Näin eurovaaliehdokkaat edistäisivät kulttuuria ja taiteilijoiden asemaa

Taiteilija-lehti kysyi eurovaaliehdokkailta: mitä Euroopan parlamentin jäsenenä tekisit kulttuurin ja taiteilijoiden aseman parantamiseksi EU:ssa tulevalla parlamenttikaudella?

Tutustu myös aiemmin julkaistuun tarkasteluun puolueiden eurovaaliohjelmista.

Eva Biaudet, RKP

”Kulttuurin merkitystä EU kansalaisten osallisuuden, hyvinvoinnin ja talouden vahvistajana ei voi liioin korostaa. Euroopan unionin ytimessä on ymmärrys moninaisuudesta ja kohtaamisista syntyvä lisäarvo sekä ihmisten elämän laadulle että sivistyksen ja kehityksen moottorina. Taide voi olla yhdistävä kieli ihmisten välillä sekä tarjota ilmaisua ja ääntä muuten heikosti näkyville ajatuksille tai näkemyksille. Siksi elinvoimainen kulttuuri on myös demokratian elinvoimalle keskeistä. EU:n lupausta ihmisten vapaalle liikkuvuudelle on edistettävä myös taiteelle. Taide, sekä tekemisen että kokemisen kautta tukee myös ihmisten kykyä selviytyä kriiseistä.

Kulttuurialalla on myös suuri merkitys työllistäjänä, talouden moottorina. Kulttuuritapahtumien ympärille syntyy muutakin yritteliäisyyttä ja mitä olisivat kaupungit ilman taideinstituutioita ja vapaiden taidetekijöiden luomaa sykettä. Kulttuuri tarvitsee yksityistä rahoitusta, julkista rahoitusta ja EU:n rahoitusvälineitä. Kulttuurihyödykkeet ovat myös kasvavia vientituotteita ja luovat alat ovat olleet Euroopan suurimpia työllistäjiä. Siellä missä ihmisten vapautta ja moninaisuutta halutaan kasvattaa siellä tulisi kasvattaa myös kulttuurin mahdollisuuksia. Suomella on hienoja esimerkkejä lasten yhdenvertaisista mahdollisuuksista kulttuurikasvatukseen. Kulttuurin merkitystä tulee nostaa esiin läpi eri politiikka-alueiden.”

Maria Guzenina, SDP

”Mikäli minut valitaan mepiksi tulen tavoittelemaan paikkaa kulttuuri- ja opetusvaliokuntaan. Tässä valiokunnassa on kaikista valiokunnista ihan nimensä mukaisesti mahdollisuus edistää alan toimintaedellytyksiä. Kulttuurin alalla on valtavia mahdollisuuksia niin hyvinvoinnin lisäämisessä kuin kasvun saralla. Varsinkin näinä levottomina aikoina kulttuuri vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä esimerkiksi ihmisnuivia ääriliikkeitä kohtaan.”

Petri Honkonen, Keskusta

”Pienenä kansana ja kielialueena Suomen tulee pitää erityistä huolta kulttuuristaan. Vain me suomalaiset luomme suomalaista kulttuuria ja taidetta.

Kulttuuri ja taide ovat yleensä ensimmäisenä leikkurissa, kun säästöjä haetaan ja viimeisenä kun ryhdytään rahaa jakamaan. Tämä on harmi ja väärin, koska usein unohtuu miten suuri merkitys niillä, on ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kulttuurilla on erittäin tärkeä merkitys itselleni. Haluaisin olla edistämässä kulttuurin vahvempaa asemaa Euroopan parlamentissa, usein politiikkojen puheenvuoroista loistavat poissaolollaan kulttuuripoliittiset puheenvuorot. Tähän pitää saada muutos Brysselissä.

Täytyy muistaa, ettei kulttuuria tai taidetta voi kohdella kuin kuluerää. Puhutaanpa sitten elokuvista, festivaaleista, museoista tai vaikka taidenäyttelyistä niin ne tukevat työllisyyttä ja talouskasvua. Eri kulttuurialan tekijät ovat myös tuomassa uusia kokemuksia meille kuluttaville asiakkaille ja taiteesta nauttiville. Tätä näkökulmaa pitää muistuttaa päättävissä pöydissä.”

Rosa Meriläinen, Vihreät

”Tulen puolustamaan taiteilijoiden asemaa osana niitä työsuojelua ja työhyvinvointia käsitteleviä hankkeita, jotka ovat meneillään, lobbaamaan CULT-komitean (toim. huom. Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta) jäseniä, jotta he jatkavat freelancereiden aseman edistämistä, pitämään huolen siitä, että Luova Eurooppa -ohjelma jatkuu – lobbasin sitä edelliselläkin kierroksella, kun se meinattiin lakkauttaa – pidän huolen siitä, että taide on mukana Horizon -ohjelmassa yhä suuremmalla painoarvolla, vien luovan teollisuuden kasvutavoitetta teollisuuspolitiikkaan, edistän kulttuurihyvinvointia terveysunionissa ja edistän tekijänoikeuksia.”

Sirpa Pietikäinen, Kokoomus

”Yhteiskuntamme rakentuu demokratian, sosiaalisen tasa-arvon, kulttuurin ja sivistyksen varaan. Taiteilijat tukevat näistä jokaisen osa-alueen toimintaa ja toteutumista, ja taiteilijat tarvitsevatkin tutkijoiden kaltaisen oman statuksensa EU:ssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi apurahojen verottomuutta, vahvaa tekijänoikeutta ja taattua eläkeoikeutta sekä sosiaaliturvaa työttömyyden tai tulottomuuden varalta. Hyvä idea olisi myöskin entisen kasettimaksun kaltaisen laite- tai somemaksun käyttöönotto, joka perittäisiin alustoilta. Tästä maksusta saatuja tuloja käytettäisiin taiteen rahoitukseen. On syytä kiinnittää huomiota myös kirjastokorvauksien kasvattamiseen sekä äänikirjoista saatujen korvauksien yhdenmukaistamiseen.”

Jussi Saramo, Vasemmistoliitto

”EU tukee eri taiteenaloja mm. Luova Eurooppa -ohjelman kautta. Sen vahvistamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on puolustettava nyt, kun neuvottelut pian alkavat.

Digitalisaation ja tekoälyn koko ajan kehittyessä on taiteilijoiden tekijänoikeudet turvattava huomattavasti nykyistä paremmin. Nykyinen EU-säätely ei ole riittävää, puhumattakaan vaikkapa Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka meidän on saatava mukaan.

EU on ajoittain ollut luova hakiessaan sektorit ylittäviä yhteistyörakenteita. Haluan olla tukemassa kestävää kehitystä ja tasa-arvonäkökulmia tukevia kulttuuriohjelmia, joissa Euroopan eri alueiden ominaisuudet otetaan eri taidemuotojen lisäksi kattavasti huomioon.”

Sara Seppänen, Perussuomalaiset

”Parantaisin kulttuurin ja taiteen tekijöiden asemaa vaikuttamalla kanaviin, joissa suomalaiset taiteilijat saisivat lisää mahdollisuuksia saada taidetta esille ja myyntiin kansainvälisesti.”

Muokkaus 4.6.2024: lisätty juttuun Eva Biaudet’n vastaus