentteja. — Kuvataiteilijan tulee saada korvaus taidenäyttelyn eteen tekemästään työstä.”

Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone